Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mindset – menestymisen psykologia

Kirjoitettu 01.12.19
Esseen kirjoittaja: Paula Karjula
Kirjapisteet: 3
Kirja: Mindset - menestymisen psykologia
Kirjan kirjoittaja: Carol S. Dweck
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirjat, jotka kertovat oman tarinasi, ovat aina vaikuttavimpia ja muuttavat elämää eniten. Lukion toisena vuonna törmäsin blogikirjoituksen, joka vaikutti elämääni merkittävästi. Blogikirjoitus perustui juuri tähän esseessä käsiteltävään kirjaan. Mitä pidemmälle blogitekstissä etenin, sitä enemmän minusta tuntui kuin se olisi kirjoitettu suoraan omasta elämästäni. Blogiteksti oli loistava, ja saikin aikanaan osakseen ansaitsemaansa huomiota. Kirjaa lukiessani kuitenkin huomasin, että monet muutkin asenteeni kuuluvat asiat tulevat kirjassa ilmi. Ne eivät vain olleet ilmenneet blogitekstissä.

”Minua kehuttiin usein älykkyydestä eikä niinkään ponnisteluista. Niin minussa kasvoi hitaasti mutta varmasti vastenmielisyys vaikeita haasteita kohtaan. – jos en pystynyt saamaan asiaa valmiiksi saman tien, halusin välttää tehtävää tai suhtauduin siihen ylenkatseellisesti.”

Olen aina ollut hyvä koulussa. Keskiarvoni oli aina yli yhdeksän, ja kokeista tuli hyviä numeroita lähes olemattomalla vaivannäöllä. Etenkin matematiikka, josta sain lähes poikkeuksetta kympin, oli helppoa. Ainoa vaikeus oli englannin opiskelu. Sain peruskoulussa kaikista muista aineista ysin tai kympin, mutta englannin numero pysyi sinnikkäästi kasina tai seiskana. Ajattelin, että se johtuu vain siitä, ettei minulla ole kielipäätä. Syytin ulkoisia tekijöitä siitä, etten oppinut englantia, mutta en tullutkaan ajatelluksi, että kovalla työllä voisin oppia. Eihän minun ikinä aiemminkaan ollut tarvinnut tehdä töitä oppiakseni asioita. Pitkään ajattelutapani oli se, että olen luonnostani hyvä jossain asioissa, ja toisissa en.

Nykyinen koulujärjestelmä tuhoaa lapset. Liian matala vaatimustaso ja lasten älykkyyden kehuminen on huonosta. Oppilaille pitäisi korostaa enemmän kovan työn ja oman vaivannäön merkitystä. Siitä ei puhuta, eikä sitä korosteta tarpeeksi. Olen tämän itse henkilökohtaisesti kokenut.

”Perfektionismi saattaa estää kasvun, kehityksen ja nopean oppimisen.” Kyseinen lainaus on toteutunut täysin elämäni aikana. Pelkään näyttää omia heikkouksiani ja olla aloittelija. Olen tottunut olemaan hyvä kaikessa ja onnistumaan kaikessa mitä teen, ja epäonnistumisen pelkoni ajaa minut usein jopa ahdistukseen. Olen määritellyt itseni ominaisuuksieni kautta. Olen hyvä matematiikassa ja käsitöissä, mutta huono kielissä. Minulla on hyvä looginen päättelykyky, mutta en ole alkuunkaan luova persoona.

Kirjassa esitellään kaksi mindsetia eli asennetta. Fixed mindset ja growth mindset.

Fixed mindset eli muuttumattomuuden asenne: Ajatellaan, että ihmisellä on tietyt taidot ja ominaisuudet, joita ei pysty muuttamaan. Syntyessään saa tietyt ominaisuudet, joihin tulee tyytyä lopun ikänsä. Muutumattomuuden asenteen omaavat haluavat näyttää fiksuilta ja lahjakkailta sekä olla virheettömiä, ja virheettömyyden tulee ilmetä heti. Muuttumattomuuden asenteen omaavan ihmisen sisäinen yksinpuhelu liittyy koko ajan heidän itsensä tai toisten ihmisten arvostelemiseen.

Growth mindset eli kasvun asenne: Ajatus siitä, että ihmisellä on lähes rajattomat mahdollisuudet kehittyä ja oppia uusia taitoja. Epäonnistumiset ja haasteet otatetaan ilolla vastaan, koska ne ovat aina mahdollisuuksia oppia uutta ja kehittyä. Heidän sisäinen yksinpuhelunsa keskittyy aina siihen, mitä he voivat oppia ja miten kehittyä ympärillään tapahtuvista asioista, tai vaihtoehtoisesti mitä he voivat tehdä auttaakseen läheisiään.

Muuttumattomuuden asenteen omaksuvat eivät siedä epäonnistumisia. Kasvun asenteen omaksuneet eivät välitä epäonnistumisista, heille tärkeintä on, että yrittää parhaansa ja antaa kaikkensa. Epäonnistumiset ja takaiskut ovat kasvun asenteen omaksuneille aina mahdollisuuksia oppia. Olen aina vihannut epäonnistumisia, koska ajattelen niiden jollain tavalla määrittelevän minut ihmisenä ja tekevän minusta täydellisen epäonnistujan. Teen joka päivä töitä sen eteen, etteivät epäonnistumiset ajaisi minua itseni moittimiseen, vaan osaisin suhtautua niihin oppimiskokemuksina.

Suurimman muutokset blogikirjoituksen lukemisen jälkeen tapahtuivat koulunkäynnissäni. Ymmärsin, että voin oppia englantia, jos vain jaksan opiskella. Aloitin urakan, jonka seurauksena opin kommunikoimaan englanniksi ongelmitta sekä lukemaan ja kuuntelemaan englantia vaivatta. Oman mielen asenteen muuttaminen myös aiheuttanut sen, että jatkuva pessimistisyys on muuttunut jatkuvaksi optimistiksi. Entisten ”pessimisti ei pety” -kommenttien sijaan myös ympärilläni olevat ihmiset kommentoivat optimistisuuttani. Kun luin kirjasta kohtia, joissa käsiteltiin muuttumattomuuden asennetta, ne kuvasivat täysin minua ja asennettani muutama vuosi sitten.

Kirjan ensimmäisessä luvussa oli kysymyksiä, joihin tuli vastata, ja vastausten perusteella näki kumpaa ajattelumallia edustaa. Huomasin, että älykkyyttä koskevissa kysymyksissä edustin vieläkin muuttumattomuuden asennetta, vaikka olenkin yrittänyt päästä siitä irti. Persoonallisuutta ja luonnetta koskevissa kysymyksissä vastaukseksi tuli kasvun asenne. Olen siis mennyt eteenpäin, mutta työtä on vielä paljon tehtävänä mindsetin lopulliseen muuttumiseen.

Kun ihmiset muuttavat asennettaan, he siirtyvät tuomitse ja tule tuomituksi -asenteesta opi ja auta oppimaan -asenteeseen.

Kirjassa verrattiin myös menestyneitä ja menestyksettömiä yrityksiä. Ei liene yllätys, että menestyneissä yrityksissä vallitsee kasvun asenne ja ilmapiiri. Toivoisin tätä omaan tiimiin samaa asennetta, ja olenkin päättänyt pyrkiä omilla toimillani tuomaan kasvun asennetta tiimiimme. Suosittelin myös kirjaa kaikille treeneissä, ja toivon että tiimikaverit ottivat vinkistä koppia.

Myös yksi urheiluvalmentajille suunnattu neuvo olisi hyvä muistaa tiimikavereita kohdellessa ja heille puhuessa. ”Älä pyydä pelaajiltasi virheettömiä pelejä vaan täysipainoista sitoutumista ja ponnistelemista. Kunnioita pelaajiasi sen sijaan, että arvostelisit heitä. Anna heille heidän kehityksensä edellyttämää valmennusta.” Tämän neuvon haluan muistaa puhuessani tiimikavereilleni.

Kirjassa varoitellaan myös vääränlaisesta kasvun asenteesta. On tärkeää ymmärtää, mitä kasvun asenne tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita. Yksinkertaisuudessaan kasvun asenne tarkoittaa sitä, että ihmiset voivat kehittää kykyjään. Monet uskovat, että kasvun asenteessa on kyse ainoastaan yrittämisestä ja ponnistelemisesta, sekä ponnisteluista kehumisesta. Kasvun asenteen prosessi sisältää muutakin kuin vain kovan työn teon. Se sisältää edellä mainitun lisäksi myös strategian muuttamisen silloin kun vanha strategia ei toimi, sekä avun pyytämisen muilta tarvittaessa.

Kaiken kaikkiaan kirja oli todella antoisa ja mielenkiintoinen lukukokemus, ja suosittelenkin kirjaa kaikille, jotka ovat kiinnostuneet kehittämään itseään ja pääsemään irti rajoitteistaan tai viemään elämänsä, ajattelunsa ja osaamisensa uudelle tasolle.

Vaikka olenkin kokenut takaiskuja ja pettymyksiä, eikä aina ole helppo pitää kiinni kasvun asenteessa eikä se ole tuonut yksinkertaista autuutta, onnellisuutta ja vapautusta huonoista mielen malleista, pelkästään jo tieto kasvun asenteesta ja sen olemassaolosta ovat antaneet minulle täysin uudenlaisen ja itseäni kohtaan armollisemman tavan elää, olla ja suhtautua minulle tapahtuviin asioihin.

Meillä kaikilla on molemmat asenteet, ja asenteemme muuttuu koko ajan jompaankumpaan suuntaan. Mutta kumman asenteen annamme hallita itseämme, ja kumpaan suuntaan haluamme muuttua? Sen voimme itse päättää.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!