Tiimiakatemia on mielestäni edelleen paras paikka oppia ja opiskella, enkä vaihtaisi mihinkään muualle. Tämän esseen tarkoitus ei ole mustamaalata Tiimiakatemiaa vaan tuoda omat mielipiteeni esille liittyen otsikon kysymykseen. Kun ihmiset lukevat kärjistetyn artikkelin tai mielipidetekstin liittyen edustamaansa aatteeseen tai organisaatioon alkavat he monesti naureskella ja puolustaa itseään ”Hehheh, kunpa kirjoittaja osaisi katsoa suurta kuvaa. Ihan hyvä juttu, mutta aika utopiaa.” Edellä mainitun reaktion tapahduttua kirjoittaja on joko a) osunut arkaan paikkaan tai b) organisaation/aatteen tarkoitus ei ole kenellekään selvää ja jokainen tulkinta on yhtä oikein.
Vastaukseni otsikon kysymykseen on tämä: ”Radikaali brändi on organisaatiota ohjaava ajattelutapa, toimintaa ja viestintää yhdistävä visio.” Kaikki me tajuamme heti, että meillä ei ole yhtään yhteistä ajattelutapaa eikä visiota. Vai mitä ”Synnytämme rohkeasti tiimiyrittäjiä” tarkoittaa sinulle? Miten ajattelet ”Yrittäjyyden Huippuyksikön” toimivan? Itsehän en edes tiedä mitä on olla tiimiyrittäjä. Kaikki kenen kanssa asiasta keskustelen ovat myös omaa mieltään asiasta. Ehkä tiimiyrittäjyys on jokin abstrakti sana kuten ”rakkaus”, jonka kukin voi tulkita omalla tavallaan. Ja kaikki mitä tulee ”Yrittäjyyden huippuyksikköön”… Valehtelemme ainoastaan itsellemme.
Otsikon sijaan oikea kysymys on: Miten teemme Tiimiakatemiasta radikaalin brändin?
Sen lisäksi, että tämä kirjoitus on kevyt raapaisu siitä, miten itse muuttaisin toimintaa, on tämä myös eräänlainen kunnianosoitus nykyiselle Brand Managerille, hyvälle ystävälleni, Matti Ikäläiselle. Pienen tutkimuksen jälkeen yksi mies on saanut puolessa vuodessa enemmän aikaan tämän brändin, ja etenkin sen johtamisen, eteen kuin kaikki muut yhteensä 18 ja puolessa vuodessa.
Olennaisin osa on sisäinen viestintä
Brändi on aineettoman talouden ilmiö ja se on ainoa asia, jota johdetaan asioilla, joita ei juurikaan voi mitata. On luotava kaikkia Tiimiakatemialaisia yhdistävä visio, jonka pohjalta kykenemme luomaan riittävän samanlaisen ajattelutavan. Tähän visioon ja ajattelutapaan vaikuttavat kaikki tekijät ja tarinat aina viestinnästä, rekryyn ja sieltä tekoihin. Tarinat muuttuvat, ihmiset rekrytään eri argumentein, toiset ovat koulussa ja toiset ovat oppimassa yrittäjyyttä. Yksinkertaisesti tämä johtuu sisäisestä viestinnästä. Miljoonat eri tarinat leviävät ja jokainen tarttuu mieleiseensa. Tiimiakatemia tarkoittaa toiselle aivan päinvastaista kuin toiselle.
”Jotta organisaatiolle voi kehittyä brändi, jonka avulla menestyä, on jokaisen siihen kuuluvan ihmisen ymmärrettävä brändin menestystekijät ja oma roolinsa organisaatiossa.”
Vaikka ennen rekrytointi vaihetta ihmiset kuulevat tarinoita ja lukevat juttuja, lähden silti liikkeelle rekrytoinnista. Milloin ihmiset levittävät eniten sanaa asioista? Tietysti silloin kuin asia on heille uusi ja he alkavat saamaan siitä hieman kiinni. Ensimmäinen henkilökohtainen kosketus Tiimiakatemiaan tapahtuu rekrytointitilaisuudessa. Tästä tilaisuudesta lähteneet tarinat vaikuttavat pidemmälle kuin lehtijuttu Keskisuomalaisessa. Jos ihmisiä rekrytään argumenteilla ”Tradenomiksi ilman kokeita ja luentoja” tai ”Maailmanympärysmatkalle lukemalla Nalle Puhia ja koulu maksaa”, niin ei ole ihme, että syksyllä talo täyttyy ihmisistä, jotka ovat tulleet mahdollisimman helppoon paikkaan, koska vanhemmat pakottavat opiskelemaan. Emmehän me ihmiset halua kovinkaan helposti luopua paikasta, josta olemme unelmoineet, joten siinä vaiheessa tartumme kaikkiin mahdollisimman helppoihin oljenkorsiin tekemään pakollista rahaa. Inventaariot ja Tulimyrksyn ”myyminen” 10 vuotta vanhoille kanta-asiakkaille on tällöin hyvinkin looginen vaihtoehto. Syy ei ole yksilön, eikä oikeastaan johtamisenkaan, koska brändin johtamista ei ole juurikaan ollut ennen.
Mieti mikä vaikutus voisi olla tarinoihin, jotka talosta lähtevät ulospäin ja sitä kautta ihmisten tekoihin, jos he kokisivat tämän tullessaan taloon: He saisivat jatkuvasti tietoa talosta lähteneistä yrityksistä ja suurista projekteista, jotka ovat Tiimiakatemialaisten käsialaa. Heille ei sanottaisi, että äkkiä inventaarioon, jotta saatte pakollista rahaa tilille vaan heitä kehotettaisiin käymään alkuun inventaarioissa, jotta he saisivat pääomaa, jota sijoittaa omaan unelmaansa ja kokeiluihin. Rakettipäivistä ei puhuttaisi 200 ihmisen orgioina vaan loistavana mahdollisuutena tutustua uusiin ihmisiin, joista voi tulla heidän tulevaisuuden yhtiökumppani. Kirjoista ei tehtäisi listoja sen peusteella mitä on helppo lukea ja saada helppoja kirjapisteitä vaan sanottaisiin, että ”Pertti käytti Gurumarkkinoinnista saamiaan oppeja ja työllistää nyt 30 ihmistä”.
Se on tosiasia, että tällä hetkellä talosta lähtevät tarinat ovat totta. Meillä ei ole kokeita ja inventaarioita tehdään. Miksi tarinat eivät voisi kuulostaa tältä: ”Luemme opintojemme aikana huomattavsti enemmän liiketoimintakirjallisuutta kuin perinteinen liiketalouden opiskelija. Kaiken lisäksi pääsemme testaamaan oppimiamme asioita välittömästi käytännössä. Meiltä lähtee vuosittain useita yrityksiä ja teemme vuodessa liikevaihtoa hieman alle kaksi miljoonaa euroa.”
Ihmisiä ei kiinnosta paskan vertaa, mitä viralliset esitteet sanovat. Se mitä me puhumme ja jaamme kavereillemme muuttuvat faktoiksi. Alla hieman lainauksia Tiimiakatemialaisten Facebook -päivityksistä. Niitä kohtaan, jotka ovat rakentamassa omaa elämäänsä ja haluavat menestyä, ulkopuolella leviävä maine on todella väärin.
”se ois raksapäivät, parin päivän ränni taas eessä”
”ei muuta kun inventaarioon aamulla kuudelta.. aika siistiä”
”kolme päivää ja pitäs kirjottaa 15 kirjapistettä :S”
”kaks seuraavaa viikonloppua pelkkää inventaarioo..”
Oletko joskus nähnyt tai kuullut Nokian tai Applen työntekijöiden puhuvan heidän käyttämästään lapsityövoimasta ja todella epäeettisistä valmistustavoista. Saati sitten pikkujoulujen sisällöstä. Tai oletko heidän kuullut puhuvan juurikaan huonoja asioita organisaation ulkopuolisten kuullen?
Voisiko suurin ongelmamme olla sisäinen viestintä?
Miten johtaa brändiä?
Näen kuitenkin paljon valoa tunnelin päässä. Brändijohtaminen on nostettu tärkeäksi asiaksi ja sen eteen tehdään töitä. Se ei kuitenkaan riitä, että muutamat toimivat brändin soittamalla tavalla. Jokaisen yksilön on tiedostettava oma roolinsa brändin rakentamisessa.
1.Brändi organisaation visiona
Arvot, visiot ja tavoitteet ovat jokaisen itse asetettavissa. Yhteinen visiomme ja brändimme ydinsanoma on monelle epäselvä. Miten yksilötasolla asetetut tavoitteet ja arvot voivat johtaa koko organisaation viestintää ja toimintaa? Miten viestintä voi olla toimivaa kun ei ole yhtään yhdessä sovittua viestintäkanavaa? Miten viestinnän voi ottaa vakavissaan kun joka toinen viesti kumoaa edellisen? Brändi on luotu sekavaksi ja ilman muutoksia ei mitään tule tapahtumaan. Yleinen asenne tuntuu olevan, että muutoksia halutaan ja tuloksia vaaditaan, mutta ollaanko sittenkään valmis muuttamaan toimintatapoja suuntaan jos toiseenkaan? Muuttaminen ja uuden luominen vaatii aina jonkun olemassaolevan tuhoamista, epäilen organisaatiomme valmiutta tuhoamaan mitään jo olemassaolevaa.
2.Brändin viestintä
Brändin viestinnän tulisi näyttää ulospäin johdonmukaiselta riippumatta mitä sidosryhmää viestin vastaanottaja edustaa. Ulospäin viestimisessä on yksi hieno asia: se on mahdotonta ja täysin turhaa, jos sisäinen viestintä ei ole kunnossa. Matti on nostanut ulospäin viestimisen täysin uudelle tasolle, mutta työ on jäämässä turhaksi, mikäli sisäinen viestintämme ei muutu paremmaksi. Rehellisesti sanottuna on todella huolestuttava tosiasia, että päättäjien saapuessa Tiimiakatemialle, meillä on noin 40 ihmistä, joiden käsiin voidaan luottaa Tiimiakatemiasta kertominen heille.
3.Brändin julkisuus
Niin mikä julkisuus? Ota julkisuus haltuun ennen kriitikoita, sanoi joku viisas mies. Nyt pääsimme ainakin telkkariin, jee. Miten käytimme sitä hyväksi? Miten paljon julkisuutta onkin jäänyt käyttämättä hyväksi? Meillä on todella paljon erilaisia asioita, jotka varmasti löytäisivät paikkansa paikallislehtiin, televisioihin, radioihin ja netin keskusteluihin. Suurin ongelma tässä on se, että emmehän me edes yritä saada julkisuutta haltuumme. Jos kaikki voisimme olla aidosti ylpeitä tai tietoisia tekemiemme asioiden vaikutuksesta, niin luulisi meidän saavan julkisuutta hyvinkin helposti.
4.Brändi mielikuvina
Mielikuvat brändistä muodostuvat kaikista niistä kohtaamisista, joita kuluttajilla ja sidosryhmillä on brändin kanssa. Kuinka paljon olemme panostaneet kohtaamisiin eri sidosryhmien kanssa? Mitä mileikuvaa luo asiakkaille, jos emme pysty vastaamaan kysymykseen: ”Niin mikä se Tiimiakatemia oikein olikaan?”? En pysty uskomaan, että kukaan voi ottaa vakavissaan ”businessmiestä”, joka hinnoittelee itsensä ammatilaisena, käy asiakaskäynnillä ilman käyntikortteja ja esitteitä, eikä ole yhteydessä asiakkaaseensa. Välillä on tehtävä selväksi, että me haluamme olla Yrittäjyyden huippuyksikkö ja teemme kovasti töitä sen eteen. Meillä on intoa ja uskallusta kokeilla eri asioita.
5.Brändi maineena
Joka ikinen tarina vaikuttaa maineeseen. Joka ikinen tarina vaikuttaa brändin arvoon. Joka ikinen ihminen pystyy vaikuttamaan brändin arvoon ja maineeseen. Minkälaisen maineen sinä haluat Tiimiakatemialla olevan? Ovatko tähänasti kertomasi tarinat tukeneet sitä, minkälaisen haluaisit maineemme olevan? Itse haluaisin Tiimiakatemian logon tarkoittavan sitä, että pääsemme yhdessä asettamiimme tavoitteisiin tarvittaessa kantamalla toiset selässämme sinne. En halua sen tarkoittavan sitä, että toinen tekee työn ja toinen roikkuu perässä.
Brändin johtaminen on haastavaa. Vielä haastavammaksi siitä tekee sen, jos yksilöt eivät allekirjoita brändin arvoja, visiota ja tavoitteita. Onko kyse silloin siitä, että emme ole tehneet tavoitteitamme ja visiotamme kaikille riittävän selväksi?
Jos emme tiedä tavoitteita, arvoja ja visiota, emme todellakaan tiedä omaa paikkaamme ja tehtäväämme organisaatiossa.
Jokaisella yksilöllä on oltava selkeä tieto siitä, mitä hän voi organisaatiostaan kertoa.
Toivottavasti kaikki ymmärtävät ettei Tradenomin paperit ole mikään varsinainen Jumalan siunaus. Tradenomin paperit Tiimiakatemiasta voivat olla. Itse ainakin haluan, että ne ovat. Ne edustavat sitä kaikkea, mitä Tiimiakatemian brändi edustaa. Haluatko sinä Tiimiakatemian olevan brändi, josta on jo pelkästään brändinä hyötyä omassa tulevaisuudessasi vai haluatko sen olevan sekava ja ristiriitainen asia, josta voi olla pelkästään haittaa?
Tagit: brandi, brändijohtaminen, radikaali brändi, tiimiakatemia, yksilö organisaatiossa
ylikova essee, sain tästä irti paljon enemmän kuin koko kirjasta!
Reipas ja ravisteleva kannanotto, herätti ajatuksia. Mahtavaa!