Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mikä tekee yrittäjästä menestyjän – Eero Lehti

Kirjoitettu 27.10.17
Esseen kirjoittaja: Jarkko Kilpeläinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Mikä tekee yrittäjästä menestyjän: Perusyrittäjästä superyrittäjäksi
Kirjan kirjoittaja: Eero Lehti, Timo Rope, Manne Pyykkö
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 4. Johtaminen, 4.6. Strategiakirjat, 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

Mikä tekee yrittäjästä menestyjän – Eero Lehti, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Luin tässä itseäni ja meitä kaikkia varmasti kiinnostavaan aihealueeseen liittyvän kirjan. Kirjan aiheena oli tutkia niitä seikkoja ja ominaisuuksia jotka erottavat tavallisesti menestyneet yrittäjät ja huippuyrittäjät. Tiedän, mieleen tulee äkkiä opus nimeltä Hyvästä Paras ja jotain samanlaista tässä olikin. Tässä kirjassa oltiin kuitenkin käytetty vuosien tutkimisen sijaan yhtä suhteellisen laajaa kyselyä, jonka otanta oli vajaan 300 vastausta eri yritysten omistajilta tai toimitusjohtajilta. Kirjan ovat laatineet Suomen Yrittäjien puheenjohtajanakin toimiva Eero Lehti, S-ryhmän markkinatutkimuksista vastaava konkari Timo Rope ja mittaristot laatinut psykologi Manne Pyykkö. Opus avaa lukijalleen niitä yrityksen ja yrittäjien mittareita ja ajatusmalleja joita superyrittäjät seuraavat ja mihin he päätöksensä nojaavat. Kirjassa käydään läpi tutkimuksen tulokset ja päätelmiä niistä kuvioin ja havainnoin.

Kirjassa mainitut ominaisuudet osaltaan korreloivat omiin ajatuksiini yrityksen tarkoitusperistä ja siitä miten itse yrittäjyyttä ajattelen. Tiimiakatemia on suurimmalle osalle enemmänkin oppimisympäristö, mahdollisuus yrittää ja kokeilla uusia asioita. On harvinaista, kuten oikeassakin yritysmaailmassa, että täältä ponnistaa oikeita menestyviä yrityksiä. Osa jatkaa yrittäjinä mutta hyvinkin pitkälti kirjassakin kuvattuina työyrittäjinä jolloin yritys tuottaa korkeintaan kohtuullisen tulotason omistajilleen eikä tuota kiitettävää liikevoittoa. Tiimiakatemia on kuitenkin paikka joka madaltaa yrittämisen kynnystä ja kannustaa kokeilemaan erilaisia asioita, sillä talous on kuitenkin jotenkuten turvattu opintotuen- ja lainan myötä.

Kuitenkin itse lähden siitä ajatusmallista liikkeelle, että yrityksen on tuotettava omistajilleen ja yhtiölle sellaista tulosta, ettei vastaavasta työstä saisi samanlaista korvausta olemalla toisella töissä. Kuitenkin yrittäjänä olet kokonaisvaltaisesti vastuussa sen yrityksen menestyksestä ja asiakkaiden hankinnasta. Sinulla on huolia ja vastuuta huomattavasti enemmän kuin palkansaajilla ja suomalaisella mentaliteetilla ajateltuna vielä oma mainekin pelissä. Liiketoimintalähtöinen ajattelu lähtee ennen kaikkea rahasta ja siitä, että yrityksen on tarkoitus myös elintason turvaamisen lisäksi tarkoitus tuottaa voittoa omistajilleen. Itse työelämässä ja ennen kaikkea liiketoimintalähtöisessä työelämässä toimineena en koskaan onnistunut sopeutumaan tiimiakatemian ”harrastelija yrittäjä” malliin, jossa liiketoiminnan lähtökohtana ei ole raha tai tulos, mikä erottaa myös oikeassa maailmassa perusyrittäjät superyrittäjistä.

Mitä nämä tärkeimmät ominaisuudet sitten ovat? Kirjassa on lueteltu paljolti ominaisuuksia mitä superyrittäjä ihmisestä löytyy ja käyty kyselytutkimuksen vastauksia läpi verrattuna perusyrittäjiin. Vahvimpana kirjasta mieleen jäi muutama kyselytutkimuksen tulos. Eräs näistä oli ero vastauksissa kysymykseen ”Kuinka todennäköisesti suosittelisit yrittäjäksi ryhtymistä lapsillesi?” Superyrittäjistä lapsilleen yrittämistä kehottaisi yli puolet enemmän yrittäjistä kuin perusyrittäjistä. Tämä toki onkin odotettavaa, sillä superyrittäjien menestys, persoona ja ajattelumallit poikkeavat hieman perusyrittäjään verraten.

Superyrittäjien ominaisuuksista voidaan myös todeta, että he ovat mm. perusyrittäjää hieman: säästäväisempiä, nopeampia, seuraa hakevia, suurpiirteisiä, ahkeria, loogisia ja kehityksen kärjessä olevia. Vastaavasti perusyrittäjiä vähemmän he olivat: positiivisesti asioihin suhtautuvia, kasvuhakuisia, kaverillisia ja muita kuuntelevia. Ahkeruus korreloikin siihen, ettei hyväkään tuote tai idea lyö itseään hetkessä lävitse. Monesti onnistuakseen yrittäjänä täytyy puurtaa ja pakertaa pitkäjänteisesti sitä perus duunia ennen kuin asiat alkavat rullata omalla painollaan. Tässä myönnän itselläni olevan kehityksen paikan, sillä mikäli asiat eivät etene tai ne käyvät yksitoikkoiseksi, turhaudun varsin helposti. Myös kasvu vs. säästäminen selittyy sillä, että superyrittäjät keskittyvät enemmänkin yrityksensä tuloskykyyn kuin nopeaan kasvuun.

Kirja käsittelee myös yrityksen omistajarakennetta suhteessa sen menestykseen. Havaintojen perusteella ei ole järkevää, että yrityksellä on sama toimitusjohtaja kuin hallituksen puheenjohtaja. Omistaja monesti näyttää suuntaa ja asettaa tavoitteita yritykselle ja toimitusjohtajan työ on aikaansaada hallituksen tavoitteet. Hallitusyhteistyö antaa siis potentiaalia myös yrityksen johtoon ja valitettavan harvoin pienyrittäjät käyttävätkin vierasta hallitusta yrityksensä tuloskunnon parantamiseksi ajatellessaan sen olevan vaikkapa kallista. Työntekijät ovat kolmannessa roolissa joiden tehtävänä on hoitaa oma tonttinsa mahdollisimman hyvin johdon ohjeiden mukaisesti. Monissa elämäntapa- tai työyrityksissä henkilö on yhtaikaa johtaja, omistaja sekä työntekijä ja tämä aiheuttaakin monenlaista ristiriitaa liiketoiminnallisesti ajateltuna.

Henkilökohtaisesti en itse ole kiinnostunut työyrittäjyydestä vaikka yrittäjyydestä osittain kiinnostunut olenkin. Tämä liittyy nimenomaisesti siihen ajattelutapaan, että yrityksen tavoite on tehdä tulosta ja voittoa ja yrittäjän työstä tulee saada tarpeeksi suuri korvaus. En siis ole syntynyt yrittäjäksi mutten välttämättä kieltäytyisi, mikäli sopiva tilaisuus itselleni eteen saapuisi. Kirjassa kuvattiinkin erilaisia tapoja aloittaa yrittäjyys. Näitä ovat mm. peritty yritys, MBO eli management by out esimerkiksi yrityksen lakkautettua joku osasto ja itse näet tässä tilaisuutesi koittaneen alihankkijan roolissa, elämäntapayrittäjyys, ystävien tai tuttavien kautta alalle päätyminen, tietoinen päätös esimerkiksi idean tullessa, harrasteyrittäjyys ja elämäntilanteen tai ammatin pakottamana yrittäjyyteen ajautuminen. Yrittäjyyttä on siis monenlaista ja kaikilla ei ole edes halua saati realistista mahdollisuutta kasvattaa liiketoimintaansa aidosti tuottavaksi organisaatioksi.

Millainen persoona sitten soveltuu yrittäjäksi? Mikäli olet luontainen johtaja ja kauppamies sekä nautit sosiaalisista tilanteista, olet jo persoonaltasi yllättävän pitkällä. Lisäksi lähtökohtana on tietysti riittävä ammattiosaaminen jota ilman ei yksinkertaisesti yrittäjänä pärjää ja oikea ajoitus sekä selkeä markkinarako. Yrittäjän mentaliteetista ja ominaisuuksista todettakoon, että superyrittäjät ovat perusyrittäjiä huomattavasti pitkäjänteisempiä, tuloskeskeisempiä, sosiaalisia, aikaansaavia, jaksavia ja monia muita. Oli mielenkiintoista huomata, että kaikkia superyrittäjän ominaisuuksia vaaditaan myös huippujohtajilta. Ei siis lienee sattumaa että yrittäjäpersoonan ominaisuuksiin liittyy vahvasti ihmisläheisyys ja johtajuus.

Itse olen pyrkinyt kehittämään itseäni enemmän ihmisläheisempään ja pitkäjänteisempään suuntaan. Tämä vaatii tosin elämässäni jokseenkin ponnistelua, mutta uskon ajan tekevän tehtävänsä pienin askelin. Tässä iässä ja opintojeni tässä vaiheessa enää lannistu, lamaannu tai stressaa muutosta läheskään niin paljoa kuin aiemmin elämässä. Myös asioiden mennessä pieleen on hyvä oivaltaa, että siitä voi oppia ja se on historiaa. Ne ovat ikään kuin uponneita kustannuksia joille vain ei voi mitään, tärkein suunta on mennä eteenpäin. Nyt lähdettyäni eteenpäin tiimiakatemialta ja lopetettuani yhteisen matkan osuuskuntani kanssa vuotta etuajassa, en koe että pitkäjänteisyyteni olisi loppunut. Itseasiassa koen asian täysin päinvastoin, positiivisessa valossa. Yritin kovin pitkään täysin sopeutua oppimisympäristöömme sekä ymmärtää, ammentaa ja kehittyä tiimimme kautta. Koen kuitenkin että tässä vaiheessa on aika siirtyä eteenpäin johonkin uuteen ja elämäni kannalta hedelmällisempään elämänvaiheeseen. Kyseinen puutarha on osaltani putsattu enkä haksahda ”uponneiden kustannusten harhaan” vaan katson tämän yli kahden vuoden matkalla oppimani positiivisessa valossa. Näin ollen siis tuloksentekoa ajatellen on elämässäni aika siirtyä korjaamaan seuraavaa satoa. Tämä tarkoittaa väistämättä että minun tulee luopua, sietää muutosta, epävarmuutta ja uskoa omaan tekemiseen superyrittäjän tavoin ja sen minä tulen toden totta tekemään.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!