Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

John Blåfield

Maukas Gradu

Kirjoitettu 18.12.16
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 1
Kirja: Maukas Gradu
Kirjan kirjoittaja: Antti Karisto, Ullamaija Seppälä
Kategoriat: 6. Markkinointi, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 6.4. Uuden aallon markkinointi, 6.7. Sosiaalinen media ja markkinointi

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Opinnäytetyötä varten ajattelin valmistautua lukemalla aiheeseen liittyvän kirjan. Lainasin kirjastosta useamman kirjan, joita minun on tarkoitus myöhemmin vähän selailla. Lainasin myös kevyen graduoppaan nimeltään Maukas Gradu. Vaikka Antti Kariston ja Ullamaija Seppälän kirja on otsikkonsa puolesta tarkoitettu graduntekijöille, myöntävät he kirjan alussa että gradun, candin ja opinnäytetyön tekemiseen liittyy todella-paljon samoja asioita. Kirja auttoi minua hahmottamaan että miltä opinnäytetyöprojekti kokonaisuutena näyttää.

 

Valmistautuminen

Valmistautuminen on tärkeä osa opinnäytetyötä. Omaa aikaisempaa kokemusta voi ajatella valmistautumisena, jos oparin aiheen valitsee fiksusti. Mikäli opariaiheesi liittyy sinun aikaisempaan tekemiseen ja kiinnostuksenkohteisiin on sinun helpompi pysyä motivoituneena hankkeen aikana. Opinnäytetyö on mahdollisuus syventyä tiettyyn asiaan ja tulla sen asian tuntijaksi. Siksi kannattaa miettiä että aikooko vain suhaista oparin valmiiksi, vai panostaa projektiin kunnolla.

Emman kanssa löysimme yhteisen mielenkiinnon sisällöntuotannon aihealueesta ja päätimme ryhtyä tekemään opinnäytetyötä yhdessä. Sisällöntuotanto aiheena on kuitenkin liian laaja, joten meidän tarvitsi rajata sitä jotenkin. Kävimme pitkiä keskusteluita oparin aiheesta ja tutkimuskysymyksestä. Joka kerta kun istuimme alas etenimme johonkin suuntaan. Vasta kolmannella kerralla tuntui ensimmäistä kertaa että olimme löytäneet tarpeeksi merkittävän ja rajatun aiheen että siitä voisi tehdä hyvän opinnäytetyön. Aihe saattaa toki vielä muuttua, jos on niikseen.

Keskustelumme lähti liikkeellä sisällöntuotannosta. Ymmärsimme nopeasti että sisällöntuotantoon liittyy aivan liikaa kaikenlaista. Nopeasti keskustelumme tarkentui kahteen suuntaan. Ensimmäinen suunnista oli sisällöntuotannon psykologiaan. Miten sisällöstä tehdään myyvää. Toinen suunnista oli itsenäiset sisällöntuottajat esim. bloggarit ja youtuberit, jotka rakentavat seuraajakuntaa, jonka jälkeen he alkavat rakentamaan liiketoimintaa sisältönsä ympärille. Toisessa tapaamisessa ajattelimme että tekisimme jonkinlaisen prosessikuvauksen siitä minkälaisista osista sisällöntuottajat rakentavat liiketoimintansa. Haastattelisimme muutamia case esimerkkejä ja selittäisimme auki heidän toimintansa. Ajatuksena oli käsitellä koko sisällöntuotantoprosessia prosessia, mutta vain itsenäisten sisällöntuottajien näkökulmasta.

Prosessikuvaus olisi keskittynyt siihen mitä työkaluja sisällöntuottajat käyttävät julkaisemiseen, seuraajien hankkimiseen ja toiminnan monetisointiin. Haastattelussa olisimme kyselleet että mitä kanavia sisällöntuottaja käyttää sisältönsä jakamiseen ja miten he käyttävät kyseisiä kanavia. Tämän jälkeen olisimme rakentaneet kaaviokuvan, josta näkyy kaikki haastateltavan käyttämät somekanavat. Tämän olisimme voineet toistaa monetisoinnin ja muiden osa-alueiden kanssa. Näin ollen olisimme voineet rakentaa mielenkiintoisen kaavion kunkin haastateltavan rakentamasta verkkopresensistä. Oletuksena oli että somekanavista sisällöntuottajat yrittävät ohjata seuraajiaan kanaviin, joissa he voivat monetisoida toimintansa paremmin. Alla on luonnostelma siitä miltä kaavio tulisi näyttämään.

Kuinka sisältövaikuttaja voi tehdä rahaa tuottamallaan sisällöllä

Kuinka sisältövaikuttaja voi tehdä rahaa tuottamallaan sisällöllä

Tutkimusaihe ja -kysymys

Kolmannella tapaamisella tajusimme aiheen olevan edelleen turhan laaja, emmekä saaneet koostettua hyvää tutkimuskysymystä aiheesta. Tutkimuskysymys ollessa epäselvä, oli myös vaikea kuvitella, että lopputulos näyttäisi hyvältä. Tuntui että opari olisi mielenkiintoisesta aiheesta, mutta ei vastaisi juurikaan mihinkään tarpeeseen. Merkittävyyden tuntu jäi uupumaan.

Ehdotin että palaisimme vähän takaisinpäin. Mitkä tahot ovat perinteisesti tuottaneet sisältöä? Ensimmäisenä mieleen tuli lehdistö, mediatalot ja televisioyhtiöt. Kaikkia näitä yhdistää se että nämä tahot ovat lähiaikoina olleet paineen alla pakotettuja innovoimaan ja uudistumaan. Isot yritykset ovat joutuneet kokeilemaan uusia liiketoimintamalleja selvitäkseen. Mielestäni suurin merkittävä syy tälle muutostarpeelle on Internet ja sieltä löytyvä ilmainen sisältö. Mediayhtiöt pyrkivät löytämään keinoja, joilla toiminta pysyisi kannattavana. Varsinkin monet lehdet ovat tämän muutoksen uhreina alkaneet muuttaa liiketoimintamalliaan. Lehden liiketoimintamalli perustuu siihen että iso määrä ihmisiä on  valmiita maksamaan pienen määrän rahaa lehdestä tai julkaisusta. Internetissä sama logiikka pätee, mutta yhä harvemmat ovat valmiita maksamaan sisällöstä. Silloin suurin osa  tuloista riippuu mainostuloista ja mainostulot riippuvat lukijoiden määrästä. Jotta mainoksista saadut tulot olisiva kannattavan liiketoiminnan mittaluokassa, täytyy lehden pyrkiä tavoittamaan yhä enemmän lukijakuntaa. Lehtifirmojen analyytikot ovat varmaan tehneet kokeiluja ja lukeneet statistiikkaa. 7 päivää ja Aku Ankka ovat pitkään olleet suomen luetuimpia lehtiä. Johtopäätös on selkeästi ollut että viihde, juorut ja kohut keräävät massoittain lukijoita. Siksi olen kuullut paljon kritiikkiä ystäviltäni median tyhjentymisestä. Älykkäät artikkelit, joiden tekemiseen vaaditaan aikaa ja tiedonkeruuta, korvataan humoristisilla listoilla tai referaateilla, jotka on kaikenlisäksi helppo kirjoittaa. Tällainen sisältö kiinnostaa isoja määriä ja kerää verkkoon siirtyville medioille elintärkeitä klikkejä.

Isojen mediayhtiöiden kömpelö adaptoituminen on toki mielenkiintoista ja se toimisi opinnäytetyön aiheena. Tämmöinen opinnäytetyö hyödyttäisi kuitenkin vain isoja mediayhtiöitä. Näistä mediayhtiöistä on varmasti myös tehty paljon tutkimuksia monien eri alojen opiskelijoiden toimesta. Minulle, paljon mielenkiintoisempaa on Internetin tarjoamat mahdollisuudet itsenäiselle sisällöntuottajalle. Samalla kun isot yhtiöt veitsi kurkulla ovat pakotettuja siirtymään digitaaliseen aikaan, löytyy Internetistä menestyneitä pieniä sisällöntuottajia. Oletus on että itsenäisillä sisällöntuottajilla on jonkinlaisia etulyöntiasemia verrattuna perinteiseen mediaan. Kiinnostavaa olisikin tutkia että miten nämä itsenäiset sisällöntuottajat toimivat.

Huomaamatta ollaan tehty kunniakierros, takaisin samaan pisteeseen, mistä lähdettiin. Itsenäiset pienemmät sisällöntuottajat ovat mielenkiintoisia. Ne ovat todella uusi ilmiö, verrattuna alan dinosauruksiin eli isoihin mediayhtiöt. Samalla itsenäiset sisällöntuottajat ovat myöskin paljon lähempänä tavallisen ihmisen elämää. Tärkeimpänä on että ne ovat todella lähellä minua ja Emmaa. Keskustelussa myönsimme että kyllähän sitä tulee freelancerin asemassa mietittyä, että olisiko ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, paikassa jossa voisi tuottaa omaa sisältöä omille seuraajille.

Internetin mahdollistamista markkinoinnin työkaluista ja sisällön julkaisu alustoista löytyy kyllä paljon kirjallisuutta ja tutkimuksia. Harvassa ovat kuitenkin ne kirjat, joissa käsitellään itse sisällöntuottajaa. Tarkoitan sitä että monet kirjat, jotka käsittelevät blogeja ja somea  yms. keskittyvät enemmän niihin, joilla on jo entuudestaan oma liiketoiminta. Selkeästi keskiössä on sana markkinointi. Markkinoinnin tarkoitus on myydä jotain tuotetta enemmän. Harvassa ovat ne kirjat, jotka lähtevät siitä lähtökohdasta, josta monet internetin sisällöntuottajat lähtevät. Heillä ei usein ole yritystä eikä myytäviä tuotteita joita myydä. He vain ryhtyvät tuottamaan sisältöä ja liiketoiminta rakennetaan vasta myöhemmin sisällön ympärille. Content INC. niminen kirja lähtee kyseisestä lähtökohdasta. Tämäkin kirja keskittyy kuitenkin melko paljon kaikkiin työkaluihin. Työkalujen tutkimisessa on semmoinen ongelma että niitä tulee koko ajan lisää ja ne muuttuvat jatkuvasti. Jokainen sisällöntuottaja voi valita omaan toimintaan sopivat työkalut ja jättää loput omaan arvoonsa. Samoja työkaluja voivat käyttää myös perinteiset mediat. Työkaluista löytyy todella paljon tietoa, itse työkalun tarjoajan sivuilta sekä lukuisista verkkojulkaisuista. Pelkäsin että oparista tulisi vain kokoelma kaikesta siitä tiedosta, joka on kaikkien nähtävillä internetissä. Hyvä esimerkki on eräs lukemani opiari, joka käsitteli Youtuben monetisoinnin työkaluja. Opinnäytetyö oli käytännössä referaatti kaikesta siitä tiedosta mikä löytyy youtuben omilta ohjesivuilta.

 

Ahaa

Tässä vaiheessa aloimme lähestyä ahaa elämystä. Mitä jos emme keskittyisi työkaluihin. Toki ne työkalut ovat mielenkiintoisia, koska ne liittyvät sisällöntuottajan toimintaan vahvasti. Keskittyisimme kuitenkin enemmän itse sisällöntuottajaan. Millä perustein sisällöntuottaja valitsee työkalunsa? Mistä sisällöntuottaja tietää että minkälaista sisältöä hänen pitäisi tuottaa? Miten sisällöntuottaja rakentaa sisältönsä ympärille liiketoimintaa, eli millä tavalla sisällöntuottaja toimii yrittäjämäisesti? Oletamme että sisällöntuottajan pitää harkita tarkkaan minkälainen liiketoiminta toimii yhdistettynä hänen sisältöön. Vääränlainen monetisointi saattaa ärsyttää seuraajia. Näin kysymys ei ole niinkään monetisoinnin työkaluista vaan  sisällöntuottajan ja seuraajien välisestä vuorovaikutuksesta.

Vuorovaikutus on se sana, joka sai ainakin minussa jonkinlaisen ahaa elämyksen aikaan. Nyt olemme sellaisen aiheen äärellä, jossa koen että opinnäytetyömme voisi tuottaa uutta tietoa. Opinnäytetyömme saattaisi jopa kiinnostaa sisällöntuottajia ja alalle pyrkiviä. Kyse olisi siis sisällöntuottajan ja seuraajien välisestä vuorovaikutuksesta. Unohtamatta tietenkään sitä että keskitymme niihin sisällöntuottajiin, jotka rakentavat liiketoimintaa sisältönsä ympärille.

Opinnäytetyön otsikko voisi olla jotain tämän kaltaista:

Vuorovaikutus sisällöntuottajan ja seuraajan välillä
Kuinka sisällöntuottaja rakentaa liiketoimintaa sisältönsä ympärille

Tutkimusmenetelmä tämän kaltaisessa aiheessa olisi loogisesti laadullinen tutkimus. Kyseessä on kuitenkin ihmisten välisestä vuorovaikutuksesta ja sitä on mielenkiintoisempi ja järkevämpi tutkia laadullisilla menetelmillä. Lueskelen vielä vähän lisää, tarkemmin tutkimusmenetelmiä käsittelevästä kirjasta, että mitä mikäkin menetelmä oikeasti tarkoittaa.  Tämänhetkisten tietojen perusteella järkevimmältä tuntuisi tehdä muutamia teemahaastatteluita.

Tässä vaiheessa olen alkanut innostua oparin tekemisestä todella paljon. En malta odottaa että saan kiireellisemmät koulutyöt pois alta ja pääsen kunnolla aloittamaan oparin tekemisen. Haastava tämä prosessi varmasti tulee olemaan mutta se on osa kiehtovuutta. Miten selviän laajimmasta akateemisesta projektista mihin koskaan olen ryhtynyt. Se jää nähtäväksi. Odotukset ovat kuitenkin korkealla.

 

Kirjoittanut
John Blåfield
Videokuvaaja ja sisältövaikuttaja
tarinoilla.com

 

Valmiin opinnäytetyömme nimeksi tuli Kissavideoista sisältöliiketoiminnaksi: Kuinka sisältövaikuttaja voi rakentaa liiketoimintaa tuottamansa sisällön ympärille? Saimme työstä arvosanaksi 4 asteikolla 0-5. Tutkielmaan voi tutustua osoitteessa https://www.theseus.fi/handle/10024/120801

Tässä on lopullinen mallinnos yllä tuherretusta kaaviokuvasta.

Mitä kaikkea liittyy sisältövaikkuttajan toimintaan. Sisältövaikuttaja = Bloggari, vloggari ja somevaikuttaja

Mitä kaikkea liittyy sisältövaikkuttajan toimintaan. Somevaikuttaja = Bloggari, vloggari ja somevaikuttaja

Tagit: , , , , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!