Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Munkki joka etsii Ferrariaan

Kirjoitettu 13.12.13
Esseen kirjoittaja: Antti Reijonen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Monk Who Sold His Ferrari
Kirjan kirjoittaja: Robin Sharma
Kategoriat: 8.1. Filosofiaa, ajattelua ja mielikuvitusta yrittäjälle, 8.5. Henkisen kasvun klassikot

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tässä oli kirja, joka antoi paljon konkreettisia vinkkejä siihen, millä tavalla voit muuttaa elämääsi. Itselläni kuitenkin nousi suuri skeptisyys koskien montaa näistä kikoista ja tavoista. Toisaalta yksi syy siihen on, että ensin täytyy ymmärtää, ettei ymmärrä. Toinen ja ehkä suurin syy siihen on, etten ole ehtinyt itse kokeilemaan kikkoja käytännössä.

Tämän kirjan luettua pitäisi pitää noin kuukauden tauko, ennen kuin kirjoittaa esseen. Siinä ajassa on ehtinyt kokeilla kirjassa olevia konkreettisia vinkkejä. On tässä kirjassa kuitenkin sellaisiakin asioita, jotka tiedän, että vien heti käytäntöön, koska ne toimivat.

Jo The Secretissä kerrottiin siitä miten täytyy kuvittella itsensä tilanteeseen, johon haluaa päästä. Tämän jälkeen alat vetää luoksesi magneetin tavalla kaikkea, mikä mahdollistaa pääsysi sinne. Tästä annetaan turhan automaatiinen kuva tässäkin kirjassa, joten skeptisyys nosti päätään tämän osalta. Toisaalta heti skeptisyyden jälkeen keksin, miten tätä voi käyttää paremmin ja tehokkaammin hyödykseen.

Kirjassa kerrottiin myös siitä, että ihminen on hyvin mielessään kuvilla ajatteleva ihminen. Voin allekirjoittaa tämän ainakin omalta osaltani, sillä pystyn näkemään tapahtumia “sieluni silmin”, ikään kuin olisin paikalla. Tästäpä keksinkin, että edellä mainittua “magnetistimia” pystyy hyödyntämään esimerkiksi Aivomyrskyssä tämän kuvittelun kautta.

Kuvittele itsesi Aivomyrskyn päätapahtumaan. Sinulla itselläsi on vahva näky ja visio siitä, miltä siellä näyttää. Tarkkaile todella tehokkaasti ja pistä mieleesi pieninkin yksityiskohta. Tämän jälkeen kuljet ympäri huonetta/tapahtumasalia ja pistä ylös muistiin kaikki mitä meiltä vielä puuttuu. Tällä tavalla pystyt kartoittamaan, mitä projektistasi puuttuu ja pystyt myymään nämä asiat yhteistyökumppaneillesi tai ostaa itse kaupasta.

Toinen asia, jota olen jo toteuttanut, on se, että jokaisen meistä kannattaa toteuttaa/tehdä sitä, minkä itse kokee oikeaksi. Jokainen meistä on Tiimiakatemialla vain 3,5 vuotta. Valitettava todellisuus on se, että olemme täällä vain omaa tulevaisuuttamme. Tästä syystä jokaisen meistä tuleekin keskittyä siihen, minkä kokee olevan itselleen tällä hetkellä se tärkein asia, joka mahdollistaa oman tulevaisuuden.

Tässäkin pitää huomata se, ettei pidä elää liikaa tulevaisuudessa. Itse ainakin syyllistyn tähän liikaa. “Kunpa olisi jo loma”, “Sitten kun saan tämän projektin valmiiksi”, “Loppuisipa tämä palaveri”. Työstän mielessäni liikaa tulevaisuuden tapahtumia ja sitä mitä pitää tehdä. En ole paikalla/läsnä, vaikka elämä tapahtuu nyt. Mikä tähän vastaukseksi?

Vastaus tuli jo ajat sitten Hyvärin Itsensäjohtamisen -kurssilla. Silloin en vielä tiedostanut sitä, miten tärkeäksi tämäkin asia tulisi minulle. Puhunkin siis Mindfulness -harjoitteesta. Sillä pystyy tyhjentämään oman mielensä sillä hetkellä turhanpäiväisistä ajatuksista, jotta pystyt keskittymään siihen, mikä on oleellista nyt. Olin kokonaan unohtanut, miten tehokas tämä tekniikka on. Aionkin alkaa käyttämään sitä aamuisin, jotta pystyn elämään juuri siinä hetkessä, jossa olen, toivottavasti koko päivän.

Kolmas hyvä koppi oli se, että miksi kaikki pitää ajatella negatiivisen kautta? Itse syyllistyn siihen, mutta minusta tuntuu, että lähes kaikki Innomolaisen tiimiyritys tasolla syyllistyvät siihen. Aina projektiesittelyissä yritämme kaivaa sen porsaan reiän, jota ei ole tukittu. Tämä on omalla tavallaan myös hyvä asia, mutta se asettaa projektin esittäjän erittäin tukalaan tilanteeseen. Ja auta armias, jos et osaa vastata tuohon kysymykseen.

Hyvä vinkki tähän negatiivisuuden kitkemiseen oli se, että koe jokainen tapahtuma. Älä koe sitä tunteillasi ja luokittele sitä joko negatiiviseksi tai positiiviseksi. Koe se ja anna itsellesi aikaa miettiä, kumpi se oli. Koeta aina löytää siitä se hyvä puoli. Mikäli et millään löydä siitä positiivista puolta, anna sen lipua pois ja korvaa ajatuksesi jollain positiivisella ajatuksella. Päässäsi voi olla vain yksi ajatus kerrallaan. Kumpaa itse haluat pyörittää päässäsi, positiivista vai negatiivista ajatusta koko päivän?

Vielä yksi asia sai minut havahtumaan. Viikossa on kaikkineen 168 tuntia. Se on hurja määrä, mutta mihin se kaikki menee? Jokaisella, myös minulla, tuntuu olevan hirveä kiire kokoajan, eikä aikaa tunnu jäävän muiden auttamiseen. Kotiin päästyä on niin väsynyt, ettei jaksa tai ehdi tehdä mitään. Mutta mihin silti menee tuo kaikki 168 tuntia?

Budjetteja pidetään, jotta tiedetään, kuinka paljon rahaa on käytettävissä, paljonko sitä oletetaan tulevan sisään ja paljonko on jäljellä. Miksei siis ajalle pystyisi tekemään budjettia? Samalla tavalla pistää Exceliin tuon tuntimäärän ja katsoo, mihin aika menee. Veikkaan, että lähes jokaisella meistä tulee herätys siihen, mihin aikamme kulutamme. Tässä nopea esimerkki:

Viikon kokonaisbudjetti 168 tuntia
– 9 tuntia * 7 nukkumiseen = 63 tuntia
– 8 tuntia * 5 työntekoon = 40 tuntia
– 1 tunti * 5 siirtymiseen työpaikalle = 5 tuntia
– 1 tunti * 7 ruoanlaittoon = 7 tuntia
– 1 tunti * 7 syömiseen = 7 tuntia
– 0,5 tuntia * 7 vessassa käymiseen = 3,5 tuntia

Tässä vaiheessa aikaa on kulunut 125,5 tuntia ja jäljellä on vielä 42,5 tuntia. Se on yli yhden työpäivän verran! Mihin me käytämme tuon ajan? Mihin minä käytän tuon ajan? En osaa vastata siihen nyt, mutta aion saada sen selville tuntibudjettia käyttämällä! Ehkäpä se selvittää minulle sen, miksi tuntuu, ettei aika riitä. Uskon, että sieltä löytyy asioita, joita pystymme jokainen karsimaan, jotta saisimme elämällemme enemmän sisältöä.

Mitä tarkoitan sisällöllä? Kirjassa oli lainaus “the purpose of life is the life of purpose”. Minkä minä koen itselleni tarkoitukselliseksi elämässäni? En osaa siihen vielä tässä vaiheessa vastata. Olen kadottanut oman elämäni tarkoituksen.

Kirjassa myös sanottiin, että intohimo määritellään niin, että teet asioita, joita haluat tehdä ja hallitset tilannetta. Mikäli teet asioita, joita sinun täytyy tehdä, ei ole kyse intohimosta. Tuntuukin, että olen joutunut oravan pyörään, jossa en ehdi pysähtyä miettimään, miten pystyn vaihtamaan asiat, joita on pakko tehdä, asioihin, joita haluan tehdä. Ehkäpä siinä on minun tärkein kehityskohteeni tulevaisuutta miettien.

En osaa näin suorilta käsin vastata, miten löydän ratkaisun tuohon kysymykseen. Sen kuitenkin tiedän, että näillä listaamillani asioilla, olen taas askeleen lähempänä vastauksen löytämistä.

Antti Reijonen
Osuuskunta Innomo
044 7242801
Antti(ät)Innomo.fi

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!