Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Luovuus, luova hulluus, luova nerous. Luovuus koko mahtavuudessaan on mielenkiintoinen sana. Moni ihminen haaveilee luovuudesta. Moni pitää luovuutta pelkkänä tiettyjen ihmisten lahjana tai ominaisuutena. Entä jos luovat ihmiset ovatkin ”ainoastaan” poikkeuksellisen ahkeria, kurinalaisia ja kunnianhimoisia ihmisiä? Suomalaiset ovat totisia ajattelijoita ideoinnissa, jolloin luovuutemme lähtee ongelmien ratkaisemisesta ja järkevyydestä. Kirjan mukaan meitä leimaa edelleen sisäänpäin kääntyneisyys ja epäkaupallisuus. Mietimme liian vähän sitä, että mitä muut haluavat. Tämä on omien havaintojeni mukaan monessa yrityksessä tapana ajattelumaailmassa. Kirjassa annetaan esimerkki siitä kuinka ruotsalaiset ja hollantilaiset ”luovat ihmiset” eroavat suomalaisten tavasta. Heidän ideansa perustuvat siihen, mille juuri nyt saattaisi ehkä olla kysyntää. Heilläkin on kyllä hullunrohkeita, jopa pimeitä ideoita, mutta yleensä ne ovat samalla myös hyvin kuluttajaläheisiä. Mielestäni meidän tulisi ainakin Bisnerassa miettiä enemmän sitä, mitä ihmiset, kuluttajat ja asiakkaat haluavat oikeasti, kun mietimme uusia kokeilujamme/ideoitamme. Siinä pohjustusta kyseessä olevalle kirjalle luovasta järkevyydestä, asia jota pyrin tulevaisuudessa itse tavoittelemaan.

 

Luova hulluus

Maailmalla ja mielestäni varsinkin Suomessa puhutaan joka nurkassa ”luovasta hulluudesta”. Sitä halutaan jokaiseen ideaan ja jokaisen yrityksen pitäisi tuottaa hulluja ideoita ja tuotteita. Luova sana tarkoittaa yleisesti omaperäisyyttä ja hyödyllisyyttä. Eli luova ajatus on aina jollain tavalla uusi ja jollain tavalla tarpeellinen. Eli ei niinkään taiteellisuutta (kuten äkkiseltään sen ajattelee) vaan hyödyllisyyttä. Hulluus taas tarkoittaa yleisesti toimintaa, joka poikkeaa, siitä mitä yleisesti pidetään järkevänä tai hyväksyttävänä. Yhteenvetona ”luova hulluus” on siis kehittämistä, josta on poistettu järki, näkemistä jolta poistettu suunta. Onko tämä nyt sitä mitä kaikki tuolla sanalla haluavat? Mielestäni ei. Kuten kirjassakin sanotaan että luovuus, jota me teoriassa kaipaamme, on jotain hienoa ja arvokasta, poikkeuksellisen rohkeaa mutta se mihin törmäämme ei monesti ole sitä. Pistää pohtimaan, että miksei jo vuosia ”luovaa hulluutta” uhkuneessa maassamme ei ole näkynyt mitään järisyttävän rohkeaa uutuutta. Äkkiseltään Nokia tulee viimeisimpänä mieleen ja siitäkin kulta-ajasta on jo vuosia.

 

Innovaatioprosessi

”Kaiken todella merkittävän, radikaalin kehityksen täytyy tapahtua sääntöjen tuolla puolen, rakenteet kyseenalaistaen, muuten mitään aidosti uutta ei synny.” –Charles Kettering (GM-Motorsin tutkimusjohtaja 1930-luvulla)

Kun Bisnerassa ideoimme uusia bisnesmahdollisuuksia, muistakaamme tuo ylläoleva lause. Kuten kirjassa sanotaan, elämme maailmassa, jossa itse prosessin sujuvuudesta on tullut lopputulosta tärkeämpänä. Vaikka prosessin voi suunnitella kuinka huolella, viime kädessä kyse on aina jonkun ihmisen päätöksestä, joka voi olla joko näkemyksellinen ja rohkea tai varman päälle pelaava, riskittömäksi koettu. Emme saa alkaa ajattelemaan liian monimutkaisesti, vaan täytyy pitää mielessä koko ajan se, että mihin kaikki tekemisemme johtaa, kuka sen kyseisen tuotteen tai palvelun ostopäätöksen tekee. Ihminen. Miettikäämme siis miten saamme tuotua sellaisia palveluita tai tuotteita, jotka ihmiset päätöksillään päättävät ostaa.

 

#Luovuus

Viime kädessä kaikki suuri lähtee aina luovuudesta. Luovuuden ydin on halu tehdä eri tavalla, paremmin. Eri tavalla tekeminen on kaiken kehityksen ydin. Paremmin eli tottakai kaikki haluaa tehdä paremmin asian mihin ryhtyy. Ei kukaan lähde sellaisella ajatuksella että haluaa tehdä huonommin johon ryhtyy.

Kirjassa esitellään #luovuus malli, joka koostuu neljästä osa-alueesta: Kyky nähdä, halu tehdä, vähän paremmin ja paljon paremmin. Mallin avulla selitetään mistä luovuudessa on kyse ja se auttaa ymmärtämään itse, miksi se on nykymaailmassa niin vaikeaa. Esittelen tässä lyhyesti nämä osa-alueet.

Kyky nähdä: ”Uuden löytäminen lähtee aina siitä, että joku katsoo samaa mitä muutkin, mutta näkee jotain mitä muut eivät.” Eli täytyy opetella huomaamaan asioita ja mahdollisuuksia, joita näemme ympärillämme joka päivä. Kirjassakin mainitaan siitä, että meidän tulee nähdä asioita joista ihminen valittaa että voisi olla paremmin, on mahdollisuus tehdä rahaa. Moni ihminen ”katsoo vain samaa” eikä tajua mahdollisuutta bisnekseen. Ihmisillä on ällistyttävä taipumus olla samalla näkevä ja sokea. Tätä asiaa vahvistaa se, että kun on tutkittu maailman menestyneimpiä yrityksiä, on lähes aina taustalla ääneen sanottu ongelma tai kysymys.

Halu tehdä: ”Meillä on iso halu tehdä asioita, joita kukaan muu ei ole aiemmin tehnyt, mutta samaan aikaan pelkäämme niitä samasta syystä.” En voi henkilökohtaisesti kiistää etteikö näin olisi. Jostain syystä monesti joku mystinen pelkäämisen jarru iskee päälle että en osaa tehdä sitä taikka tätä. Kun saisi itsellekin ajatusmaailman, että eihän sitä osaa silloin ainakaan jos ei kokeile. Tässä kohdassa kirjassa puhutaan myös siitä, että oikeasti ideoinnin menestystä ei määritä ideoiden määrä eikä edes laatu vaan se että mitä niille ideoille TAPAHTUU. Tiimiakatemialla puhutaan paljon tosiaan siitä, että määrä korvaa laadun. En itse ole aivan kokonaan ikinä ymmärtänyt sitä, mutta tuon kyllä allekirjoitan, että ihan sama monta ideaa olemme kehittäneet, mutta jos emme yhtäkään laita toteutukseen ei ideoilla ole mitään väliä. Bisnerassa yritämmekin välttää tämän suden kuopan ja olemme ottaneet jatkuvien kokeilun tavan käyttöön.

Vähän paremmin: ”Luovuus ei ole luonteenpiirre vaan toimintatapa.” Vähän paremmin tarkoittaa pientä arjessa tapahtuvaa muutosta. Tärkeää on, että yrityksessä ja arvessa oleviin pieniin ongelmiin tartutaan heti ja halutaan parantaa kaikkea mahdollista tarpeen niin vaatiessa. Kuten kirjassa sanotaan pieni muutos, suuri teho. Mielestäni voisimme Bisnerassa kokeilla ja oikeastaan olemmekin mielestäni kokeilleetkin jo sitä, että kun tunnistamme jonkin ongelman, kokeilemme ja kehitämme uuden toimintatavan heti. Tiimini käytäntö on tosiaan se kokeilujen tuottaminen. Kirjassa siitä puhutaan että olennaista ei ole esimerkiksi uusien ideoiden tuottamisessa tutkia voiko jonkin asian tehdä vaan ymmärtää, että kannattaako sitä ylipäätään tehdä. Eli tehdään, havainnoidaan, muutetaan ja tehdään. Tämä on mielestäni fiksua, sillä suotta käyttää aikaa esimerkiksi miettimiseen, että onko jokin tuote edes mahdollista tehdä, jos sitä ei kuitenkaan kukaan ostaisi.

Paljon paremmin: Aivan eri tavalla tekemisen haaste: ”Jos yrittää tehdä asioita vähän paremmin, mutta epäonnistuu, harva huomaa. Jos taas yrittää tehdä jotain paljon paremmin ja epäonnistuu, kaikki huomaavat. Ja nauravat.” Mielenkiintoinen aihe on tämä aivan eri tavalla tekeminen. Sellaisen ajattelutavan paras ja huonoin puoli on sama: yleensä kukaan muu ei ajattele niin ja se on innostavaa, mutta pelottavaa. Minua on aina innostanut tehdä asioita hieman jopa kapinallisesti eri tavalla. Eikä se minusta ole huono asia, että pyrkii kyseenalaistamaan asioita. Tiimissäni huomaan samaa kuin minussa itsessäni, pientä eri tavalla ajattelua, ehkä jopa kapinallisuutta. Toivottavasti se ei sammu ikinä! Kirjassa mainitaan myös Googlen 10X malli. Malli on lyhykäisyydessään sellainen, että kun jokin idea tulee, mieti sitä vielä hetki ja kerro sen koko kymmenellä. Se auttaa ajattelemaan ”laatikon” ulkopuolelle isommin. Teimme tiimini kanssa tässä reilu viikko sitten ensimmäisten kokeilujen ideoinnin. Pyrin tuomaan työkalua koko ajan ihmisten mieleen, jotta emme ajattelisi liian pienesti. Tarkoituksemme on kuitenkin lähteä kokeilemaan sellaisia ideoita, jotka voisivat edes hypoteettisesti kasvaa suuriksi. Mielestäni se ei ihan onnistunut täysin, sillä se välillä vähän unohtui, mutta uskon että kyllä isommin ajattelu kehittyy tiimini sisällä kun sitä välillä muistuttelee.

”Siinä missä yhdessä yhtiössä kaikki rohkea haihtuu savuna ilmaan, katoaa mustaan aukkoon, toisessa kaikelle varovaiselle nauretaan avoimesti.”

”Epäonnistuminen ei ole paha asia lainkaan. Se on välttämätön seuraus siitä, että tekee asioita eri tavalla.”

 

Luova järkevyys: HAVAINNOIDAAN, MIETITÄÄN, KOKEILLAAN, OPITAAN

”Ongelmien ja mahdollisuuksien havaitseminen on kaikkien vastuulla ja kyseessä ei ole taakka, vaan ilo. Ratkaisuja haetaan yhdessä, välittömästi. Jos ratkaisu keksitään, se viedään ”kevyt” versiona käytäntöön mahdollisimman nopeasti hyväksyen, että osa toimii, osa ei.”

Siinä siis tiivistettynä, mitä on luova järkevyys. Olemme Bisnerassa aloittaneet luovan järkevyyden tavoittelemisen toiminnassamme. Ajatuksenamme on ollut se, että pyrimme tekemään asioita eri tavalla ja isosti. Kirja oli mielestäni todella hyvä, mielenkiintoinen ja selkeä lukea. Kiitos tiimiyrittäjä kollegalleni Joonatanille, joka tämän kirjan minulle pisti lukuun. Epäilemättä moni kirjan opeista on otettu jo tiimissämme käytäntöön, siitä kiitos kuuluu Joonatanille. Toivottavasti reflektiostani saa jotain selvää, sillä kirjassa oli paljon asioita, joita halusin tuoda esille ja pohtia niitä. Osa varmasti jäi pois, vaikka miten yrittikin kaikki tähän saada kirjoitettua.

”Suurin osa maailman suurista ideoista on syntynyt tuurilla. On tehty jotain, mitä muut eivät ole aiemmin saaneet aikaan ja on yleensä vieläpä sellaista, mihin useimmat eivät ole uskoneet, perustuen pienen ydinjoukon intuitioon.”

Jake Vitikainen

Bisnera

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!