Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mielen sopukoissa

Kirjoitettu 18.05.16
Esseen kirjoittaja: Essi Kinnunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Sarah Silverton
Kirjan kirjoittaja: Mindfulness - tietoisen läsnäolon läpimurto
Kategoriat: 8. Henkinen kasvu, 9.08. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jo on aikoihin eletty, kun minä valitsen kirjastosta kirjan psykologian osastolta, jossa käsitellään tietoista läsnäoloa. Kuitenkin Vallankumouksellinen tapa kohdata kiire, stressi, ahdistus ja masennus, tuntui juuri oikealta kirjalta tällä hetkellä. Ja eiköhän ole erittäin tervettä tutustua myös sellaiseen kirjallisuuteen, jota ei normaalisti ottaisi ja sieltä voi saada ihan uusia oppeja.

Tietoinen läsnäolo on lähestymistapa, josta on tutkimusten mukaan apua moniin erilaisiin vaivoihin kuten masennus, ahdistus ja uupumus. Lyhyesti sanottuna tietoinen läsnäolo on itsensä kuuntelua. Tietoinen läsnäolo voi auttaa esimerkiksi selättämään stressiä, ja siihen kyllä tosissaan kaipaisi vähän apukeinoja. Ennen vielä riitti urheilu, mutta nykyään ei sekään onnistu täysin nollaamaan. Stressin aiheuttajia työelämässä voivat olla mm. työn hallinnan puute, tuen puute, arvostuksen tai vastavuoroisuuden puute, epämääräinen työnjako ja syyllisyys tekemättömistä töistä.Meidän työyhteisössä nuo asiat ovat aikalailla arkipäivää, joten se ei ole sieltä stressivapaimmasta päästä. Ei siis ole ihme, että jos stressiä esiintyy. Kaikki stressi ei tietenkään ole pahasta ja sitä oikeasti tarvitaan tietyissä vaiheissa elämää. Ongelmia syntyy silloin, kun stressi on jatkuvaa ja sille ei tunnu näkyvän loppua.

 “Eivät asiat sinänsä vaivaa meitä, vaan meidän käsityksemme niistä.” (Filosofi Epiktetos)

Stressillä tarkoitetaan häiriötilaa, joka johtuu yksilön kokemuksesta, ettei hän kykene selviytymään häneen kohdistuvista vaatimuksista. Stressi ilmenee fyysisinä, psyykkisinä ja sosiaalisina oireina ja toimintahäiriöinä. Stressi on kehon luontainen reaktio havaittuun uhkaan. Keho reagoi stressiin tuottamalla hormoneja, jotka saavat kropan ns. ylikierroksille. Kuitenkin stressi on meidän päämme sisällä kehittämä tekele ja usein sitä kun alkaa purkamaan lyhyillä askeleilla, niin se alkaa helpottaa. Koska nykyajan stressiä aiheuttavat tekijät ovat sisäisiä, ulkoisten uhkien sijaan, eivät ihmisten kehojen stressi hormonit pääse aina purkautumaan ja ne saattavat aiheuttaa stressin kierteen. Mindfulness vapauttaa ihmisen havaitsemaan ahdistuksensa, masennuksensa ja kiireensä, niinä mitä ne todella ovat, ihmisen oman mielen luonnoksia. Opettelemalla kuuntelemaan omaa kroppaa ja havainnoimaan miltä kropassa tuntuu, kun stressi on päällä,  pystyy sen merkit oppia tunnistamaan ja mitä nopeammin reagoimalla, sitä nopeammin päästään yli. Normaaleja stressin tunnusmerkkejä ovat mm. käsien hikoilu, sydämen nopeutunut syke ja ongelmat mahan toiminnan kanssa, kun sinne ei virtaa tarpeeksi verta kunnollisen toiminnan tueksi.

Tietoisen läsnäolon avulla huomio kiinnitetään ihan eri asioihin kuin yleensä, ennen alettiin pohtimaan syitä stressille, nyt mietitään mitä tuntemuksia stressi herättää ja miten niitä pystyttäisiin muuttamaan. Tottahan on, että itsesi ulkopuolisia asioita harvemmin pystyt muuttamaan, kuten aikataulut yms. mutta aina pystyy muuttamaan omaa suhtautumista niihin. Tietoinen läsnäolo pyytää meitä kohtaaman kokemuksemme, koska yrityksemme muuttaa, korjata tai paeta niitä eivät toimi vaan stressi on ja pysyy.

Tietoinen läsnäolo ohjaa meitä löytämään itsestämme tietoa, jonka pohjalta voimme muuttaa omaa elämäntapaamme. Jos kerta toisensa jälkeen huomaa, että sama asia stressaa taas, on ehkä aika tehdä muutos. Pitkäaikainen stressi ei ole kenellekään meistä hyvästä, se aiheuttaa koko keholle ongelmia aina ruoansulatusongelmista sydänongelmiin.

Me pystymme valitsemaan asiat, johon keskitymme. Kuitenkin monesti haluamme kiinnittää huomion niihin negatiivisiin asioihin. Varsinkin ikävissä tilanteissa toisten ihmisten kanssa, luotamme liikaa omiin olettamuksiin ja ennakkoluuloihimme ihmisestä. Kuitenkin meidän tulisi pyrkiä keskittymään siihen hetkeen ja pyrkiä pitämään mielessä ne hyvät asiat toisesta. Kuuntelemalla omaa itseäsi pystyt lopettamaan negatiivisten asioiden pohdinnan ja vapauttamaan itsesi usein hyödyttömistä, mutta jo automaattiisista tavoista reagoida niihin ärsykkeisiin, jotka sinut normaalisti saavat hermostumaan tai pelkäämään.

Tietoiseen läsnäoloon kuuluu kyky keskittyä tiettyyn kohteeseen. Usein kuunnellessa toisten juttuja, keskitymme liikaa kaikkeen muuhun ja joudumme tarkentamaan mitä toinen on sanonut. Monesti ainakin itse kokee sen sitten epäkunnioittavana, koska oli vaivautunut toiselle kertomaan asiansa. Oikeasti teemme sitä kaikki. Ajatukset laukkaavat niin monessa eri paikassa, että on vaikea keskittyä vain yhteen asiaan kerralla ja jos juttu kestää yhtäänkin liian kauan, on kuulija menetetty. Sama pätee ihan kaikessa muussakin toiminnassa. Ruokaa syödessä puhutaan päivän kuulumiset, tarkastetaan päivän uutiset ja vastataan kavereiden viesteihin. Ei ihme jos on vaikea keskittyä yhteen asiaan, kun normaalissa elämässä teemme älyttömästi asioita yhtäaikaisesti.

Yhden parhaimmista kopeista sain kyllä siitä, miten pitäisi käyttäytyä konfliktitilanteissa. Olen erittäin äkkipikainen, että usein joudun sanojani katumaan tai sitten jään jyystämään asioita hiljaa itselleni ja parhaimpien ystävieni kanssa aina vaan uudelleen, joten paremminkin voisi konflikteja hoitaa. Tietoinen läsnäolo konfliktitilanteissa alkaa siitä, että miettii rauhassa etukäteen mitä haluaa sanoa, jotta ei tule reagoitua vaistonmukaisesti. Vaisto on melko usein väärässä ja monesti turhaan kehittyy ”tappele tai pakene” -asenne tilanteisiin, jotka lopulta voitaisiin puhumalla selvittää.

Kun puhutaan itse tilanteesta tai asiasta, joka on nyt käsittelyssä,  täytyy keskittyä siihen, millainen tilanne on ja mitä tuntemuksia se herättää. Ei niihin asioihin, joita toinen on tehnyt väärin. Syyttelemällä ei kovin kauas potkita. Vältä moitteita ja syytteitä, kokeile: Kun teet noin, minusta tuntuu tältä ja toivoisin että tekisit näin.

Koska olen niin tulisieluinen, on vaikea olla hiljaa ja vain kuunnella, mitä toisella on sanottavaa vastaan. Pyrkimällä keskittymään siihen, miltä kehossa tuntuu sinä aikana, saa oman ajatuksenjuoksun rauhoittumaan. Pahinta on, jos keskittää kaiken huomionsa toiseen, niin johan siinä alkaa tulistua.

Helpoimmalta ratkaisulta päästä eroon stressistä luulisi olevan se, että välttää näitä stressiä aiheuttavia lähteitä. Tämä kuitenkin toimii vain ulkoisten ärsykkeiden kanssa. Jos stressaavat asiat ovat sisäisiä, ei niitä vain pysty pakenemaan. Syntyy kaikenlaisia muita lisäongelmia, jotka ovat vaikeampia vyyhtejä purkaa, jos painaa aina vaan syvemmälle piiloon huolestuttavat asiat ja harmit, eikä niitä ikinä tuo julki. Kun monet huolet ja stressit ja pelot menevät sisimmässä sotkuun, tarvitaan luultavasti muiden ihmisten apua niiden solmujen selvittelyyn, eikä se ole helposti ja nopeasti hoidettavissa.

Aluksi vähän löpertelyltä tuntunut kirja oikeasti aukaisi asioita yllättävän paljon. Niin usein tulee vain mentyä asiasta toiseen, eikä oikeastaan tajua kuunnella itseään ja mitä oma keho haluaa sinulle kertoa. Jos joka päivä stressaa asioista ja selkeästi siitä on tullut jo muitakin seurauksia, ei ole mitään muuta tehtävissä kuin koittaa saada asiaan muutos tavalla tai toisella.

 

PS. Koska koin, että tarvitsin hieman lisää faktatietoa tähän esseeseen niin käytin hyväkseni myös näitä linkkejä:

http://www.terve.fi/masennus/tyo-voi-saada-mielen-oireilemaan

http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00976&p_haku=stressi

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!