Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Merkityksen johtaminen

Kirjoitettu 04.05.18
Esseen kirjoittaja: Tomi Rytkönen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Suomalainen johtaja - huoju, heilu, ole terästä!
Kirjan kirjoittaja: Kari Neilimo
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.03. Yrittäjyys, 9.04. Johtaminen

Merkityksen johtaminen, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Halusin olla aina ihmisjohtaja.

Näin maailmassa kuitenkin niin paljon tekemätöntä ja hallitsematonta työtä, että päätin fokusoida vahvuuteni kokonaisuuksien hallintaan ja asioiden koordinointiin.

Eikä se poista kuitenkaan sitä, ettenkö voisi toimia ihmisjohtajana.

 

Miksi johtajalle pitäisi edes asettaa tietynlaista viittaa tai roolia? Puhumme usein tavoista johtaa ihmisiä, asioita, osaamista, verkostoa tai itseämme. Olemmeko kuitenkaan miettineet, että johtajuus ei ole vain joidenkin tiettyjen määritelmien lopputulos, vaan mielestäni se kulminoituu asenteeseen.

On olemassa niin erilaista tarvetta johtamiselle, ettei ”hyvän johtajan” persoonatyyppiä voida määritellä välttämättä. Näin sanoo Suomalainen johtaja – huoju, heilu, ole terästä –kirja. On aika lähteä matkalle kohti johtajuuden syvintä merkitystä itselleni – millainen on minun asenteeni johtajana?

 

Lähdetään liikkeelle kirjan esittelemien johtajan metavaatimuksien, eli niinsanottujen perusominaisuuksien pohjalta. Näitä ovat kirjan mukaan:

  • Suurten linjojen näkeminen
  • Asemointi suhteessa muihin toimijoihin. Vahvuuksien, heikkouksien ja kehittämismahdollisuuksien tunnistaminen
  • Jatkuva uudistumisen edellystysten luominen ja kehittämisen dynamiikan ylläpito

Suurissa linjoissa mieleeni avautui polku, jossa johtaja suunnistaa ja hahmottaa koko kuljettavan reitin matkalta. Johdettavat luottavat tähän näkemykseen. Suuret linjat ovat johtajalle tärkeitä kokonaisuuksia, joiden pohjalta hän osaa katsoa eteenpäin ja ymmärtää yksittäisten toimintojen vaikutuksen kokonaisuuteen. Olen itse pyrkinyt pääsemään yhä syvemmälle yrittäjyyskasvatukseen viime vuosien aikana, jotta ymmärtäisin sen kokonaisuuden, enkä pelkästään yhtä yrittäjyyskurssia. Lähdin keskittämään kaiken toimintani asian ympärille, kuten tekemällä opinnäytetyöni, kehittämällä verkkosivuston, verkostoitumalla alan ihmisiin sekä lopulta hankkimalla itselleni alan työpaikan. Pienet askelet olivat osa suurempaa kokonaisuutta, johon tähtäsin koko ajan.

Johtamisessa edellytetään yhä enemmän näkymättömien asioiden tunnistamista. Ei ole enää kyse niinkään tuotannon tehokkuudesta, valmistusmääristä tai muiden resurssien määrästä, jotka toki vaikuttavat ratkaisevasti toimintaan, mutta niitäkin enemmän merkitsee näkyvän toiminnan alla olevat asiat. Johtajan täytyy tunnistaa organisaationsa vahvuudet, heikkoudet sekä sen kehittämismahdollisuudet. Nämä täytyy tehdä alhaalta ylöspäin, niin yksittäisen työntekijän osalta kuin myös koko yrityksen brändin osalta. Vahvoilla tulevat olemaan ne johtajat, jotka osaavat nähdä yksittäiset työntekijät tärkeinä osina suurempaa kokonaisuutta.

Uudistu, uudistu ja kehity. Näiden sanojen parissa jokainen pidempään toiminut organisaatio varmasti kamppailee. Pitäisi pysyä jatkuvasti aallon harjalla ja pyrkiä kehittämään toimintaansa. Se ei ole kuitenkaan yksin johtajan tehtävä, vaan johtajan tehtävänä on juurikin saada koko organisaatio uudistamaan ja kehittämään toimintaa yhdessä eteenpäin. Olen itse pyrkinyt tekemään sellaisia valintoja työssäni, jotka auttavat samalla muita suoriutumaan paremmin. Pyrin tekemään esimerkiksi johdettavieni työntekemisen mahdollisimman selkeäksi ja avoimeksi sekä antamaan heille tarpeeksi vastuuta. Haluan, että jokainen ottaa vastuun oman työnkuvansa ja roolinsa muodostamisesta sekä siitä, millaisen tarinan hän kertoo itsestään yrittäjyyskasvatuksen tarinakeikoillaan.

 

Laita itsesi likoon

”Johtamisessa on viime kädessä kysymys ihmisten johtamisesta” kiteyttää Ahto Aunela, Tampereen Vuokratalosäätiön toiminnanjohtaja
Miten ihmisiä sitten johdetaan? Haluaisin itse puhua enemmänkin merkityksien johtamisesta. Viimeisen vuoden aikana olen käsitellyt paljon merkitystä ja merkityksellisyyttä, joka on vahvasti osana myös johtamista. Ihmisiä johdetaan juurikin merkityksien avulla – asioilla täytyy olla tai niille täytyy muodostaa merkitys, jotta pystyy motivoimaan, kehittämään ja olemaan johtajana muille. Jokaisen yksittäisen henkilön täytyy tuntea olevansa tekemässä sitä työtä, jota hän haluaa.

Merkitysjohtaminen onkin sellainen käsite, joka viittaa Googlen mukaan enemmänkin uskonnollisiin merkityksiin kuin liiketoiminnallisiin asioihin. Joissain sivuissa verrataan menestyksen ja merkityksen johtamisen eroja. Haluan itse kuitenkin uskoa, että juuri merkitykset ovat niitä, joilla itse pystyn luomaan sellaista vaikutusta johdettaviini, että he suoriutuvat paremmin, ovat motivoituneita ja innoissaan mukana kehittämisessä.

Siinä vaiheessa kuvioihin astuu myös vuorovaikutus. ”Johtamisosaaminen on parhaimmillaan onnistunutta vuorovaikutusta kaikkien osapuolten kesken, sillä johtajuus jo yksistään on vuorovaikutusta, jonka avlla vaikutetaan muiden työyhteisön jäsenten asenteisiin ja toimintaan”. kertoo kirjassa Sami Heinonen, RTK-Palvelu Oy:n projektipäällikkö.

Asenne -sana toistuu jälleen. Tässä vaiheessa onkin hyvä palata alkupuolen kysymykseen, millainen on minun asenteeni johtajana?

Tässä vaiheessa kirjoitusta voisin kuitenkin oppimani perusteella muotoilla kysymykseni uudelleen:

Millainen on minun merkitykseni johtajana?

 

Vastauksen tähän olen löytänyt kiertäessäni kouluilla innostamassa nuoria lähtemään toteuttamaan omia unelmiaan.

 

Olen suunnannäyttäjä.

Haluan avata ovia, innostaa ja olla omalla asenteellani tekemässä merkityksellistä työtä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!