Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Lupa johtaa

Kirjoitettu 21.10.13
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Lupa johtaa
Kirjan kirjoittaja: Maiju Lehti, Pirjo Pynnönen
Kategoriat: 4. Johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Syksy on ollut minulle sekava ja turnauskestävyyttä on koeteltu aktiivisen kesän jälkeen. Ennen kontaktivapaata sain paljon palautetta Markkinoijan Tie koulutusohjelmassa ja asiakaspäällikkösolussa. Paljon on peiliin katsomista ja kehitettävää omassa toiminnassa. Olen miettinyt paljon kontaktivapaalla omaa rooliani projektipäällikkönä ja haluani kehittyä johtajuuden saralla sekä halukkuuttani tiimiliideriksi.

Maiju Lehtisen ja Pirjo Pynnösen kirjoittama kirja Lupa johtaa avaa näkemyksiä omasta johtajuudesta ja siinä johtamisesta kertovat useat eri alojen johtajat. Heidän yhteenlaskettu johtamiskokemus oli lähes 200 vuotta. Johtajien lisäksi kirjassa on kommentaattoreita sidosryhmistä, maukkaana esimerkkinä elokuvaohjaaja Dome Karukoski.

Tutkimuksissa on todettu, että kaikkialla maailmassa työntekijät liittyvät hyviin organisaatioihin, mutta jättävät ne huonojen johtajien takia. Hyvät johtajat puolestaan pitävät työntekijöitä organisaatiossa.

En halua olla huono johtaja. Miten minusta voi kehittyä hyvä  johtaja erityisesti ihmisten motivoinnissa ja muutosjohtamisessa?  Kirjan mukaan ihmisten johtamisella tarkoitetaan yleisesti suunnan näyttämistä sekä työntekijöiden innostamista ja motivoimista niin, että asetettuihin tavoitteisiin päästään.

Kirjassa korostettiin, että johtajan pitää tuntea itsensä ja omat vahvuudet ja heikkoutensa. Lähden esseessäni käsittelemään omaa johtajatyyppiäni Myers, Briggsin työkalun (MBTI) avulla.  Esseen lopuksi löytyy viisi asiaa, jotka vien käytäntöön.

” Johtamisessa tulee ensin selvittää itselle, mihin tavoitteisiin ollaan menossa. Mitä tässä oikeastaan ollaan tekemässä? Kun on selvillä suunta ja maali, tarvitaan vielä 100% halu, että tuonne on päästävä. Johtamisessa on tärkeintä tuo halu ja usko tekemiseen ja innostus. Kaikki tämä heijastuu johtajasta”.

– Jouni Niinikoski

Mikä on MBTI (Myers- Briggs työkalu)?

MBTI on hyvä väline ihmisten välisten persoonallisuuserojen arvioimiseen ja hyödyntämiseen. MBTI on maailman yleisimmin käytetty persoonallisuuden määrittämiseen tarkoitettu indikaattori.

MBTI on analyysi, joka tunnistaa ihmisten synnynnäiset toimintatyylit neljällä eri akselilla. Se ei kuvaa kaikkea persoonallisuuttamme vaan synnynnäisiä taipumuksiamme toimia. Testissä taipumukset ovat jaettu vastakohtapareiksi. Jokainen meistä käyttää molempia vastakohta parien toimintatyylejä päivittäin, mutta yleensä synnynnäinen tapa on se, jota käytämme luontaisesti ja sen mukainen toiminta on meille paremmin kehittynyttä ja siksi helpompaa ja sujuvaa.

Analyysin mukaan ihmisten erilaisuus on järjestelmällistä. Ihmiset kohdistavat syntymästään saakka huomiota erityisesti joko ulkoiseen ympäristöön tai omaan ideamaailmaansa, hankkii informaatiota tosiasiallisemmassa tai abstraktimmassa muodossa, tehden päätelmiä havainnoistaan joko loogiseen järkeilyyn tai tunnepohjaiseen arvostukseen nojautuen. Ihmisten elämäntyyli on joko järjestelmällinen tai spontaani.

MBTI korostaa ihmisen kehittymistä ja kasvumahdollisuuksia. Jokaisella tyypillä on myös heikkoudet, joiden tiedostaminen auttaa oman käyttäytymisen muuttamisessa tarpeen mukaan. Itsetuntemuksen lisääntyessä se auttaa johtajia kehittämään luontaisia vahvuuksiaan ja rakentamaan oman, aidon johtamistyylin.

Hyvä johtaja ymmärtää oman persoonallisuuden lisäksi muiden tiimiyrittäjien persoonallisuuserot. Persoonallisuuserot ovat yksi suurimmista syistä, mikä johtaa tiimin sisäisiin ristiriitoihin ja konflikteihin. MBTI antaa projektipäällikölle suuntaviivoja tehtävien jakamiseen, motivointiin ja ennen kaikkea yksilöiden eri vahvuuksien tunnistamiseen ja niiden hyödyntämiseen.

Alla näkyy MBTI- testin neljä akselia vastakohtapareittain. Tämän mukaan muodostuu 16 johtajahenkilötyyppiä. Omat tulokseni olen värjännyt violetilla.

 

Energian suuntaaminen:
Ekstravertti (E) 

  • Keskittyy mielellään ihmisiin ja asioihin ympäristössä
  • Saa energiaa ollessaan muiden ihmisten kanssa
  • Käsittelee ajatuksia puhumalla
  • Kehittää ajatuksia puhumalla
  • Kehittää ajatuksiaan vaihtamalla mielipiteitä toisten kanssa
  • Haluaa paljon ja vaihtelevaa toimintaa

 

Introvertti (I) 

  • Käsittelee ajatuksiaan pohtimalla, eikä halua ilmaista niitä ennen kuin ne ovat valmiita
  • Saa energiaa yksin olemisesta
  • Tarvitsee yksinoloa ja omaa rauhaa ajatusten kehittämiseen
  • Haluaa tutustua ihmisiin ja asioihin syvällisesti
Tiedonkeruutapa:
Tosiasiallinen (S) 

  • Painopiste nykyhetkessä ja aistien kautta saatavassa informaatiossa
  • Hahmottaa tilanteista tosiasioiden ja yksityiskohtien kautta
  • Pitää konkreettisesta ja käytännöllisestä
  • Hyvä keskittymään yksityiskohtiin ja tosiasioihin
  • Arvostaa käytännön toteutuksia ja keskittyy nykyhetkeen
  • Tehokas käytännön tehtävissä
Intuitiivinen (N) 

  • Painopiste mahdollisuuksien ja yhteyksien keksimisessä
  • Hankkii informaatiota 6. aistin kautta
  • Keskittyy tulevaisuuteen ja kokonaiskuvan muodostamiseen
  • Hahmottaa tilanteita kokonaiskuvan ja asiayhteyksien kautta
  • Kiinnostunut uudesta ja erilaisesta. Kyllästyy helposti rutiininomaisiin tehtäviin.
Päätöksenteko:
Ajatteleva (T) 

  • Arviot perustuvat loogiseen ja objektiiviseen analyysiin
  • Ajattelee ensisijaisesti päällään korostaen järkeä ja totuutta
  • Tekee päätökset asiakeskeisesti ja pyrkii puolueettomuuteen
  • Taipuvainen suuntautumaan tehtävään
  • Arvostaa suorapuheisuutta eikä välttele erimielisyyksiä
  • Näkee periaatteet tärkeämpänä kuin lieventävät asiahaarat
Tunteva (T) 

  • Arviot perustuvat henkilökohtaisiin arvoihin ja tunteisiin
  • Ajattelee ensisijaisesti sydämellään
  • Taipuvainen suuntautumaan ihmisiin
  • Tekee päätökset ihmiskeskeisesti ja pyrkii lopputulokseen, joka tyydyttää kaikkia asianosaisia
  • Arvostaa hienotunteisuutta ja pyrkii välttämään ristiriitoja
  • Uskoo oikeudenmukaisuuden perustuvan arvoihin, olosuhteisiin ja eettiseen käyttäytymiseen
Elämäntyyli ja suhtautuminen ulkomaailmaan
Järjestelmällinen (J) 

  • Pitää suunnitelmista ja organisoidusta elämästä
  • Huolehtii velvollisuuksista ennen kuin voi rentoutua ja pitää hauskaa
  • Haluaa päättää asioista nopeasti
  • On järjestelmällinen eikä pidä viime hetken stressistä
  • Haluaa saada asiat päätökseen eikä pidä keskeneräisistä projekteista.
Spontaani (P) 

  • Pitää joustavasta ja spontaanista elämäntavasta
  • Kokee liian tarkat suunnitelmat ja aikataulut ahdistavina
  • Luottaa toimissaan kekseliäisyyteen ja toimii parhaiten viime hetken stressin alaisena
  • Haluaa varmistaa, että kaikki näkökulmat on huomioitu ja saattaa siksi viivytellä päätöksen tekemisessä.

 

Nämä muodostaa 16 erilaista tyyppiä :

ISTJ 

Täsmällinen

Luotettava

ISFJ 

Tarkka

Avulias

INFJ 

Pohdiskeleva

Muut huomioiva

INTJ 

Itsenäinen

Päättäväinen

ISTP 

Konkreettinen

Yksityiskohtainen

ISFP 

Herkkä

Vaihtelunhaluinen

INFP 

Idealistinen

Ymmärtäväinen

INTP 

Ideoiva

Analysoiva

ESTP 

Joustava

Sopeutuva

ESFP 

Käytännöllinen

Innostava

ENFP 

Positiivinen
Motivoiva

ENTP 

Innostava

Vakuuttava

ESTJ 

Päättäväinen

Tehokas

ESFJ 

Tunnollinen

Järjestelmällinen

ENFJ 

Vakuuttava

Järjestelmällinen

ENTJ 

Tavoitteellinen

Suorapuheinen

Tiian MBTI tulos

Pohdin omaa MBTI:täni ja koostuin testin mukaan ESTJ- yhdistelmästä eli pähkinänkuoressa olen päättäväinen ja tehokas.

Tunnustan omaavani kummaltakin puolelta piirteitä. Erityisen paljon ristiin ominaisuuksia meni tiedonkeruutavassa. Sinällään oli mielenkiintoista, kuinka heikkoudet ja stressinkäyttäytymiseni osuivat nappiin.

Testin mukaan keskeisimmät kehityskohteet tyypilleni ovat asioiden syvällisempi analysointi ja kärsivällisyys epäselvissä tilanteissa.  Tiedostan, että turhaudun epäselvissä tilanteissa enkä jaksa reflektoida ja analysoida juurikaan syvällisesti ja olenkin saanut palautetta kyseisistä piirteistä ennen kontaktivapaata. Testi vielä vahvisti haluani mennä epämukavuusalueelleni ja kehittyä näissä seikoissa.

Kirjan myötä tajusin, että minun on hyväksyttävä totuus, en voi muuttaa kuin omaa itseäni. Enkä voi olettaa, että oma tapani on ainoa ”oikea tapa”, jolla voi toimia. Alankin harjoittelemaan tapaani kommunikoida ja olla vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Se vaikuttaa vahvasti siihen, miten hyvin tiimi ja toimii.

Itsetuntemus, itsereflektointi ja itsekriittisyys ovat oleellisia johtajuuden välineitä.

Kirjassa mainittiin kaksi työkalua, joiden uskon toimivan kehityskohteideni kehittämisessä.

1. Teen reflektoinnista tavan viikko- ohjelman rinnalle. Sitä voi harrastaa joka päivä tai vaikkapa joka viikko. Lähden rauhallisesti liikkeelle ja pyrin kerran viikkoon miettimään ja listaamaan: Missä olen onnistunut? Mitä olisin voinut tehdä paremmin? Tutkailuun ei mene lopunviimein montaa minuuttia aikaa. Uskon reflektoinnin putsaamaan viikon työt mielestä ja keskittymään vapaa-aikaan.

Tavoitteenani on päästä siihen pisteeseen, että pystyn joka päivä arvioimaan, teenkö asioita tänään paremmin kuin eilen ja pystynkö kehittymään niin, että olen huomenna vähän parempi kuin tänään.

2. Toinen asia joka auttaa syventymään asioiden analysointiin on töiden rajaaminen. Tällä hetkellä teen liikaa ja irrallisia asioita. Minun tulee pohtia ja rajata työtehtävät selkeästi eriluokkiin ja delegoida enemmän. Työtehtävien luokittelu: tärkeät, jotka tehdään aina. Vähemmän tärkeät, jotka tehdään, jos jää aikaa ja sivuun jätettävät, jotka jätetään tekemättä.

 

Kun keskittyy muutamaan tärkeään asiaan, niitä kykenee analysoimaan syvällisemmin. Collinssin mukaan parhaissa yrityksissä uskolletaan jättää osa tehtävistä tekemättä, jolloin varmistetaan asioiden oikea fokus ja edesautetaan työntekijöiden jaksamista.

Testin mukaan stressissä ESTJ henkilöt näyttävät tunteet, joita heidän on vaikea käsitellä ja ne saavat vallan. Seurauksena voi olla kontrolloimattomia tunteenpurkauksia, herkkätunteisuutta tai sulkeutumista. Tunnistan itsestäni näitä piirteitä tältä syksyltä vallan hyvin, valitettavasti.

Minun on aika alkaa tutkimaan niin yksilönä kuin tiimiyrittäjänä omaa toimintaani kaiken perustana. Tutkia ja seurata omia tunnetiloja. Miksi esimerkiksi tunnen suuttumusta treeneissä tai toisen ihmisen puheista. Johtuuko suuttumukseni toisesta henkilöstä vai minusta itsestäni. Stressissä impulsiivisuuteni saa liian usein vallan.  En laske kymmeneen vaan sanon mitä sylki suuhun tuo. Oikea tapa olisi laskea kymmeneen, vaikka kuinka vaikeaa se on ja tutkia neutraalisti, mitä on tapahtunut ja mistä syystä.

Erityisesti projektipäällikkönä minulla on paljon harjoittelua siinä, miten johdan tiimiä innostavasti heidän kaikkien kapasiteettia kehittäen sen sijaan että tiimi olisi minun toimintani jatke.  Ennen kaikkea minun täytyy katsoa peiliin ja hyväksyä se, etten voi kontrolloida kaikkea. Lisäksi itsetutkiskelulle on syytä jättää monta hetkeä.

Kehityskohtani eivät parane viikossa tai kahdessa ”pois”, ei välttämättä ikinä, mutta on tärkeää työstää ja harjoittaa itseä pois luontaisesta toimintatavasta. Näin saan lisää perspektiiviä ymmärtää muita tiimin jäseniä ja toimia heidän kanssaan paremmin.

Persoonallisuuteemme vaikuttavat synnynnäisten taipumusten lisäksi monet muutkin asiat, kuten perhe- ja kulttuuritaustamme sekä elämänkokemukset.  MBTI kuvaa siis vain yhden persoonallisuutemme osa-aluetta.  Saman MBTI persoonallisuustyypin omaavat henkilöt ja tiimiyrittäjät omaavat samoja persoonallisuudenpiirteitä, mutta kukin yksilö on aina yksilöllinen.

Kirjassa painotettiin, että luontaisen tyylinsä tunnistaminen auttaa johtajaa tunnistamaan voimavaransa ja alueet, joiden kehittäminen on tarpeen. Luontaisen tyylin mukaiset tehtävät kuluttavat vähemmän psyykkistä energiaa ja saavat aikaan parhaimmillaan flow- tilan. Jos toimii täysin luontaista tyyliään vastoin, tekeminen tuntuu raskaalta ja vaikealta.

Miten hyödyntää MTBI analyysiä tiimiyrityksessä?

Projektiryhmää kootessa projektipäällikön on hyvä rakentaa analyysin pohjalta hyvä tiimi. Hänen tulee huomioida projektiryhmän heikkoudet ja vahvuudet, kokonaisuudessa optimaalinen projektiryhmä täydentää toisiaan. Projektiryhmässä on hyvä huomioida yksilöiden erilaiset persoonat ja niiden vahvuudet.

 

Sen lisäksi haluan selvittää miten täydellisen testin voi tehdä. Haluan tehdä Mittavan porukalla ainakin pienoistestin MBTI:stä omissa treeneissäni. Sen tekeminen oli henkilökohtaisesti avartavaa ja ajatuksia herättävää ja uskon sen herättävän muissa ajatuksia. On myös mielenkiintoista nähdä minkälaisista persoonista meidän tiimiyritys koostuu.

 

Kirjaan esseeni lopuksi viisi käytäntöön vietävää asiaa:

  1. Arjen reflektointi viikko-ohjelman lisäksi.
  2. Asioiden priorisointi, kaikkea ei vaan tarvitse tehdä.
  3. Jätän aikaa suunnittelulle ja itsepohdiskelulle sekä kehitän omaa työtäni ja johtamistaitojani.
  4. Kehityksen seuraaminen ja palautteen pyytäminen kehityskohteista. Turha itkeä, että ei saa palautetta, jos sitä en itse pyydä. Opin vaatimaan objektiivista palautetta, missä asioissa on hyvä tai missä voi vielä parantaa. Satsaan kehitykseen aikaa ja panostusta.
  5. Projektipäällikkönä minun tulee uskoa henkilökohtaisesti asioihin, joihin olen sitoutunut. Näyttää projektiryhmälle, mitä haluan ja mihin haluan meidän pääsevän. Yhdessä luomme omat päämäärät. Kun tiedämme yhdessä tavoitteet ja uskomme niihin, keksimme kyllä keinot miten niihin päästään.

 

Tiia Lappalainen

Osuuskunta Mittava Innovations

tiia@mittava.fi

040 549 8264

 

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!