Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Markkinoinnin musta kirja

Kirjoitettu 17.02.15
Esseen kirjoittaja: Camilla Heikkilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Markkinoinnin musta kirja
Kirjan kirjoittaja: Teemu Takala
Kategoriat: 6. Markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Päätimme lähteä Dynaamian tyttöjen kanssa kokeilemaan Secondhand-myymälän pyöritystä kesän ajaksi. Olemme paljon keskustelleet asiakasryhmästä, meidän arvoista, meidän visuaalisesta ilmeestä, laskelmista, tiloista jne. Olemme myös keskustelleet siitä kuinka suuri osa markkinoinnilla on tässä projektissa, joten sitä ajatellen otin lukuun Teemu Takalan teoksen; Markkinoinnin musta kirja.

 

Ensimmäinen koppi, joka nousi kirjasta, oli kuluttajien osallistaminen markkinointitempaukseen. Kirjassa oli hauska esimerkki Vancouverissa toteutetusta kampanjasta. Nykytaiteen gallerian seinään oli kiinnitetty 50 000 pinssiä, joissa jokaisessa oli yksi sana ja väri, jotka esittivät aina yhtä reaktiota jota nykytaide ihmisissä herättää. Ihmiset saivat poimia haluamiaan pinssejä seinästä, ja niiden alta paljastui lopulta lause ”Tämä on nykytaidetta”.  Tempaus houkutteli sadottain ihmisiä keräämään pinssejä ja osallistumaan taideteokseen ottamalla siitä palan itselleen mukaan. Kuukausienkin päästä ihmiset vielä kävelivät kaduilla pinssit rinnuksissaan ja selittivät niiden merkitystä.

Kun me markkinoimme Secondhand-liikettämme ja haluamme tietysti saada näkyvyyttä ja tunnettuutta, niin tämänkaltaisen tempauksen kehittäminen voisi olla meillekin hyödyksi. Ei välttämättä näin isossa mittakaavassa, mutta jokin erilainen tempaus, joka osallistaa myös kuluttajia!

 

Koko kirjan tärkein ja kattavin osuus liittyi markkinointisuunnitelmaan, ja siellä olikin erittäin hyvä malli sellaisesta, mitä voimme itsekin hyödyntää meidän projektissamme.

 

 

TAVOITTEET

Ihan ensiksi on hyvä aloittaa kysymyksistä ”miksi ylipäätään toteutamme markkinointia?” ja ”mitä haluamme saada markkinoinnilla aikaan?” Mitä me siis pyrimme käytännössä saavuttamaan? On hyvä pohtia taloudellisia tavotteita, toiminnallisia tavotteita sekä asenteellisia tavoitteita (tunnettuus, mielikuvat, jne). Lisäksi vielä se, mikä on kampanjan tavoittavuus.

Lunadellan muutaman pienen markkinointikampiksen jälkeen opimme mittareiden ja seurattavuuden merkityksen. Oikeastaan uusasiakaskampikset olivat lähes ”turhia” koska emme seuranneet niitä kunnolla. Emme tienneet kuinka ne vaikuttivat vai vaikuttivatko ollenkaan. No niinno, eipä sitä seurausta oikein voi olla kun ei ollut niitä tavoitteitakaan… Eli tällä kertaa kun markkinointia lähdemme suunnittelemaan ja toteuttamaan meidän tulee määrittää tavoitteet toiminnallemme ja niille mittarit, joilla voidaan todentaa onnistuminen. Mittareita onkin mainittu ylläolevassa markkinointisuunnitelmassa, ja Teemu Takalan mukaan näistä mittareista on vähintään yksi oltava käytössä. Mielellään useampi.

Se, että pystymme arvioimaan onnistumistamme vaatii vielä yhden tärkeän asian; lähtötilanteen kuvaaminen. Lähtötilanteen kartoituksen avulla, edistymisen havaitsee helpommin, ja se taas lisää motivaatiota kehittyä edelleen.

 

 

KOHDERYHMÄ

Kohderyhmän olemme myös miettineet aikalailla valmiiksi, mutta tätä kirjaa lukiessa tajusin, että sitä voi määrittää vieläkin tarkemmin ja sitä on hyvä tutkia syvemmin. Varsinkin yksi kysymys jäi pyörimään päähäni; Täytämmekö asiakkaan todelliset tarpeet? Olemmeko tunnistaneet asiakkaan todellisen tarpeen?? Olemme tunnistaneet asiakkaan ongelmat, mitä arvoa tuotamme jne. mutta todellinen tarve..? Tätä voisimme pohtia vielä hiukan. Voimme samalla vielä pohtia hiukan syvemmin kohderyhmäämme Takalan seikkojen mukaan.

Takalan mukaan onnistunut kohderyhmäkuvaus sisältää seuraavat asiat:

–> Kohderyhmän perustiedot; kohderyhmän koko ja kehityssuunta (kasvava/pienenevä?)

–> Yleiset demografiset tiedot; ikä, sukupuoli, koulutus, varallisuus, perheen koko jne.

–> Elämäntyylitiedot; mikä kohderyhmää motivoi, harrastukset, kiinnostuksen kohteet jne.

–> Mediakäyttö-mix; kohderyhmän parhaiten tavoitettavat mediat, asenteet teknologiaan, todennäköinen reaktio markkinointiviesteihin eri kanavissa

àOsallistamisen todennäköisyys; kohderyhmän todennäköinen valmius vuorovaikutukseen brändin kanssa

Näiden seikkojen avulla saamme tarkempaa suuntaa markkinoinnillemme. Juurikin jos tekee esimerkiksi jonkinlaista tempausta niin mitkä on ne vapaa-ajan paikat taikka sen kohderyhmän harrastepaikat joissa on hyvä toteuttaa markkinointia ja mikä on meidän kohderyhmän teknologiakäyttäytyminen.

 

Teemu Takalan mukaan olisi hyvä löytää henkilö, joka kuvaa parhaiten kohderyhmän edustajaa. Tämän henkilön mielessä pitäminen helpottaa suunnittelua huomattavasti.

 

 

KILPAILIJAT JA BRÄNDISTRATEGIA

Kilpailijoita ja brändiä/erottuvuutta olemme määritelleet ja pohtineet useaan otteeseen tyttöjen kanssa. Tätä pohdin myös mm. juuri edellisessä esseessäni kun luin Jari Parantaisen Tuotteistaminen. Siinä käsiteltiin paljolti juuri erottautuvuutta, joten näihin kohtiin en tällä kertaa paneutunut sen kummemmin.

 

 

KOMMUNIKAATIOSTRATEGIA

Kommunikaatiostrategia kertoo keinot kuinka aiomme tehdä sen – millä tavalla brändi kommunikoidaan kohderyhmille. Kommunikaatiostrategia ottaa kantaa kahteen asiaan:

1.Kommunikaation pääpainopisteisiin; mihin fokusoimme?

2.Kommunikaatiokeinoihin; kuinka sen teemme?

Meidän fokushan on aivan ensimmäisenä tietysti tunnistamisessa – kuinka asiakas kuulee meistä ensimäistä kertaa ja tunnistaa mistä on kysymys, ja oppii tuntemaan tarjontamme.

 

Kuinka sen sitten teemme? Tässä on hyvä hyödyntää mediakäyttö-mixiä eli tunnistaa mitä kanavia kohderyhmä käyttää ja mikä on todennäköinen reaktio eri kanavissa. Tarkoituksena on poimia tehokkaimmat kohtaamispisteet jotka tavoittavat kohderyhmän parhaiten ja missä asia kiinnostaa eniten. Kohderyhmänämme on 18-35v naiset, joten itse ainakin ajattelisin, että kyllä Facebook ja Instagram ovat ne kanavat, joita tämä ikäluokka käyttää aktiivisimmin ja kohtaamispaikka missä asia kiinnostaa on aivan varmasti blogit. Blogeissa on paljon asiaa vaatteista, mielipiteistä, suosituksista jne. joten blogeissa aihe kiinnostaa myös melko varmasti. Olemme tätäkin vaihtoehtoa jo ohimennen punninneetkin. Mutta vaihtoehtoja voi miettiä myös lisää; Mitkä ovat sellaisia ympäristöjä taikka paikkoja joissa tämä asia kiinnostaa?

Kun kohderyhmä ja kanavat ovat selvillä voi kampanjasta kerrata vielä seuraavat asiat:

–> Onko jokaisen kohtaamispaikan viesti kunnossa? Yksiselitteinen ja innostava?

–> Tavoitetaanko suunnitelman avulla riittävä osuus kohderyhmästä riittävän usein?

–> Kuinka halukas kohderyhmä on vuorovaikutukseen? Ovatko tavoitteet realistiset?

–> Miksi kohderyhmä aktivoituisi toimintaan?

 

 

Tiivistettynä siis markkinointisuunnitelmaa tehdessämme meidän tulee vastata kysymyksiin:

  1. MIKSI MARKKINOIMME?
  2. KENELLE MARKKINOIMME?
  3. KENEN KANSSA KILPAILEMME?
  4. MITÄ TARJOAMME?
  5. MILLÄ KEINOIN VÄLITÄMME VIESTIMME?
  6. MIKÄ ON MYYNNIN STRATEGIA?

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!