Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Medici-ilmiö

Kirjoitettu 09.02.16
Esseen kirjoittaja: Samuli Lehto
Kirjapisteet: 3
Kirja: Medici-ilmiö
Kirjan kirjoittaja: Frans johansson
Kategoriat: 7. Innovointi, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Medici-ilmiö on peräisin firenzeläisen pankkiirisuvun aikaansaamasta merkittävästä luovuusryöpystä 1400-luvun Italiassa. Ilmiöllä tarkoitetaan eri alojen tai kulttuurien välimaastossa olevia suuria mahdollisuuksia ja uusia ideoita, joita voi saada aikaan yhdistelemällä jo olemassa olevia erilaisia konsepteja.

 

Välimaasto on siis kohta, jossa kaksi eri alaa tai konseptia kohtaa ja syntyy yksi tai useampi ennennäkemätön idea.  Mieleeni tulee hyvänä esimerkkinä Superpark, jonka idea perustuu periaatteessa medici-ilmiöön. Saman katon alta löytyy useita kymmeniä eri aktiviteettejä, niin urheilua kuin seikkailua ja muita elämyksiäkin. Superparkissa konseptit ovat vielä kuitenkin aika läheltä toisiaan, ja niiden yhdistäminen ei edes kuullosta mitenkään erikoiselta, mutta on mielestäni loistavasti toteutettu idea, että joku on keksinyt tuoda niin monta eri aktiviteettiä ja mahdollisuutta saman katon alle. Ja onhan konsepti sinällään aika nerokkaasti suunniteltu, kun kaikki löytyy nimenomaan katon alta eli sadepäivät tai pakkanenkaan ei hidasta jos on tarve poistaa hieman ylimääräistä energiaa. Energiasta puheenollen toinen loistava esimerkki on liike-energiaa taltioivat kuntosalit. Tämä on maailmalla vasta päätään nostava ilmestys, mutta idea on loistava oivallus kahden alan yhteistyöstä. Luin artikkelin joka kertoi Mikkeliläisestä LadyLine -kuntosalista, jonka 20 spinning-pyörää taltioivat liike-energiaa ja hoitavat tilan valaistuksen ja ilmastoinnin. Aika tehokasta mielestäni.

 

Kuinkas sitten sen ihanteellisen välimaaston voi saavuttaa? Se voikin olla haastavaa, mutta toisaalta välimaaston voi saavuttaa jopa vahingossa. Periaatteessa yhdistämällä mitkä tahansa kaksi asiaa, esimerkiksi sohvalla istumisen ja jääkiekon pelaamisen voi keksiä jonkun uuden ja toimivan idean. No tämä esimerkkihän tietysti on jo keksitty, kiitos änäri. Mutta sitten taas on eri asia, miten ne kaksi konseptia osaa yhdistää yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi, ja tulisi myös olla hyvä tuntemus kummastakin konseptista, kun niitä alkaa yhdistämään. Varmaan tehokkain tapa olisi kun löytäisi oikean ihmisen tuohon samaan välimaastoon. Jonkun, jolla on hyvä tietämys jostain mistä itse ei paljoa tiedä, mutta molemmilla yhteinen päämäärä. Itsekin olen huomannut Tiimiakatemialla ja ennen tänne tuloani, että usein yhteistyö on tehokkainta tuntemattomien ihmisten kanssa, varsinkin jos kaikilla on sama päämäärä. Suuri merkitys on tietysti myös sillä, miten eri ihmiset näkevät eri asiat. Jos kaikilla on samankaltaiset mielipiteet niin kokonaisvaltainen käsitys on aina suppeampi verrattuna siihen, että kaikilla olisi erilaiset mielipiteet ja näkemykset.

 

Assosiaatioesteet ovat mielleyhtymäketjuja, jotka ihminen kokee asiasta riippuen hidasteena tai apuna. Assosiaatioesteet on oikeastaan vain meidän päänsisäisiä seikkoja, jotka psyykkisesti estävät tai edistävät meitä tekemästä asioita. Esimerkiksi jo pelkän kuvan näkeminen tai sanan kuuleminen jostain epämiellyttävästä tai inhottavasta asiasta saa meidät helposti ajattelemaan koko asiaa negatiivisesti. Sama toimi kyllä myös toisin päin, eli jos on hyvä flow päällä niin pystymme liittämään tiettyjä asioita omiin ajatuksiin ja ideoihin helposti ja saada niistä lisää virtaa. Assosiaatioesteet perustuvat yleensä aiempiin kokemuksiin, eli ne on jokaisella omanlaisensa. Ajatellaan tilanne, jossa sinua pyydetään tekemään jokin tehtävä, jossa sinä tai joku tuttavasi on aiemmin epäonnistunut ja saanut siitä paljon kritiikkiä. Tehtävän suorittaminen jännittää jo valmiiksi paljon koska siitä on niin huono muistijälki, eikä sen takia tule välttämättä hyvin tehdyksi tälläkään kertaa, koska jännitys estää toimimasta sataprosenttisesti.

 

Miten sitten assosiaatioesteet auttavat tai hidastavat välimaastoissa? Kirjassa sanotaan, että matalat esteet ovat välimaastojen löytymisen kannalta eduksi. Itselläni tuosta tuli mieleen heti, että oikeastaan missä tahansa projektissa matalat esteet ovat eduksi. Nimenomaan sellaiset matalat esteet, joita ei nähdä ylitsepääsemättöminä ja pystytään ratkaisemaan pienellä vaivalla saavat ainakin itsessäni aikaan aina halua tehdä lisää ja itseluottamus kasvaa koko ajan. Korkeat ja vaikeasti kohdattavat esteet taas ainakin omalla kohdallani lyttäävät mielenkiinnon melko pian. Hyvin tyypillinen, mutta niin väärä ajattelutapa kuin se onkaan. Itse ihmisenä turhaudun aikaansaamattomuuden tunteeseen erittäin helposti, mutta myös punnitsen pitkään asioita mitä teen ja onko siitä tarpeeksi hyötyä itselleni tai vaikka tiimille. Usein tämmöinen tilanne päättyy siihen lopputulokseen, ettei ratkaisua tunnu löytyvän ja asia jää unholaan. Assosiaatioesteet sokaisevat helposti, mutta sen verran olisi hyvä löytyä kykyä elää hetkessä, ettei anna ainakaan huonojen kokemusten vaikuttaa enää tämän hetkiseen elämään ja päätöksen tekoon, vaan lähtee vaan tekemään ja tekee niin hyvin kuin pystyy. Onnistumisella saa myöskin kuitattua edellisen huonon muiston pois ja korvattua sen hyvällä, mikä taas avaa mahdollisuuksia tulevaisuudessa.

 

Tiimi on myös erittäin hyvä tuki ja apu silloin, kun itsestä tuntuu että sokaistuu jollekin asialle tai näkee jonkin haasteen liian ylivoimaisena. Ihmisten erilaiset ajatusmaailmat ja taustat saa aikaan sen, että jonkin toisen mielestä just se minkä minä näen ylivoimaisena haasteena niin joku muu ratkaisee sen käden käänteessä. Tiimissä on voimaa!

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!