Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Mitä jos ryhtyisit yrittäjäksi?

Kirjoitettu 09.12.13
Esseen kirjoittaja: Kati Tikkanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Taivas + Helvetti
Kirjan kirjoittaja: Terho Puustinen ja Mika Mäkeläinen
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.1. Yrittäjien elämänkertoja ja yritysten historioita, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 3.6. Yrittäjyyden käsikirjat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

”Taivas+helvetti kertoo hyvästä elämästä. Siitä, kuinka ihminen saavuttaa suuren tyydytyksen ja kuinka se palaa terveenä takaisin pahoista paikoista. Tämä kirja ei ole yrittäjyyden käyttöopas. Niitä on tehty ennenkin, ja hyviä neuvoja löytyy netistä. Tämä on innostaja.”

Jo johdannon ensisanat kiteyttävät kirjan sisällön. 21 yrittäjätarinaa niputettu yhteen kanteen. Toinen toistaan erilaisempia mutta yhtälailla inspiroivia. Näistä tarinoista jäi päällisin puolin mieleen asenne. Asenne omaan itseensä uskomisesta ja halu kokeilla jahkaamisen sijaan. Moni meistä haaveilee koko elämänsä ottavansa lopputilin ja ryhtyvänsä yrittäjiksi mutta eivät koskaan uskalla toteuttaa sitä. Miksi? Monesti kyseessä on pelko. Ja välillä pelko voi olla ihan aiheellistakin: monet yrittäjät tekevät pitkää päivää ja ihmissuhteet voivat kärsiä. Lisäksi rahallinen tilanne vaihtelee yrityksen tilanteen mukaan ja välillä kassakriisin uhatessa palkkaa ei voi nostaa ulos. Tämä pakottaa yrittäjän niin kauaskantoisiin sijoituksiin kuten asuntoihin tai vaikkapa muuttamaan takaisin kotiin, kun yrittäjä jättää oman palkkansa nostamatta saadakseen maksettua työntekijöiden palkat.

Yrittäjyys voi olla joko maanpäällinen taivas tai helvetti. Asenne ratkaisee. Lähes jokaisessa tarinassa oli sekä huikaisevia nousun hetkiä sekä hiuksia nostattavia kertomuksia vaikeista ajoista jolloin käytiin taistelua aikaa vastaan. On myös riipaisevia kertomuksia henkilökohtaisista menetyksistä. Jos pitäisi kuvata kirjaa jollain adjektiivilla, sanoisin että kirja on rehellinen. Se ei peittele mutta ei myöskään kuorruta sokerilla tai muulla makealla.

Yrittäjä ei ole mikään pyyteetön hyväntekijä, enkelistä puhumattakaan. Yrittäjä on yrittäjä. Mutta yrittäjä voi menestyä yhdessä työntekijöidensä kanssa, kun hän laittaa omat rahansa peliin ja tekee vilpittömästi parhaansa.” –Juhani Lehti, Tampereen Konepajat oy.

Tarinoiden henkilöt ovat kukin hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistavia. On peruskoulun nipin napin suorittaneista kuin tekniikan tohtoreita. Nuoria sekä jo elämää nähneitä, miehiä ja naisia. Maahanmuuttajia, paluumuuttajia tai ihan koko elämänsä samassa kaupungissa eläneitä. Ainoa varma asia, joita heitä yhdistää on yrittäjyys. Tarinoiden kautta uskallan myös sanoa että heistä kukaan ei ole valmis pysähtymään.

Myös ”periksi ei anneta” – asenne löytyy useista tarinoista, sillä kaikki ovat joutuneet ponnistelemaan menestyksensä eteen. Mikäli yksi firma kaatuu, pystytetään toinen. Konkurssi opettaa varovaiseksi, muttei lannistuneeksi.

Bernt von Frenckell kertoo konkurssin jälkeisistä tunnoistaan: ”Sen myönnän, että konkurssi on tappanut osan minun yrittäjyydestäni. On. Kyllä lapsi, joka on polttanut sormensa kynttilän liekissä, varoo sitä sen jälkeen. Mutta minä hyväksyn sen. Olisin tyhmä, jos en varoisi. Silti, päivääkään en vaihtaisi pois.”

Viime aikoina otsikoissa pyörinyt Supercell-peliyrityksen tarina alkaa Turun lähiöstä. Mikko Kodisoja ei halunnut jatkaa isänsä yritystä ja päätti lähteä kehittämään rakasta harrastustaan, pelaamista. Tämän intohimon ajamana syntyi ensin Sumea Interactive joka myytiin Digital Chokolatelle. Yritysmyyntikään ei ollut välttämättä avain onneen, mutta juuri turhautuminen sai Kodisojan lähtemään yrityksestä ja perustamaan uuden, Supercellin. Supercellin tarina on yksi laman keskellä taistelevan Suomen sankaritarinoista ja tuonut toivoa irtisanomisuutisten keskelle. Vuodesta 2010 Supercellin kasvu on ollut lähinnä nousukiitoa ja vuonna 2013 japanilaiset Softbank ja GungHo ostivat sen 1,1 miljardilla eurolla. Se ei kuitenkaan tarkoita että yritys jättäisi kehityksensä siihen.

Täällä on niin paljon potentiaalia, hyviä ideoita ja tekijöitä. Nimenomaan. On, on.” – Mikko Kodisoja.

Mutta mitä kirja antoi minulle?

Ensinnäkin olen tarinaihminen. Ne toimivat, antavat inspiraatiota esimerkkien kautta. Kertovat omaa kieltään niin menneisyydestä kuin tästäkin hetkestä. Tarinoiden inhimillisyys on myös tärkeää. Olin vaikuttunut lukiessani Jukka Jokiniemen tarinan. Luin sen ääneen mummolleni joka muisti avustaneensa sokeaa miestä diakonissa-vuosinaan. Istuimme iltateellä ja juttelimme niitä näitä. Mummollani on todettu Alzheimer, joka vähitellen aiheuttaa muistin menettämistä. Siksi vanhoja asioita voi palata mieleen yhä enemmän. Olin myös vaikuttunut miten lukeminen vaikutti häneen. Mieliala kohosi, hän sai paljon uusia ajatuksia ja muisti vanhoja juttuja, mitä hän ei ole ikinä kertonut minulle. Miksi emme siis lukisi enemmän vanhoille ihmisille? Kun silmät väsyvät voi mieli olla yhä virkeä.

Jukka Jokiniemi muistuttaa lukijoitaan, ettei mikään fyysinen vamma ole niin vaikea kuin asennevamma.”

Joskus ennenkin olen kuullut tämän ja täytyy sanoa että allekirjoitan sen täysin. Tiedostamaton asennevamma tekee enemmän hallaa kuin tiedostettu, koska vain tiedostetun asennevamman voi opetella muuttamaan. Omiin asennevammoihin törmääminen ei ole mukavaa, mutta sitäkin välttämättömämpää oman kehityksen takia. Asennevamman takia keksimme helposti tekosyitä.

Olen yhä vakuuttuneempi siitä, että minustakin voi tulla yrittäjä, jos vain tahdon. Minun pitää vain löytää se tahto itsestäni, ei kenestäkään muusta. Onneksi minulla on vielä useampi vuosi aikaa työstää liikeideaa, eikä tässä ja heti tarvitse päättää minkä alan yrittäjä minusta oikein tulee. Välillä on hyvä jättää jotain kypsyttelemään korvan taakse. Kyllä se sieltä vielä esiin tulee, kun on aika.

Tärkeintä on vaan osata tarttua tilaisuuteen oikealla hetkellä. Ja sitten mennään eikä meinata.

Mitä kirja voi antaa nimenomaan sinulle?

Suosittelen tarttumaan ja lukemaan sen. Tai edes muutaman tarinan siitä. Monesti yrittäjät nähdään vain rahaa ajattelevina työnarkomaaneina, jotka haluavat mahdollisimman pienet palkat työntekijöilleen. Minuun ainakin teki vaikutuksen tarinat, joissa työnantajat selvästi välittivät työntekijöistään, palkitsivat ja sitouttivat. Uskallan jopa sanoa että sitouttaminen on erittäin tärkeää, jos halutaan menestyä. Pelkällä rahalla houkutellut työntekijät lähtevät paremman tarjouksen perään mutta hyvin kohdellut työntekijät panostavat firmaan ja haluavat kehittää sitä. Uskon että tällaiset firmat tuottavat tulosta paremmin ja vähemmällä. Olit sitten työnantaja tai tekijä, kirja antaa uusia ajatuksia omaan työhön. Ja mikäli sen saman pomon naama alkaa ärsyttää, pöytälaatikossasi muhii miljoonan liikeidea ja olet saanut kokeneen liikekumppanin kannustamaan ideaasi eteenpäin, mitä enää odotat.

Et sinä siitä ainakaan enää nuorene. Miksi siis odottaisit?

En tiedä mitään upeampaa kuin sen, että luodaan tyhjästä jotakin uutta. Se luottamus, mitä voi saada asiakkailta ja omalta tiimiltä, on hurjan arvokasta. Jos nyt pitäisi valita, lähtisinkö yrittäjän uralle, lähtisin tietenkin.” – Jaan Apajalahti, Pilvion oy

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!