Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa

Kirjoitettu 24.07.15
Esseen kirjoittaja: Tanja Heikkilä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa
Kirjan kirjoittaja: Dale Garnegie
Kategoriat: 4. Johtaminen, 8. Henkinen kasvu, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

Miten saan ystäviä, menestystä ja vaikutusvaltaa, 2.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 2.0/5 (1 vote cast)

Luulin että haluaisin kesällä lukea pelkkää hömppää, mutta yllätinkin itseni. Yritin kyllä aloittaa, mutta lopetin kesken. Sen sijaan olen keskittynyt kesän aikana lukemaan erilaisia itsensä kehittämisen kirjoja, ja niistä yhdestä päätin kirjoittaa myöskin tämän esseen.

 

Miksi jotkut ihmiset tulevat paremmin toimeen muiden kanssa?

Välillä tuntuu, että jotkut ihmiset ovat vain luotuja verkostoitumaan. He liikkuvat sulavasti ihmisten joukossa, ja tuntuvat aina tietävän mitä pitää sanoa. Välillä tuntuu että nämä kyseiset ihmiset tuntevat aivan kaikki.

Mistä tämä johtuu?

Ensimmäisenä vuotena Akatemialla kaikki tuntui pelottavalta. Nykyään varmaan monen on hankala uskoa, että ajattelen näin, mutta oikeasti olin hyvin ujo juttelemaan ihmisille. Olin kyllä koko ajan äänessä, kun sain olla tutussa porukassa, mutta toimistolla jännitti hirveästi muiden ihmisten kanssa puhuminen. Aamuisin en tiennyt keille pitää moikata, siksi käänsin usein katseeni mieluummin poispäin ihmisistä. Tuntui turhauttavalta kun kaikki muut olivat niin luontevasti ja tulivat hyvin juttuun keskenään. Välillä oli päiviä jolloin jaksoin olla energinen oma itseni, mutta useimmiten tuntui vain helpommalta olla hiljaa.

Jostain se kuitenkin sitten lähti. Päätin että tästä lähtien moikkaan kaikille keitä Akatemialla kävelee vastaan. Ja huomasin heti että oma asenteeni alkoi muuttua, mutta myös muiden. Kun jaksaa aamulla tervehtiä ihmisiä hymyillen, saa useimmiten hymyn takaisin. Sen jälkeen on aina helpompi lähestyä kyseistä ihmistä, ja antaa myös itsestään kuvan että sinua voi lähestyä. Enää ei pelota istua kenenkään viereen. Kuten Carnegiekin kirjassaan toteaa, yksi hyvä keino tutustua ihmisiin on olla aidosti kiinnostunut heidän tekemisistään. Itselleni on luontevaa alkaa kyselemään ihmisiltä mitä he tekevät ja tai miten se ja se projekti etenee, koska oikeasti olen niin utelias ihminen että minusta on mukavaa tietää mahdollisimman paljon asioista mitä Akatemialla tapahtuu. Siitä johtuen myös minun on helppo muistaa kaikkien Akatemialaisten nimet ilman ongelmia.

Tässä tuli siis esiin kolme Garnegien vinkkiä siitä, miten saada ihmiset pitämään itsestäsi. Ne olivat siis toisesta kiinnostuminen, hymy ja nimen muistaminen. Näissä huomaan kehittyneeni todella paljon Akatemian aikana, ja saaneeni paljon rohkeutta näiden taitojen käyttämiseen. Kolme seuraavaa kohtaa sitten ovatkin haastavampia:

  • Ole hyvä kuuntelija, rohkaise muita puhumaan itsestään
  • Puhu siitä mikä kiinnostaa toisia
  • Saa toinen tuntemaan itsensä tärkeäksi ja tee se vilpittömästi

Tiedän, että olen näissäkin kehittynyt, mutta en niin paljoa kuin haluaisin. Jatkossa yritän enemmän

  1. Muistaa ihmisten pieniä onnistumisia
  2. Vähentää itsestäni puhumista
  3. Kysyä pientä apua niiltä henkilöiltä, joiden tiedän olevan hyviä (tai haluaisivat kehittyä) jollakin osa-alueella

 

Miten voittaa toisen ajatukset omalla puolelleen?

Seuraavassa osassa käytiinkin läpi sitä, miten saa ihmiset omalle kannalleen. Pääpointtina osassa oli se, että pitäisi pyrkiä välttämään väittelyitä kaikin mahdollisin keinoin.

Useista ihmisistä on hauskaa väitellä. He tykkäävät siitä että saavat perustella omaa mielipidettään ja lopulta kuulla olevansa oikeassa. Minäkin olen luullut että tykkään väittelystä, mutta kirjaa lukiessani tajusin etten oikeasti edes pidä siitä. Sen jälkeen itseäni usein ärsyttää jos en ole saanut vastapuolta omalle kannalleni, tai sitten ärsyttää jos olenkin ollut väärässä. Välillä taas ärsyttää se että vastapuoli on huonolla tuulella jos hän on ollutkin väärässä. Treeneissäkin usein pienet väittelyt menevätkin tunteisiin, kun ihmiset ottavat puoliaan ja yksi henkilö jää yksin mielipiteensä kanssa. Melko hyvin meidän tiimissä pystytään jo näitä kärjistymistilanteita välttämään, eivätkä ne yleensä ottaen ole meille suuri ongelma. Toisin oli ensimmäisenä vuotena.

Kun luin väittelemisestä, yhtäkkiä tajusin että kotona me emme väittele nykyään lähes ollenkaan. Mitä enemmän sitä mietin sitä hassumalta se tuntuu, koska olemme Aleksin kanssa molemmat todella päättäväisiä henkilöitä, ja usein meillä on asioista vahvat mielipiteet. Kun kysyin Aleksilta asiasta, hän sanoi että on tietoisesti yrittänyt vähentää sitä. Vasta nyt tajuan, kuinka paljon se vaikuttaa siihen että kotona on mukavampi olla. Ei tarvitse koko ajan keksiä keinoja millä voisi todistaa itse olevansa oikeassa.

Yksi pointti oli myös että pitää osata asettua toisen asemaan. Ihmiset innostuvat enemmän omista asioistaan, omista ideoistaan ja omista mielipiteistään. Sen takia näitä ei ikinä saisi tuomita, vaan pyrkiä ennemmin vaikuttamaan niihin. Tämä vain on helpommin sanottu kuin tehty.

Miksi joku haluaisi tehdä niin kuin sinä haluat? Miksi jonkun tarvitsisi ostaa tuotteesi?

Usein ihailen harjoittelijaamme Roosaa, koska hän on loistava juttelemaan asiakkaille. Hän keksii, miksi kukakin asiakas oikeasti tarvitsisi tuotteen. Hän kertoo asiakkaalle että ”nämä kengät jalassa on todella, todella hyvä kävellä – esimerkiksi siellä teidän ulkomaan reissullanne” tai persoonallisesti pukeutuvalle asiakkaalle hän toteaa että ”tälläistä mekkoa tuskin tulee ikinä missään juhlissa vastaan”. Hankala uskoa että Roosa ei ole ikinä ennen ollut myyntityössä! Hänellä kuitenkin on loistava tapa kuunnella asiakkaita ja kommentoida juuri niitä asioita mitkä tekevät tuotteesta asiakkaalle tarpeellisen.

Kehittymistä olisi itselläni näissä:

  1. Anna toisten puhua enemmän
  2. Älä etsi asioita joista olet eri mieltä, vaan niitä joista olet samaa mieltä
  3. Suhtaudu myötätuntoisesti toisten ajatuksiin ja toivomuksiin

 

Miten johdat niin että ihmiset saavat ansaitsemansa arvon

Välillä kun itsellä on kädet täynnä töitä, unohtaa kiitellä niitä keiden kanssa töitä tekee. Vaikka tietää että se on kuinka tärkeää ja kuinka paljon hekin tekevät töitä, positiivista palautetta voisi aina antaa enemmän. Näin on myöskin Marussa.

Koska me emme näe toisiamme kovin useasti, useat asiat mitä toiset voisivat tehdä paremmin tulee usein töksäyteltyä. Tulee jätettyä lappuja missä asian yrittää selittää lyhyesti tai laitettua WhatsAppiin viesti. Usein näissä viesteissä vain ei välity asia aivan niin kuin olisi sen halunnut välittyvän, tai usein se saattaa jopa kuulostaa enemmän määräykseltä vaikka niin ei olisi ajatellut.

Nyt kun meillä on ensimmäistä kertaa myös oma työntekijä, jonka olemme itse perehdyttäneet, on johtaminen aiempaa erilaista. Meillä on tietyt tavat ja tottumukset miten hoidamme asioita, ja yhtäkkiä ne pitikin siirtää jollekin toiselle. Itse olen ainakin pyrkinyt siihen, että en määräilisi tai arvostelisi niin paljoa, vaan yrittänyt enemmän pyytää tekemään ja antaa kiitosta pienistäkin asioista. Mielestäni hyvä pointti on myös ”Puhu omista virheistäsi ennen kuin arvostelet toista”. Jos ei ikinä puhu omista virheistään, asettaa paljon enemmän paineita toiselle. Kun myöntää selvästi että itsekin tekee virheitä niin muidenkin on niistä helpompi puhua avoimemmin.

Yhdessä työpaikassani esimerkiksi pomoni kertoi meille, kuinka hän oli kerran töihin tullessaan kompastunut jalkoihinsa ja kaatunut päin pöytää, joka oli ollut täynnä maljakoita. Kaikki olivat menneet rikki. Sen jälkeen kun hän kertoi tämän, tuli paljon rennompi olo työskennellä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!