Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Luovuus kuuluu kaikille

Kirjoitettu 06.12.17
Esseen kirjoittaja: Neea-Eveliina Mäkinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Luovuus kuuluu kaikille
Kirjan kirjoittaja: Kari Uusikylä
Kategoriat: 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ihmiset kamppailevat usein sanan luovuus kanssa. Mitä se on? Olenko minä luova? En minä ole luova, koska en osaa piirtää! Luovuus liitetään usein yhteen kuvataiteellisen osaamisen kanssa. On totta, että jokainen taiteilija (niin visuaalinen, kirjallinen, kuin musikaalinen) on luova, mutta luovuus on paljon muutakin, kuin konkreettisten tuotosten tekoa. Luovuus on eri lailla ajattelua; kaavojen muuttamista, kun kangistuminen on lähellä, uusien ideoiden synnyttämistä ja odottamattomien vastausten antamista.

Eli, jos et ole älykäs, olet luova? EI. Luokan ”tyhmimmät” lapset eivätkä luokan ”fiksuimmat” lapset ole suoraan älykkäimpiä. Luovuus ja älykkyys eivät ole riippuvaisia toisistaan, vaikka ne kulkevatkin käsi kädessä.

Kouluissa puhutaan myös paljon lahjakkuudesta. Lahjakkuus sidotaan usein tietotaitoon ja älykkyyteen ja sen uskotaan usein olevan perittyä tai jotenkin mystisesti synnynnäistä osaamista tietyllä alueella. On toki tutkitusti todistettu, että geeneillä on merkitystä lähtöasetelmaan, mutta suurin osa lahjakkuudesta on ympäristön vaikutuksen, omien kiinnostustenkohteiden sekä kannustuksen summa. Lahjakkuutta jaetaankin usein kolmeen pääkategoriaan:

 

Analyyttinen lahjakkuus

  • Vahva hahmottamis- ja palastelutaito. Analyyttisesti lahjakas henkilö kykenee jakamaan ongelmat helposti osiin ja ymmärtää osien merkityksen. Tällaisilla henkilöillä on usein korkea älykkyysosamäärä.

 

Luova, syntetisoiva lahjakkuus

  • Tällaisilta henkilöillä on paljon oivalluskykyä ja intuitiivisuutta. Heidän on helppo toimia uusissa tilanteissa ja sopeutua erilaisiin ympäristöihin. He eivät välttämättä pärjää perinteisissä ÄO testeissä, sillä heidän tapansa ajatella ja hahmottaa ongelmia on hyvin omalaatuinen.

 

Käytännöllinen lahjakkuus

  • Käytännöllinen lahjakkuus muodostuu pääasiassa sosiaalisista taidoista, kyvystä tulla muiden kanssa toimeen ja lukea heitä. Tällä tavalla lahjakkaat ihmiset eivät vain mukaudu muihin, vaan rakentavat ympäristönsä sopivaksi ja muokkaavat sitä.

 

Jokaisessa ihmisessä on enemmän tai vähemmän jotain tai joitakin noista lahjakkuuksista. Kaikki ovat lahjakkaita jossain. Kyse ei aina ole jostain mitattavasta asiasta tai piirteestä vaan kuten esim. tunneälystä, kommunikoimisesta tai hahmotuskyvystä.

Ihmispersoona koostuu yleensä kahdesta puolesta, joista toinen pyrkii aina dominoimaan esim. ujompi henkilö haluaisi joissain tilanteissa olla rohkeampi. Luovien yksilöiden on todettu uskaltavan käyttää molempia ääripäitä vapaammin ja ilman syyllisyyttä, verrattuna vähemmän luoviin yksilöihin. Psykologi Mihály Csikkszentmihály on kuvannut luovaa persoonallisuutta kymmenen vastakkaisen adjektiiviparin avulla:

Energinen-Laiska

Älykäs-Lapsellinen

Leikkivä-Kurinalainen

Fantasioiva-Realistinen

Ekstrovertti-Introvertti

Nöyrä-Ylpeä

Maskuliininen-Feminiinen

Traditionaalinen-Kapinallinen

Intohimoinen-Objektiivinen

Kärsivä-Nauttiva

 

Tietysti, kun tällaista tietoa lukee, ensimmäinen ajatus, mikä pompsahtaa on oman paikkansa etsiminen ja toisten hahmottaminen näiden analyysien pohjalta. Ja heti siihen perään, miten voisin hyödyntää tätä tietoa omassa arjessani näiden ihmisten parissa.

 

Jos tunnistaa jostakusta vahvan luonneparin, tulisiko pyrkiä provosoimaan toista ääripäätä yleensä dominoivan piirteen sijaan. Ja auttaisiko tämä toista olemaan luovempi. Ehdottomastihan oman mielen avaaminen ja asenteen muuttaminen värittävät elämää ihan eri tavalla ja auttavat asioiden tarkastelussa, mutta tekeekö se ihmisestä luovan? Siihen ei kirjakaan osannut vastata. Jos luovuutta on kyetä käyttämään eri persoonallisuuksien ääripäitä vapaasti ja rohkeasti, onko sekin silloin luovuutta, jos löytää keinon saada toinen käyttämään niitä?

 

Luovuus on mielenkiintoinen asia ja jokaisen tulisi syventyä hieman omaansa. Tunnistaessaan omansa paremmin, se helpottaa esim. uusien asioiden oppimista ja kanssakäymistaitoja. Luovuutta ei voi pakottaa, mutta sitä voi stimuloida ja olisikin tärkeä oppia löytämään itselleen sopivat stimulantit. Musiikki, kuvien katselu tai esim. piirtäminen toimivat ainakin omalla kohdallani inspiraation lähteenä.

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!