Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Minkä tarinan kertoisit itsestäsi?

Kirjoitettu 23.08.17
Esseen kirjoittaja: Tomi Rytkönen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Puhevalta - Kuinka kuulijat vakuutetaan
Kirjan kirjoittaja: Juhana Torkki
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.05. Valmentaminen, 9.08. Henkinen kasvu

Minkä tarinan kertoisit itsestäsi?, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Jos saisit päättää täysin vapaasti, minkä tarinan kertoisit itsestäsi?

Sen, jossa olet onnistunut kaikessa, olet saavuttanut tavoitteesi ja mikään ei pysty estämään sinua? Vaiko sen, jossa kerrot kokemuksistasi, ajatuksistasi, tavoitteistasi ja varsinkin tunteistasi?

Haluan aloittaa tarinan sanoilla ”Minä olen oppinut”, sillä haluan kuvastaa kokemuspohjaa, josta tarina rakentuu. Haluan innostaa. Haluan olla luomassa kokemusta.

Koska vain sillä on merkitystä, mitä kuulijat muistavat puheen jälkeen.

Sillä, mitä he ovat oppineet.

– – –

Olen puhunut paljon elämäni aikana. Kuitenkin harvemmin tuleekaan mietittyä tarkemmin, mitä oikein tulee puhuttua. Puhe voi olla merkityksetöntä kevyttä keskustelua tai syvällistä vuorovaikutusta, mutta sillä on kuitenkin lähes aina jokin päämäärä. Omalla puheellani haluan pyrkiä vaikuttamaan.

Puhetaito on kuitenkin kaikkien muiden taitojen tapaisesti laji, jota täytyy harjoitella. Olenkin päässyt viime vuosina puhumaan paljon julkisesti, joka on vienyt minua eteenpäin taitoni harjaantumisessa. Viimeisen vuoden aikana olen lisäksi innostunut tarinoista. Kuinka herättää se innostuksen liekki muissa omalla puheellani? Halusin saada lisää vastauksia, joten etsin käsiini Puhevalta -kirjan, jonka on kirjoittanut Juhana Torkki.

– – –

Puheen kautta vaikuttamisen keinoja voimme löytää arkipäiväisestä elämästämme. Joku yrittää saada sinulle myytyä puhelimessa tarjouslehteä, kaverisi yrittää saada sinut väittelyssänne oman mielipiteensä puolelle tai kun kerrot itse tarinaa päiväsi tapahtumista läheisillesi. Kaikilla näillä toimilla pyritään jollakin tavalla vaikuttamaan kuulijaan. Yleensä näissä tapauksissa puhe saa elävöitystä retoriikasta.

Retoriikka alkaakin siitä, missä puhujan ja kuulijan välille muodostuu etäisyys. Se on nimittäin tuon etäisyyden ylittämistä eli viestin välittämistä.

”Retoriikka on silta. Silta rakennetaan rotkon tai joen ylitse. Mitä leveämpi rotko, sen suurempi silta. Suuren sillan rakentaminen vaatii paljon taitoa, hyvää materiaalia, lujuuslaskelmia ja niin edelleen.”

Retoriikka onkin paljon enemmän kuin pelkästään puhetta. Se on ajattelutapa. Retoriikan avulla pyrimme johonkin tarkoitukseen, joka voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Joka tapauksessa retoriikkaa voisikin käsitellä vakuuttavana puheena.

– – –

Vaikuttavan puheen tehtävänä onkin Torkin mukaan kaksi tehtävää, joiden myötä tavoitteena on saada aikaan asennemuutos. Nuo kaksi tehtävää ovat:

  1. Pura ja hajoita vanha vakaumus.
  2. Perustele tilalle uusi vakaumus.

Onkin tärkeää vakaumuksen luomisen kannalta, että tuntee kuulijansa hyvin. Täytyy päästä sisälle heidän ajatusmaailmaansa, jotta ymmärtää paremmin, millaisiin asioihin haluaa vaikuttaa. Uusi vakaumus täytyy olla myös perusteltavissa heille siten, että se sopii kuulijoiden ajatusmaailmaan.

Omassa työssäni oma yrittäjyyskokemukseni ja esimerkkini sen kautta pyrkivät puhumaan puolestaan ja luomaan uskottavuutta. Puhujana minun täytyy myös kuunnella yleisöään, millä mielellä he ovat. Jokainen puhetilanne onkin siis aivan täysin erilainen, olipa kyseessä sitten kuinka paljon harjoiteltu puhe tahansa.

– – –

Olen miettinyt usein, pitäisikö esimerkiksi opettajille käyttää yrittäjyyskasvatuksen aatteita kertoessaan sanalle ”yrittäjyys” jotakin korvaavaa sanaa. Hyvin monesti yrittäjyys luo sanana tietynlaisia ennakkoluuloja ja väärinymmärryksiä yrittäjyyskasvatukseen liittyen, joten voisiko sanoman istuttaa heidän ajatusmaailmaansa paremmin jollakin toisella sanomalla tai tavalla?

– – –

Tunneäly on myös yksi merkittävimmistä taitavan puhujan ominaisuuksista. Puhevalta kertookin tarinan Mielenterveysseuran puheenjohtaja Pirkko Lahden puheesta, jossa hänen puhuessaan kiireellisyydestä, yleisössä olevalla kuulijalla soi juuri puhelin. Lahti pystyi käyttämään viisaasti tilaisuuden hyödyksi ja kytki tapahtuman esityksensä sanomaan: elämäntapamme ovat kiireellisiä. Tämä vahvisti hänen puheensa uskottavuutta ja oli ikään kuin puhelu olisi ollut tilattu, eli osa Lahden esitystä.

Täytyykin pyrkiä myös omaassa puheessani nopeaan reagointikykyyn. Sanoman välittämisen tehostamiseksi käytännön esimerkit tuovat uskottavuutta. Yleisö saadaan mukaan helpommin.

– – –

Puhuminen onkin yhdessä ajattelua. Tavoitteenani onkin löytää yhdessä opettajien kanssa ratkaisut heidän toimintamalleihinsa ja auttaa heitä pääsemään eteenpäin yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa. Vaikka puhetilanteessa olisin ainoa, joka on äänessä, pyrin kuitenkin aktivoimaan kuulijoitani ajattelemaan asioita omaan toimintaansa.

– – –

Olipa jonkun mielestä puhuminen ja vaikuttaminen tietynlaista sankarinviitan pukemista ylleen tai ei, olen valmistautunut kohtaamaan rohkeasti erilaiset tilanteet. Määrätietoisesti lähden viemään puheeni kautta sellaista viestiä eteenpäin, jonka koen itse merkitykselliseksi.

”Totisesti suuren taakan ja tehtävän ottaa se, joka astuu suuren yleisön eteen puhumaan tärkeistä asioista. Hän ainoana puhuu, muut ovat vaiti ja kuuntelevat. Tuskin paikalla on yhtäkään, joka ei väijyisi puheen puutteita mielumin kuin ansioita. Ja jos puute löytyy, se tekee tyhjäksi myös se, mikä puheessa muuten on ansiokasta.

– – –

Tomi Rytkönen

Tulevaisuudentekijä, opiskelijayrittäjyyden asiantuntija
tomi@opiskelijayrittajyys.fi
044 355 4847
www.opiskelijayrittajyys.fi

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!