Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten jaksaa tehdä töitä?

Kirjoitettu 30.04.20
Esseen kirjoittaja: Johanna Torkkel
Kirjapisteet: 2
Kirja: Aikaansaajan asenne
Kirjan kirjoittaja: Marjo Huhtala
Kategoriat: 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Marjo Huhtalan kirja Aikaansaajan asenne (2017) ottaa kantaa siihen, kun ihmiset usein puhuvat, ettei heillä ole aikaa tehdä kaikkia hommia. Usein tämän taustalla on itsensä johtamisesta lipsuminen tai liika työmäärä. Kirja on kirjoitettu nimenomaan työelämän tehtävien aikaansaamiseksi, mutta sitä pystyy helposti myös soveltamaan muille elämän osa-alueille.

Usein ajatellaan, että osaaminen ei liity asenteeseen. Kumminkin ne pitäisi muistaa pitää yhdessä, sillä ilman osaamista ei pysty työskentelemään tehokkaasti ja ilman hyvää asennetta vaikuttaa negatiivisesti ympäristöönsä. Ihmisillä on myös tapana etsiä muista ensimmäisenä vikaa, kun asiat eivät mene toivotulla tavalla. Tämä kannattaisi kumminkin unohtaa, sillä usein vika on itsessä ja muiden syyttely vain huonontaa ilmapiiriä.
Kirjassa on paljon kysymyksiä, joihin on mielenkiintoista vastata. Heti alussa oli asenteeseen, osaamiseen ja ammattitaitoon liittyviä kysymyksiä, joihin oli hauskaa vastata tiimin puolesta. Alla kysymykset ja omat vastaukseni niihin.

  1. Mitä tarkoittaa asenne, osaaminen ja ammattitaito?
    • Asenne = Tapa, miten suhtaudutaan toisiin ihmisiin ja projekteihin. Dynassa asenne on huono lähes jokaisella, sillä ketään ei tunnu kiinnostavan tiimin yhteiset asiat.
    • Osaaminen = Tiedot ja taidot. Sitä, mitä pystyisi tekemään työkseen. Dynassa osalla on paljon osaamista jostakin tietystä hommasta ja osalla ei paljon mistään. Nämä erot johtuvat pitkälti siitä, mitä on aiemmin tehnyt työkseen ja kuinka paljon on oppinut Tiimiakatemian aikana.
    • Ammattitaito = Työssäoppimisen tuloksena yhdistettävä tieto-taito tiettyyn tehtävään. Monen vuoden prosessi. Dynassa harvalla on ammattitaitoa mihinkään hommaan, sillä harvoin näin nuorena on pystynyt työskentelemään kauaa samalla alalla.

2. Miten niitä kehitetään ja varmistetaan, että tunnistetaan kehitystarpeet sekä kehitytään?

    • Kehitetään: Dynassa yllä olevin termien kehittäminen on lähes kokonaan jokaisen omalla vastuulla. Kumminkin Tiimiakatemian puolesta jotkut kehityskohteet tulevat ”pakollisina”, kuten tiimityöskentelytaidot ja syventyminen omavalintaiseen alaan/työtehtävään. Voimme kumminkin kysyä toisiltamme tai valmentajilta apua, jos tuntuu, ettei tiedä, miten lähtisi kehittämään jotain asiaa. Kirjat ovat myös oiva tapa löytää kehittämiseen apua. Totta kai kannattaa kysyä myös Tiimiakatemian ulkopuolelta kehitysvinkkejä esimerkiksi asiakkailta tai tutuilta.
    • Kehitystarpeiden tunnistaminen: Kehitystarpeet tunnistetaan myös aika pitkälti itsenäisesti. Kumminkin myös vertaisilta, valmentajilta ja asiakkailta saa palautetta kehitystarpeista. Aina lukukauden lopuksi annamme toisillemme palautetta, ja valmentajalta saa yleensä vähintään kaksi kertaa vuodessa palautetta (palautteenanto ja kehityskeskustelut). Myös itsearviointia pitää tehdä vähintään opintojenkirjauksissa ja motorolissa.
    • Kehittymisen varmistaminen: Tämä osa-alue on myös pitkälti jokaisen omalla vastuulla. Oppimissopimuksessa ja projekteissa suunnitellaan ja toteutetaan omia kehityssuunnitelmia. Totta kai myös valmentajan kanssa seurataan lukuvuoden aikana kehityskeskusteluissa, miten kehittyy ja pysyykö suunnitelmissa. Jos ei tiedä, mitä tehdä tai miten pysyä suunnitelmissa, voi myös kysyä tiimiläisiltä apua.

Ylläolevin kysymysten avulla huomasin paremmin, miten paljon Tiimiakatemialla tarvitsee itseohjautuvuutta. Itselleni se ei ole aina helppoa, joten siksi olenkin jäänyt vähän alakynteen oppimisessa ja töiden teossa.

Kirjassa oli kysymyksiä liittyen siihen, miten paljon saa aikaan työpäivän aikana. Mitä useampaan vastaa ”kyllä”, sitä todennäköisemmin tekee joko sopivasti, liikaa tai liian vähän hommia. Itse sain seuraavat pisteet:

  • Sopivasti aikaan: 2½ / 7
  • Liikaa aikaan: 5 / 8
  • Ei tarpeeksi aikaan: 3 / 7

Jokaiselta osa-alueelta sain joitakin pisteitä, mutta eniten pisteitä tuli siitä, että saan liikaa aikaiseksi. Olenkin ollut väsynyt nyt keväällä ja jouduin huilaamaan hetken. Nyt olen kumminkin päässyt lähes normaaliin arkirytmiin ja jaksankin usein lähes 8 tuntia päivässä työskennellä. Vielä on kumminkin harjoiteltavaa. Olen monia asioita muuttanut edes jonkin verran, jotta en väsy liikaa. Siksi pisteeni eivät ole enää niin korkeat. Jos olisin tehnyt tämän testin silloin, kun olin aivan väsynyt, olisin saanut seuraavat pisteet:

  • Sopivasti aikaan: 1 / 7
  • Liikaa aikaan: 6 / 8
  • Ei tarpeeksi aikaan: 3 / 7

Tästä vertailusta näkee, että olen aiemmin ollut todella väsynyt, sillä olen tehnyt liikaa hommia. Käytännössä olen tehnyt juuri sen verran hommia, kuin muutkin, mutta vain paljon huolellisemmin ja olin armottomampi itselleni. Nyt olen saanut vähän tasattua hommieni määrää ja laatua, niin olen saanut jaksamistakin enemmän.

Olenkin huomannut, että monet asiat ovat vaikuttaneet jaksamiseeni positiivisesti. Niitä pitää vain viedä pidemmälle, jotta en väsy uudelleen. Olen kiinnittänyt erityistä huomiota hyvinvoinnin perusasioihin. Yritän nukkua joka yö niin paljon kuin tarvitsen unta. Väsyneenä kautena nukuin joka yö vähintään 12 tuntia, mutta nykyisin tarvitsen vielä 10 tuntia unta yössä. En siis vieläkään ole täysin palautunut uupumuksestani. Olen ruvennut kiinnittämään huomiota syömiseeni. Pyrin syömään säännöllisesti viisi kertaa päivässä ja terveellisiä vaihtoehtoja. Kasvisten lisääminen ruokavalioon on piristänyt ja vähentänyt vatsan turvotusta. Liikun nykyään joka päivä ulkona vähintään puoli tuntia. Käymme usein kihlattuni kanssa potkimassa palloa, joten siinä pääsee vähän hengästymäänkin. Kuntoni on parantunut, kun se on aiemmin vähäisen liikunnan vuoksi heikentynyt. Teen myös mielekkäitä asioita mahdollisimman paljon päivässä. Työskentelen vain klo 8–16 välisenä aikana ja sen jälkeen en tee mitään Tiimiakatemiaan liittyviä hommia. Siten olen saanut elämääni enemmän aikaa olla kihlattuni kanssa, pelata videopelejä ja tehdä kaikkea muutakin mukavaa.

On minulla vielä silti harjoiteltavaa. Pitäisi kiinnittää vielä enemmän huomiota hyvinvoinnin perusasioihin, jotta ne toteutuvat täysin: enemmän liikuntaa, säännöllisempi ateriarytmi, terveellisemmät ateriaratkaisut ja vähän aikaisemmin nukkumaan. Lisäksi minulla menee aika paljon aikaa kotihommiin, vaikka teemme kaikki hommat kihlattuni kanssa puoliksi: siivous, ruuan laitto, tiskaus yms. Pitäisi varmaan yrittää karsia niistä turhaa aikaa pois. Esimerkiksi kihlattuni ei pidä tarpeellisena kaikkia siivoustapojani, joten siitä saisin helposti lisää vapaa-aikaa. En kumminkaan pysty helposti muuttamaan tapojani, aikanaan helposti, sillä haluan kodin olevan aina tiptop. Silloin viihdyn siellä paremmin.

Tämä kirja avasi minulle enemmän silmiäni siitä, miksi väsyin alkukeväästä. Siinä oli jotakin uutta tietoa, mitä voin hyödyntää jaksamiseni parantamisessa, mutta monet olivat tuttuja juttuja tai eivät liittyneet omaan tilanteeseeni. Kirja kumminkin muistutti niistä asioista, jotka tiedän olevan avain jaksamiseeni ja niihin tulen varmasti kiinnittämään jatkossa enemmän huomiota. Toivon, että olen tästä keväästä oppinut hyvinvointini kannalta tärkeitä asioita, enkä myöhemminkään toista virheitäni.

Tagit: , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!