Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Lupa toimia innovaatiovastaavana!

Kirjoitettu 20.10.13
Esseen kirjoittaja: Henry Vesin
Kirjapisteet: 2
Kirja: Lupa toimia eri tavalla
Kirjan kirjoittaja: Anssi Tuulenmäki
Kategoriat: 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Anssi Tuulenmäki on innostawa kaweri.

Kävimme LÄN-koulutusohjelmassa (Luova Älykkyys ja Notkeus) tutustumassa tuolla Pääkaupunkiseudulla Design Factoryyn, Aalto-yliopistoon ja Anssi Tuulenmäkeen. Täytyy myöntää että tunnin tiukka setti minkä Anssi meille piti, sivuutti osaksi kirjan aihetta, mutta ai että kun tää aihe päriC! Suosittelen tätä kirjaa aivan ehdottomasti jokaiselle Tiimiakatemialaiselle ja muille yrittäjille, joka haluavat joko luoda uutta tai kehittää jotain olemassa olevaa projektia tai tuotetta. Aivan ehdoton. Luin tämän erityisesti Kotakahvila mielessä, mutta tulen lukemaan uudelleen myös uusien projektien kohdalla. Pelkäsin että pää räjähtää jos yritän ajatella useita projekteja samassa esseessä, joten en uskaltanut edes miettiä muuta kuin tätä.

 

Toimin siis Kotakahvilan projektiryhmän innovaatiovastaavana eli vastaan käytännössä siitä että kehitys on eteen- ja ylöspäin ja että uusia kokeiluja tehdään. Kotakahvila sijaitsee talvikauden aikana Jyväskylän satamassa Jyväsjärven luisteluradan kyljessä. Jaan esseen seitsemään kohtaan, joista jokainen kohta on oma Entä jos-kysymyksensä, joista seuraa pieniä innovaatioita Kotakahvilasta. Tuulenmäen kirja siis herätteli paljon ideoita, joten tässä esseessä ei mennä niinkään teorioihin vaan ideoihin –> jotka kantavat jollain tasolla suoraan pieniin käytännön kokeiluihin. Käytännön kokeiluja tullaan tekemään talven 2014 aikana.

Nämä seitsemän kohtaa siis ovat

  1. Entä jos Kotakahvila pyrkisi mahdollisimman vähistä työntekijöistä mahdollisimman moneen työntekijään?
  2. Entä jos Kotakahvila olisi kiinnostunut ihmisistä henkilökohtaisesti?
  3. Entä jos nimi olisikin Ravintolakota? Mikä muuttuisi?
  4. Entä jos eläkeläisille tarjottaisiin ilmaiset pannukahvit?
  5. Entä jos olisimme drive-in Kotakahvila?
  6. Entä jos ensisijaisesti mittaisimme myynnin ja katteiden sijaan palaavia asiakkaita?
  7. Entä jos kahvinsaantia tärkeämpää onkin muiden ihmisten kohtaaminen ja/tai elämys?

 

Entä jos Kotakahvila pyrkisi mahdollisimman vähistä työntekijöistä mahdollisimman moneen työntekijään?

Nykyään pidetään tavoitteellisena sitä, että kulut minimoidaan kaikin mahdollisin keinoin. Yksi suurista kulueristä on tottakai työntekijöiden palkkaaminen. Mitä kahvilalle tapahtuisi, jos pyrittäisiin koko ajan maksimoimaan työntekijöiden määrää paikan päällä? Tämä tarkoittaisi sitä että täytyy keksiä jatkuvasti työtehtäviä jokaiselle. Yksinkertaisimmillaan voisimme lisätä myyntipisteiden määrää. Viime vuosina ongelmana onkin ollut kauniina viikonloppupäivänä tilanpuute. Jos myyntipisteet sijoitetaan Kotakahvilan ulkopuolelle pitkospenkkien kanssa, saadaan asiakaspaikkojen määrää kasvatettua huomattavasti. Samalla myös ulkona olevat asiakkaat kokevat tulleensa palvelluiksi, koska heillä on tavallaan oma asiakaspalvelija ulkomyyntipisteen luona. Kiire jakaantuu useaan myyntipisteeseen ja jokaista asiakasta ehditään palvella paremmin.

 

Entä jos Kotakahvila olisi kiinnostunut ihmisistä henkilökohtaisesti?

Edellisten vuosien kokemukset kielivät siitä, että Kotakahvila ympäristönä on sosiaalisuutta kasvattava. Nuotiolla makkaraa käännellessä on helppo jututtaa kodan reunalla istuvia asiakkaita. Mitä jos tästä tehdään kaiken edelle menevää ydintoimintaa? Jokainen asiakas kokee tulleensa kohdatuksi ja saa jotain muutakin kuin ainoastaan fyysistä ravintoa. Miten tästä kiinnostumisesta voidaan tehdä suoranainen tavaramerkki Kotakahvilalle? Jokaista asiakasta on jollain tavalla kohdattava henkilökohtaisesti, aina lapsesta vaariin.

 

Entä jos nimi olisikin Ravintolakota? Mikä muuttuisi?

Ravintolan periaatteena on asiakkaan tilaaman annoksen toimittaminen pöytään. Kotakahvilassa tämä tarkottaisi sitä että esimerkiksi Kodan ulkopuolella otettaisiin tilaukset vastaan ja annettaisiin asiakkaan mennä sisään ja tuotaisiin annos hänelle. Tavallaan tätä toteutetaan jo nyt, kun makkaran paistuminen nuotiolla vie enemmän aikaa. Huikeaa kuitenkin olisi pystyttää useampia kotia riviin ja ulkona yhdessä paikassa myydä annoksia, joista sitten eri asiat valmistettaisiin eri nuotioilla. Yksi kodista voisi olla makkarakota, toinen lettukota ja kolmas ehkä vaahtokarkkikota. Vielä isompaan volyymiin, entä jos rakennettaisiin Kotakylä? Eri kodat toimisivat eri tavalla, joissain voitaisiin valmistaa jotain muutakin kuin ravintoa. Ehkä yhden kodista voisi myydä retkiluistimien vuokraajalle ja jonkin toisen puukkoyrittäjälle. Tästä ideasta on hankala tehdä samantien prototyyppiä tai kokeilua, mutta asia tulee silti nostaa pöydälle projektiryhmän tapaamisessa. Entä jos-kysymykset lienevät kuitenkin niitä toimintaa avaavimpia kysymyksiä.

 

Entä jos eläkeläisille tarjottaisiin ilmaiset pannukahvit?

Tai ehkä lastenlasten kanssa tuleville. Toisinsanoen tarjotaan pysähtymispaikka ja sosiaalinen ympäristö. Eläkeläisillä on myös kaikista rikkain elämänkokemus asiakassegmentistämme, ja elämästä puhuminen tekee Kotakahvilasta tietyllä tavalla erilaisen kahvilaympäristön. Viedään taas pidemmälle. Entä jos kaikille tarjotaan ilmaiset pannukahvit? Mitä tapahtuisi? Kasvaako muiden tuotteiden myynti, tulevatko ihmiset pannukahvin perässä paikan päälle, juovatko ihmiset ainoastaan kahvia? Tämä yhdistettynä edelliseen kappaleeseen Kotakylästä, yksi kokonainen kota jossa tirisee useita kahvipannuja. Mikä sosiaalinen ja elämyksellinen ympäristö! Vähintäänkin on kokeiltava yhtä viikonloppua jolloin tarjotaan kaikille ilmaiset pannukahvit.

 

Entä jos olisimme drive-in Kotakahvila?

Ulkomyyntipiste yhdistettynä kotiin vietävään sapuskaan. Lettupiste tullaan jokatapauksessa lanseeraamaan ulkomyyntipisteeksi ensi talvena, joten jos hankkii sopivia kertakäyttörasioita niin esimerkiksi letut ovat loistavaa kotiinviemistä. Myös makkaroille voisi toteuttaa samaa ajatusta. Näin esimerkiksi jäältä kotiin pyrkivä asiakas voi saada ruokaa, mutta ei tarvitse silti jäädä ulos jos päämääränä on päästä kotiin. Jos tämän haluaa suureen voluumiin niin Kodan sijaintia täytyy jollain tavalla muuttaa myös autoystävällisemmäksi. Toisaalta tämä toimii myös pienellään, koska pienistä asioista rakentuu kattava kokonaisuus ja tämä antaa asiakkaalle vapauden toimia haluamallaan tavalla.

 

Entä jos ensisijaisesti mittaisimme myynnin ja katteiden sijaan palaavia asiakkaita?

Tavallisesti kahvilassa mitataan myyntiä, katteita tai asiakasmäärää. Yleensä vieläpä myynti edellä. Voimme tässä suhteessa keskittyä vielä enemmän siihen, mikä oikeasti asiakas tarvitsee, haluaa ja miksi asiakas tulee takaisin. Ehkä kehitämme nyt talven aikana palaavan asiakkaan palkitsemismenetelmän, jolla saamme sekä selville palaavien asiakkaiden määrää että myöskin sitoutettua uusia asiakkaita. Vähintäänkin kokeilemme jotain tälläistä. Tyytyväinen ja palaava asiakas on uskoakseni kuitenkin tuottoisampi kuin mahdollisimman halvalla tehdyt tuotteet ja niistä saadut säästöt.

 

Entä jos kahvinsaantia tärkeämpää onkin muiden ihmisten kohtaaminen ja/tai elämyksellisyys?

Tämä viimeinen oikeastaan nivoo kokonaisuutta ja ihmisiin keskittymistä yhteen kaikista aiemmista kappaleista. Jospa Kotakahvilaa ei luetakaan tästä talvesta eteenpäin enää perinteisiin kahviloihin vaan elämysmatkailuun? Tai mikä vielä parempaa, jos missionamme olisi olla Jyväskylän talvinen olohuone. Olohuone jossa voisi joskus viettää vaikka pidemmälti iltaa, ehkä joka ihan yöhön saakka. Tähtitaivasviikonloppu! Joku tähtitieteilijä kaukoputkien kanssa mestoille ja annetaan romantisoitu ja kaunis elämys tähtitaivaasta ja pidetään kotakahvilaa auki puolille öin saakka. Kotakahvila sosiaalisena ympäristönä, jossa ihmiset kokevat tulevansa kohdatuiksi sekä meidän taholtamme että myös muiden vertaisten asiakkaiden taholta. Näin luotaisiin yhteisö kaikista ulkona liikkuvista ihmisistä, meistä suomalaisista.

 

Me, suomalaiset yhdessä, kiinnostuneina toisistamme ja talvisista elämyksistä. Tervetuloa Kotakahvilaan.

 

 

 

Henry Vesin
Matalentoinen bisnesenkeli
Osuuskunta Mittava Innovations
p. 040 734 8559
henry@mittava.fi

 

Ps. Note to self: Unelmoi isosti, kokeile pienesti. Muista että kokeilut onnistuvat aina (näin tehdään vs. no näin ei tehdä) ja muista seurata talven aikana pullonkauloja kokonaisuudessa ja keskittyä niihin.

Tagit: , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!