Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Millenniaalin ominaisuudet ja intohimo

Kirjoitettu 08.05.21
Esseen kirjoittaja: Mia Hyötyläinen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Hyvät, pahat ja millenniaalit
Kirjan kirjoittaja: Atte Mellanen & Karoolina Mellanen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.3. Oppivan organisaation ja tiimiyrityksen kehittämistyökalut, 4. Johtaminen, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.4. Johtamisen haasteet, 5.1. Valmentaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pidimme Veera Kinnusen ja Ella Saikkosen kanssa yhdessä Jyväskylän Yliopiston sosiologian tohtorin Terhi-Anna Wilskan kanssa koulutuksen Z-sukupolven johtamisesta. Koulutusta oli seuraamassa ammattikoulu- sekä lukio-opettajia.

Käytimme yhtenä teorialähteenämme Atte ja Karoliina Mellasen kirjaa ”Hyvät, pahat ja millenniaalit” -kirjaa. Monet tuttuni ovat lukeneet kirjaa, ja se oli todella hyvä teoriapohja koulutukseen sekä sitä myöten tähän esseeseen.

Z-sukupolvi

Z-sukupolven tarkasta alkamismääritelmästä on olemassa hieman ristiriitaista tietoa:

Mellasen kirjassa ”Hyvät, pahat ja milleniaalit” Z-sukupolvin liikkuu linjassa millenniaalien 1980-2000 vuosina syntyneet.

Kun taas Helena Kastikaisen lukemassani kirjassa ”Pikkupomosta johtajaksi” puhutaan että Z-sukupolvi on syntynyt 1990 luvun puolivälin jälkeen- 2000 luvun alkuun.

Kuitenkin voidaan todeta että itse kuulun ainakin kyseiseen Z-sukupolveen että ”Hyvät, pahat ja milleniaalit” -kirjan mukaan myös millenniaaliksi.

Terhi-Anna Wilskan puheenvuorossa pureuduttiin enemmän Z-sukupolven taustaan ja arvoihin. Mekin itsemme kuulumme juurikin tohon sukupolveen joten oli helppo samaistua Wilskan avaamiin asioihin. Me taas osuudessamme jaoimme enemmän käytännön vinkkejä ja työkaluja opettajille. Koulutuksen tavoitteena oli antaa tietoa sekä konkreettista tietoa Z-sukupolven kanssa opetustyötä tekeville opettajille että työkaluja heti omaan arkeen sovellettavaksi, jotta opetettavilta yksilöiltä voitaisiin hyödyntää koko potentiaali.

Tässä esseessäni kokoan hieman saamiani oppeja, ja etenkin Z-sukupolven ominaisuuksia ja täten tapoja johtaa heitä. Kuitenkin tiimiyrityksessä johdamme toinen toisiamme. Sivuan kuitenkin samalla työkaluja joita annoimme opettajille koulutuksessa.

 

Ominaisuudet

 

Itsenäistynyt

Z-sukupolven edustaja on kasvanut teknologiaan ja tottunut olemaan jatkuvassa viestinnässä toisten ihmisten kanssa. Toisaalta myös tiedonhankintataitomme ovat kehittyneet, ja mikäli haluamme esimerkiksi oppia jonkun uuden taiton – osaamme etsiä että mistä tiedon löytää. Nykyään ohjeita esimerkiksi valokuvaukseen, sosiaalisen median rakentamiseen löytää esimerkiksi Youtubesta. Kuitenkin puhuimme myös Terhi-Anna Wilskan kanssa lähdekritiikin merkityksestä, ja oikeiden tietolähteiden löytämisestä.

Mielestäni Tiimiakatemia on hyvä ilmentymä itsenäistyneestä tiedonhankinnasta. Jo heti akatemia-ajan alussa meille kävi hyvin selväksi, että kaikki tieto minkä tarvitsemme – tuli meidän kaivaa itse. Valmentajat voivat antaa suuntaa antavia ohjeita, mutta eivät koskaan avaimia. Meidän tuli jo heti alussa tultava toimeen ”omillamme” ja aina toki kaikki ei ole mennyt putkeen. Joudumme jo heti alusta alkaen opettelemaan oppimaan, ja löytämään omia työkaluja siihen. Itse ainakin olin iskeytynyt tietyllä tapaa sudenkuoppaan tässä asiassa. Olin koko kouluaikani ollut hyvä koulussa, ja 9 tai 10 -arvosanoihin riitti tunnilla kuuntelu ja hetken lukeminen. En ollut tottunut lukemaan ja oppinut opiskelemaan, ja tämä ”kosahti nilkoille” lukiossa. Silloin ja nyt Tiimiakatemialla olen joutunut opettelemaan opiskelemaan itsenäisesti.

Sama pätee teoriatiedon jatkuvaan kartoittamiseen. Tehdessämme asiakasprojekteja joudumme jatkuvasti päivittämään esimerkiksi markkinointiosaamistamme – jotta voimme todentaa työmme teoriaperän asiakkaallemme ja näin kasvattamaan osaamisen luotettavuutta. Tukenamme ei kuitenkaan ole mitään kurssiarvosanoja esimerkiksi sosiaalisen median osaamisesta, vaan oma osaamisen ja tieto tulee todistaa asiakkaalle oman työn ja asiantuntijuuden kautta.

 

Nopeasyklinen

Emme voi tuudittautua, että opettelisimme esimerkiksi markkinointiosaamistamme lisää seuraavana syksynä, vaan tieto halutaan käsiin nopeasti. Mikäli kohtaamme ongelman, ratkaisu halutaan löytää nopeasti ja nähdä sen tuottama tulos pian.

Sama pätee palautekulttuurin; jatkuva palaute esimerkiksi asiakastöistä palaverien ja yhteistyön kautta tuo meille jatkuvaa palautetta, jotta voimme kehittää toimintaamme. Näin tiedämme, olemmeko menossa projektissa oikeaan suuntaan, ja onko asiakas tyytyväinen. Toki oikeaan suuntaan menemiseen vaikuttaa markkinoinnin suhteen tulokset myynnissä, joista toivomme pystymme jakamaan tietoa yhteistyön kautta.

Tiimiakatemialla pidämme puolivuosittain palautetreenejä ja mielestäni ne ovatkin melkein olleet aina yhdet parhaimmista treeneistä. Itseasiassa eilen (perjantaina 7.5.) oli oman palautteeni aika. Sain todella hyvää palautetta sekä todella konkreettisia neuvoja kehittyä ja olen äärettömän kiitollinen kaikesta saamastani palautteesta. Veinkin itseasiassa erään palautteen suoraan iltapäivän aikana käytäntöön – ja näin että mikäli korjaan toimintaani, niin omakin oloni helpottuu. Olen hieman aina jännittänyt napakkana olemista, esimerkiksi asiakkaiden ja vaatimisen suhteen. Nyt kuitenkin tartuin luuriin, selvitin napakasti asian – kerroin hinnan sen suurempia mukisematta ja perustelin sen. Annoin tarkat ajankohdat ja että mitä tietoja tarvitsen asiakkaalta, ja mihin mennessä ne tarvitaan. Näin yhdessä pystyimme sopimaan työn aikataulusta ja homma oli selvä.

Eli vaikka tiedostin tietyllä tapaa oman ”ongelmani”, täytyi jonkun muun sanoa se minulle, että tartuin siihen oikeasti.

 

Tavoitekeskeinen ja merkitystä etsivä

Haluamme tietää, että miksi jotakin tiettyä asiaa tehdään. Millenniaalille tai Z-sukupolven edustajalle suora ”punainen vaate” onkin sanonta ”Näin on ennenkin toimittu / aina tehty”.

Emme siis enää tyydy valmiisiin vastauksiin, vaan haluamme oikeasti tietää syvemmän merkityksellisyyden ja että miksi jotain asiaa tehdään. Toki varmasti voimme tietyllä tapaa olla välillä vaikeasti johdettavia, koska haastamme annettuja vastauksia ja toimintatapoja.

Vapaus saada vastuuta ja luoda merkityksellisyyttä antaa meille valtaa hallita ja päivittää toimintatapoja sopiviksi. Siksi sopivat työtehtävät ja oikea rooli on tärkeää oman roolin merkityksellisyyden luomisessa ja ruokkii ”minä pystyn ja kykenen” -mindsettiä.

Yksilökeskeinen johtaminen onkin todella tärkeää. Se, että voi luoda merkityksen ja yksilön hyödyt esiin tehtävästä ja siitä – että miten se vaikuttaa yksilön uraan tai opintoihin on tärkeää. Kuitenkaan nykyään harvemmin sitoudutaan 40 vuoden uraputkiin, vaan on yleistä vaihtaa työtehtävää ja kasvattaa oman asiantuntijuuden kehittymistä jatkuvasti.

Tiimiakatemialla kartutamme jatkuvasti omaa osaamistamme, koska voimme vaikuttaa opittavaan aiheeseen, ihmisiin ketä tapaamme ja projekteihin. Saamme yksilöllistä ohjausta toisaalta tiimiltämme koska olemme jokainen ”samanarvoinen” litteässä organisaatiossa. Osassa projektissa johdamme, toisessa olemme johdettavana ja onkin ollut hyvä opetella molempia rooleja. Valmentajaltamme saamme yksilöllistä ohjausta säännöllisesti ja tarvittaessa enemmänkin. Oma asiantuntijuutemme kasvaa jatkuvasti. Sparrausta on myös mahdollista saada myös muilta valmentajilta ja meitä myös kannustetaan mentoreiden etsintään. Itse en ole vielä löytänyt itselleni mentoria, mutta olen saanut sparrausta esimerkiksi myyntiin Tiimiakatemian alumneilta ja olen siitä äärettömän kiitollinen.

 

Intohimo

 

Kalifornian yliopiston johtamisen professori Morten Hansen on tutkinut intohimon rakentumista. Hänen mukaansa tärkeää olisikin löytää keino yhdistää intohimo ja työn merkityksellisyys. Merkityksellisyydellä haetaankin arvon löytämistä kun intohimo on taas rakastamansa asian toteuttamista. Seuraavat kuusi eri osa-aluetta muodostavat Hansensin mukaan työn intohimon.

Työtehtävät ja niihin liittyvät ilot

Kuten olemme myös Projektitoimisto Gravissa huomanneet, on yhden arvomme ”hauskuuden” merkitys todella ilo työhön liittyvän ilon löytymisessä. Mitä hauskempaa meillä on yhdessä, sitä parempia tuloksia olemme tehneet. Ja hauskuus meillä on syntynyt yhdessä vietetyn ajan kautta, joka on toki kokenut kolauksen nyt korona-aikana. Kuitenkin kevään 2021 aikana kun olemme palanneet takaisin Tiimiakatemialle, on hauskuus meillä mutta myös koko yhteisössä ollut kasvussa.

Annoimme opettajien koulutuksessa hyviä pelillistämisen työkaluja, kuten neuvoimme Kahootin hyödynnyksessä opetustyössä. Se on hyvä keino kerätä nopeaa dataa opetuksesta sekä hauska keino pitää esimerkiksi pistokokeita.

 

Onnistumisen elämykset

Kuten aiemminkin kirjoitin, on reaaliaikaisen palautteen merkitys todella suuri. Näin yksilöt voivat kehittyä nopeasti ja saada onnistumisen kokemuksia. Nämä kokemukset siten ruokkivat kehitystä ja osaamisen tunnetta.

Kannustimme opettajia vertaispalautteen antamiseen kuten olemme tottuneet Tiimiakatemialla antamaan. Tämä edellyttää muiden toiminnan seuraamisen ja tarkastelun objektiivisesti. Koronan myötä olemme ehkä hieman käpertyneet omaan kuoreemme, joten muiden toiminnan tarkastelu aktiivisesti olisikin tärkeää.

Olemme Gravissa kevään aikana tiimiliiderimme Veera Kinnusen johdolla pitäneet joka perjantai onnistumisen rinkiä treenien päätteeksi tai iltapäivästä. Jokainen miettii oman onnistumisen viikon ajalta ja sille yhdessä taputetaan. Näin ruokimme onnistumisen kokemuksia ja ainakin itse olen kokenut sen hyvänä työkaluna koska se pakottaa miettimään omaa tekemistä onnistumisten kautta, mikä ei aina ole ollut itsestäänselvyys.

Joka kuukausi olemme myös palkinneet perinteisesti kuukauden gravilaisen, johon äänestäjät ovat saanet perustella omaa valitsemaansa ehdokasta. Näin pidämme yllä perusteltua palkitsemista, ettei turhaan palkita. Kuitenkin tärkeää on pohtia että palkitaanko silloin kovasta yrittämisestä vai lopputuloksesta ja olemme mielestäni onnistuneet palkitsemaan Gravissa molemmista.

 

Luovuuden hyödyntäminen

Tiimiakatemialla saamme avaimet oman luovuuden hyödyntämiselle ja oman tavan oppimisen löytämiselle. Itse olen aina kokenut etten ole laisinkaan luova henkilö, mutta olin ymmärtänyt luova -sanan aivan väärin. Luovuutta on toimia eri tavalla, ja esimerkiksi toteuttaa itseään.

Kuitenkaan samat toimintatavat eivät natsaa kaikille, ja johtajana olikin ensiarvoisen tärkeää antaa yksilömme raamit minkä sisällä toimia – mutta myös vapaus käyttää luovuutta niiden rajojen sisällä. Mikäli liian tiukoilla säännöille rajoitetaan luovuutta – syö se vapauden ja merkityksellisyyden löytämisen tunteita. Nämä taas edesauttavat ”minä pystyn” -tunteen syntymistä ja onnistumisen kokemuksia.

 

Ihmisten kanssa työskentelyn mielihyvä

Yhdessä ajattelun taito ja dialogi ovat ehkä tärkein asia mitä olen oppinut Tiimiakatemialta. Se, että miten yhdessä käydyn dialogin kautta saadaan ihmisiä sitoutettua keskusteluun – kuultua monia eri näkökantoja siten rakennettua parasta punnittua ratkaisua, on hienoa. Tätä kautta saadaan myös vastuu jakautumaan ja ihmiset sitoutumaan koska he ovat voineet vaikuttaa lopputulokseen.

Olemme puhuneet paljon psykologisen turvallisuuden merkitysestä dialogissa sekä työyhteisössä. Opettajien kanssa juteltaessa esiin tulikin ongelma, kun isoissa lukioissa kurssiryhmät vaihtuvat jatkuvasti ja oppilaat hädin tuskin tuntevat toisiaan. Miten siis rakennettaisiin psykologisen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta kun vieruskaveri saattaa olla täysin tuntematon?

Pohdimme olisiko mahdollista opetustyössä hyödyntää jossain tilanteessa tavoiteriman nostamista ylöspäin, joka pakottaisi ryhmän ottamaan kaikki mukaan toteutukseen. Itse olen ainakin huomannut, että miten suurempi pala kakkua – sitä enemmän se motivoi ja pakottaa itseäni mutta myös koko tiimiä toimimaan.

 

Uuden oppimisen ilot

Johtajalta tärkeää on omata aito kiinnostus tiimiään kohtaan, ja sama pätee opettajalta oppilaalle. Kuten kirjassa ”Hyvät, pahat ja millenniaalit” Johanna Pystynen (Vincit) kertoo, että olisi hyvä välttää yksilöiden stereotypisointia ja tiettyyn lokeroon laittamista. Kiinnostuksen ja dialogin kautta voidaan nostaa esiin yksilön kiinnostuksen kohteita ja tarjota mahdollista kehittää omaa osaamistaan. Näin voidaan ruokkia oman oppimisen arvon syntymistä ja syvemmän merkityksen löytämistä ja ymmärtämistä.

Gravissa olemme pyrkineet, että tarjoamme mahdollisen kouluttautua muunkin kun Tiimiakatemian tarjoamien koulutusohjelmien tai JAMKin kurssien kautta. Esimerkiksi osa Gravin pojista on käynyt digimarkkinoinnin kursseja ja itse kävin alkuvuodesta juontokoulutuksen, josta sain todella paljon irti.

Meistä valmistuu kuitenkin ns. ”generalistejä” eli yleistieteilijöitä liiketalouden alalla. Voimme kuitenkin kartoittaa omaa asiantuntijuuttamme juurkin koulutusten, opiskelun sekä sitä myötä projektien kautta. Voimme ollakin generalisteja mutta myös jonkun tietyn osa-alueen spesialisteja.

 

Ammattiylpeys

Alumnit ovatkin todella tärkeä Tiimiakatemian ja minkä tahansa koulun/organisaation perustaa ja spirittiä. He ovat kokeneet saman ja luoneet sen pohjalta oman uransa ja voivat siten jakaa omaa tarinaansa ja saatuja oppeja nuoremmille.

Tämä on ruokkinut omalta osaltani ainakin ylpeyttä kuuluvansa Tiimiakatemiaan, kun on saanut kuulla kuinka siistejä juttuja he ovat tehneet ja miten pitkälle päässeet. Heillekin on varmasti vasta akatemia-ajan jälkeen konkretisoitunut kaikki opittu ja saatu arvo. Olen tutustunut moneen alumniin ja saanut viimeksi eilen mahtavaa sparrausta ja haastamista koskien B2B -myyntiä. Kirjoitin kasapäin muistiinpanoja ja vein ne heti käyttöön.

Toivonkin että voin valmistuttuani jakaa omaa tarinaani ja auttaa jotakuta silloista akatemialaista omalla urallaan ja rohkaista ottamaan isojakin riskejä.

 

Lopuksi

Vaikka essee olikin sekava kirjoittaa, ja punnitsin ristiin opettajien oppeja sekä Tiimiakatemialla hyödynnystä – oli toisaalta hyvä reflektoida asioita ristiin.

Koen, että kirja kiteytti hyvin kaikkea oppimaani tähän asti eletyltä akatemia-ajaltani ja etenkin johtamisen sanoittamista.

Toisaalta oli siistiä käyttää esseessä materiaalina pitämäämme koulutusta ja palata materiaalin. Se vähän kuin kiteytti että kuinka pitkälle sitä on tullut kun voi reflektoida omaa pitämäänsä koulutusta. Ella Saikkonen oli tehnyt todella hienot materiaalidioista.

Tämä oli toistaiseksi tähän asti viimeinen Tiimiakatemian esseeni ja 80 kirjapistettä tulee tätä myöten täyteen. Teoriatiedon kartoittaminen ei kuitenkaan lopu tähän ja lukeminen jatkuu.

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!