Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Medici-ilmiö

Kirjoitettu 03.12.17
Esseen kirjoittaja: Elina Tolppi
Kirjapisteet: 3
Kirja: Medici-ilmiö - Huippuoivalluksia alojen välimaastossa
Kirjan kirjoittaja: Frans Johansson
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tartuin Frans Johanssonin Medici-ilmiö -kirjaan valmentajani suosituksesta. En tiedä miksi, mutta nyt kun olisi mahdollista toteuttaa niitä hulluimpiakin ideoita, päässä lyö ihan tyhjää. Ideointi ei meinaa millään lähteä lentoon. Meidän tulisi osuuskunnassamme miettiä nyt, millaisia projekteja haluamme tehdä ja mitä haluamme myydä. Haluaisin tehdä jotain uudenlaista, mitä kukaan ei vielä tarjoa mutta on todella vaikea keksiä mitään uutta. Tuntuu, että kaikkea on jo tarjolla. Olen erittäin tyytyväinen, että luin tämän kirjan, sillä sain monta ahaa-elämystä sekä käytännöllisiä ideointityökaluja, joita voin viedä käytäntöön.

Mikä ihmeen välimaasto ja kuinka sinne pääsee?

Välimaasto on eräänlainen kohtauspaikka, jossa ihmiset pystyvät yhdistelemään eri alojen käsitteitä. Alalla tarkoitetaan kulttuureita, tieteenaloja sekä alueita, joihin ihminen voi erikoistua koulutuksen, työn, perinteiden tai esimerkiksi harrastuksen kautta. Välimaastossa myös täysin toisistaan poikkeavat ideat voivat törmätä ja saada toisiltaan virikkeitä. Välimaastoideoille on tyypillistä, että ne ovat kiehtovia ja yllättäviä.

Pääset välimaastoon ”ajattelemalla laatikon ulkopuolelta”. Kuulostaa helpolta ohjeelta, mutta ei se ihan yksinkertaista ole. Kirjassaan Frans Johansson kertoo assosiaatioesteistä, jotka ehkäisevät luovuuttamme. Jo yhden sanan kuuleminen herättää mielessä joukon siihen liittyviä ideoita, jotka kytkeytyvät toisiinsa. Esimerkiksi, kun keittiömestari näkee kalatorilla turskan, hänen mieleensä luultavasti juolahtaa jokin resepti, joka puolestaan johdattaa hänen ajatuksensa illan aterialla tarjottaviin ruokalajeihin. Urheilukalastuslehden toimittaja voi puolestaan nähdä jotain aivan muuta. Hän saattaa ajatella viime kalastusretkeään. Hänen mieleensä muistuvat ehkä hänen silloin käyttämänsä varusteet ja juttu, joka hänen pitäisi retkestä kirjoittaa. Assosiaatioketjut estävät meitä ajattelemasta laajasti ja siksi meidän tulisi päästä eroon assosiaatioesteistä.

Assosiaatioesteiden kaatamiseen Frans Johansson on listannut neljä asiaa

  • monien kulttuurien vaikutuspiiri
  • oppiminen eri tavalla
  • oletuksien hylkääminen
  • useiden näkökulmien soveltaminen

Mieleenpainuvin ohjeista oli oletuksien hylkääminen. Oletusten hylkääminen on erittäin tehokas tapa kyseenalaistaa lähes mitä tahansa ajattelutapoja.

  • Ajattele ensin jotain sinulle haasteellista tilannetta, tuotetta tai käsitettä ja mieti, mitä oletuksia siihen liittyy
  • Kirjoita sitten oletukset muistiin ja käännä ne päälaelleen
  • Mieti lopuksi, miten päinvastaisista oletuksista saisi mielekkäitä

Kirjassa esiteltiin esimerkkinä oletuksia sekä vastakohtia ravintolasta.

Oletus                                                                                                      Vastakohta

Ravintolassa on ruokalista                                                              Ravintolassa ei ole ruokalistaa

Ravintola veloittaa ruoasta                                                             Ravintola ei veloita ruoasta

Ravintolassa tarjotaan ruokaa                                                       Ravintolassa ei tarjota ruokaa

 

Oletusten ja vastakohtien listaamisen jälkeen tulee miettiä tapoja, joilla jokaisesta päinvastaisesta oletuksesta saa kestävää liiketoimintaa.

  • Ravintola ilman ruokalistoja. Asiakas voi itse valita päivän raaka-aineista haluamansa ainekset, joista kokki laatii annoksen asiakkaalle.
  • Ravintola, joka ei veloita ruoasta. Ravintola voi veloittaa ainoastaan ravintolassa vietetystä ajasta. Edullista ruokaa tarjotaan ilmaiseksi.
  • Ravintola, jossa ei tarjota ruokaa. Ihmiset voivat tuoda omat ruokansa ja maksavat ainoastaan palvelumaksun ravintolan tilojen käytöstä. Tällöin tiloihin on panostettava.

Tarkoituksena on siis ainakin väliaikaisesti sivuuttaa ilmeisimmät oletukset ja vapauttaa ajatukset assosiaatioketjujen kahleista. Tällainen prosessi pakottaa lähestymään tavanomaista aihetta epätavallisista näkökulmista. Tätä työkalua aion ehdottomasti käyttää tulevissa projekteissa.

Olin mukana 24h-synnytyksessä apulaisena ja oli mielenkiintoista seurata valmistuvien tiimien ideointia. Toimeksiantoa ja ”ongelmaa” lähestyttiin mm. eri alojen kautta. Mietittiin eri toimialojen trendejä ja sitä, kuinka eri toimialojen trendejä, toimintatapoja ja ideoita voisi yhdistää ravintolamaailmaan. Itselleni oli ensin todella vaikeaa tyhjentää mieli ravintola-assosiaatioista ja miettiä asiaa muiden alojen näkökulmasta. Varsinkaan, kun en tiedä juuri mitään esimerkiksi rakennusalasta tai logistiikasta. Tässäkin kuitenkin pääsi vauhtiin ja oli mielenkiintoista huomata kehitystä myös omassa ideoinnissa.

On huippua, että Tiimiakatemialla osuuskunnat jaetaan Belbinin tiimiroolitestin mukaan. Tällöin tiimiin saadaan mahdollisimman erilaisia ihmisiä. Mikäli saisimme itse päättää tiimit, hakeutuisimme samanlaisten, tuttujen ihmisten kanssa saamaan tiimiin.  Monipuolisen tiimin kanssa työskentely on erittäin hyvä tapa lisätä luovuutta. Steve Millerin sanoin; ”Parhaat ideat tulevat poikkeuksetta tällaisilta yhdessä työskenteleviltä projektitiimeiltä. He keksivät yhdessä vastauksen, joka on erilainen kuin mitä kukaan tiimin jäsenistä olisi yksinään keksinyt.” Waistolla on tässä vielä kehitettävää. On vielä vaikeaa hyödyntää kaikkien taustoja ja erikoisosaamisia. Mutta tässäkin päästään koko ajan eteenpäin, kun opimme jatkuvasti lisää toisistamme.

Frans Johansson kehotti kirjassaan pitämään muistiinpanoja ideoista. Silloin ideoihin on mahdollista palata kerta kerran jälkeen. Muistiinpanojen ylläpitäminen vaatii sitoutumista ja aluksi voi olla vaikeaa muistaa kirjoittaa ideoita ylös. Varsinkin, kun yleensä parhaat ideat juolahtavat mieleen mitä kummallisimmissa paikoissa. Nykyään ideat on helppo kirjata ylös puhelimeen, joka on lähes aina mukana. Lupaan itse panostaa tähän. Harmittaa, kun ideat eivät ole missään ylhäällä. Äkkiäkös ne unohtuvat.

Älä pelkää epäonnistumista tai tappiota vaan uskalla ajatella asioita eri tavalla, eri näkökulmista. Hakeudu välimaastoon. Yhdistele käsitteitä eri aloilta, ideoi ja kokeile ja mikä tärkeintä toteuta ideoita, myös niitä hulluimpia. Suosittelen tätä kirjaa lämpimästi jokaiselle Tiimiakatemialaiselle. Erityisesti niille, jotka kokevat olevansa epäluovia tai jotka eivät pääse ideoinnin makuun helposti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!