Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Munkki joka myi Ferrarinsa

Kirjoitettu 05.12.13
Esseen kirjoittaja: Suvi Marjanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Munkki joka myi Ferrarinsa
Kirjan kirjoittaja: Sharma, Robin
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Suosittelen tätä kirjaa kaikille, joiden elämä tuntuu liian hektiseltä. Vaikka kirjan lukemisesta on vasta alle viikko, enkä ole vielä vienyt kaikkia kirjassa mainittuja harjoitteita käytäntöön, olo on jotenkin levollisempi ja hallitumpi.

Tänä syksynä olen panostanut töihin paljon. Panostin töihin niin paljon, että sitten tuli väsy, eikä mikään enää jaksanut kiinnostaa. Sitten vähensin työtaakkaani ja aloin keskittyä niihin oikeisiin asioihin.

Kirjan lukeminen tuntui ihan kuin joku olisi kaatanut ämpärillisen kylmää vettä niskaan ja lyönyt lapiolla yhtä aikaa naamaan. ”Kuolinvuoteellasi et ikinä toivo, että olisit viettänyt enemmän aikaa toimistolla.” Tajusin, että ole mitään väliä, kuinka paljon ja mitä töitä teen, jos minulla ei ole muuta elämää. En ole oppimassa uraani varten. Olen oppimassa Tiimiakatemialla, jotta minusta tulisi entistä parempi minä. Viimeisen kuukauden ajan se entistä parempi minä on taistellut tietään vapaa-aikaan keskittymisen kautta.

Rutiinit
Kirjassa kerrottiin aamu- ja iltarutiinien tärkeydestä. Koska unirytmini on tällä hetkellä olematon, aikataulutan tekemiseni kuin olisin lapsi.
Kolmen viikon ajan kokeilen seuraavia rutiineja. Tiedän jo, että katkoksia tulee olemaan mm. Turkin reissun takia, mutta ainakin normaaleina arki-päivinä rutiinini tulee olemaan seuraava.

Ilta:
– kotiin viimeistään klo 20.30
– iltapala klo 20.30, sen jälkeen ei tietokonetta
– ala rauhoitata mieltä nukkumista varten
– iltapesut ja muut pakolliset puuhastelut
– sänkyyn klo 21.30: ei läppäriä, ei puhelinta, korkeintaan kirja
– uni tulee silmään viimeistään klo 22.30, jolloin unta kertyy 7,5 h

Aamu:
– herätys klo 6
– päätä, että päivästä tulee hyvä!
– aamulenkki n. 40 min (hyvää aikaa kuunnella äänikirjoja!)
– kahvi tippumaan
– suihku
– aamupala
– meikkaus
– lähtö akatemialle viimeistään klo 7.40

Jo yhden vuorokauden kokeilulla voin sanoa, että tämä toimii minulle. Olo oli koko aamupäivän ajan kuin nousuhumalaisella. Iloa, intoa ja hulluutta riitti vaikka muille jakaa!

Kirjan mukaan aamulla on 10 minuuttia aikaa päättää, tuleeko päivästä hyvä vai huono. Kiinnitin seinälle sänkyni viereen lapun, jossa lukee: ”Tämä päivä on hyvä päivä.” Lappu pakottaa minut ajattelemaan joka päivä, millaisen päivän haluan itselleni luoda.

Ajaton päivä
Yksi näppärä vinkki munkilta mielenrauhan saavuttamiseen oli viettää yksi päivä viikossa ilman kelloa. En edes muista, milloin olisin viettänyt päivän olematta tietoinen siitä, kuinka paljon kello on. Sunnuntai on yleensä se päivä, jolloin minulla ei ole kiire mihinkään. Mitä jos pyhittäisinkin sunnuntait jatkossa kokonaan itselleni? Ei puhelinta, ei kelloa. Ei sunnuntaisin tarvitse olla tavoitettavissa, ainakaan työjuttujen osalta. Tänä viikonloppuna yritin tietoisesti olla ilman työasioita. Se onnistui hyvin ainakin koko lauantain ajan. Ignoorasin kaiken Innomon Facebook-ryhmään tulevan shaissen. Tänään aamupäivällä alkoi tulemaan tekstiviestejä, joihin oli pakko vastata. Todellisuudessa mitään pahaa ei olisi tapahtunut, vaikka en olisikaan vastannut heti vaan vasta maanantaina.

Anna joka päivä itsellesi aikaa
Munkki korosti reflektoinnin tärkeyttä. Jotenkin reflektoinnista on tullut niin rutiininomaista, että en edes ymmärtänyt, että kaikki ihmiset eivät reflektoi omaa tekemistään. Tällä hetkellä minä reflektoin omaa tekemistäni kirjojen luvun yhteydessä ja opintojen kirjauksessa ja oppimissopimusta päivittäessä puolivuosittain. Munkki kehotti ottamaan joka päivä itselleen vähintään 15 minuuttia aikaa reflektoida omaa toimintaansa. Se hetki päivästä pyhitetään vain itselle. Silloin on aikaa kuunnella itseään ja miettiä, kuka todella olet. Oikeastaan tämän hetken ajan voi olla missä tahansa, kunhan paikassa on hiljaista. Luonnossa ajatukset kuulemma pääsevät oikein vapaasti jylläämään.

Tämän vien käytäntöön siten, että jatkossa kotiin tultuani otan itselleni vartin hengähdystauon. Niputan päivän asiat mielessäni pakettiin, ja valmistaudun vapaa-aikaan. Mietin elämää.

Kyllä minusta isona tulee jotain
Olen ollut varsin hyvä stressaamaan viime aikoina siitä, miksi haluan tulla isona. Mikä on tulevaisuuden ammattini? Mitä taitoja minun pitää vielä oppia, jotta voin saavuttaa sen? Olen onnistunut vähentämään stressaamista, ja nyt päätin lopettaa stressaamisen kokonaan. Tiedän sen, etten ikinä tule joutumaan työttömäksi lusmuksi, jonka ainoa elämäntehtävä on valittaa. Tiedän myös sen, että en tule ikinä olemaan ainakaan pitkää jaksoa työssä, jossa en oikeasti viihdy. Olen oppinut luottamaan prosessiin. Tiimiakatemian aikana eteeni on tullut mitä ihmeellisimpiä väyliä pitkin tilaisuuksia. Kesän lopussa lentokoneessa matkalla New Yorkiin viereeni tuli istumaan nainen, joka on yrittäjä. Olemme pitäneet yhteyttä ja todennäköisesti tulemme aloittamaan jonkinasteisen yhteistyön. Uskon, että mitä omituisimpia tilanteita tulee sattumaan eteeni jatkossakin.

Onnellisuus
Aiemmin olen ajatellut onnellisuutta jonain mystisenä asiana. Nyky-yhteiskunnassa tuntuu, ettei oikein kukaan osaa olla onnellinen. ”Happiness is a journey, not a destination”, munkki kirjassa sanoi. Olen opetellut arvostamaan elämän pieniä asioita. Kynttilän tuijottamista, lumisadetta, teetä, neulepuikkojen kilinää. Ei onnellisuus oikeasti ole sellainen asia, jonka saavuttaakseen elämän pitää olla täydellistä. Onnellisuushan on oikeasti vain sitä, että on tyytyväinen elämäänsä, tunne siitä, että kaikki on hyvin. Minusta tuntuu siltä, että juuri nyt olen onnellinen.

Ruusuharjoitus
Ensi viikolla marssin kukkakauppaan ja ostan ruusun. Olen usein pohtinut, miksen ikinä osta itselleni kukkia. Tämä harjoitus antaa oivan tekosyyn sille!

1. Osta ruusu
2. Tuijota ruusun keskelle
3. Ajattele vain ruusua, sulje mielestäsi kaikki muut ajatukset
4. Kun ajatuksesi herpaantuvat ruususta, aloita alusta.
5. Ajattele taas vain ruusua.
6. Toista harjoitusta joka päivä mieluiten samaan aikaan.

Tämä harjoitus on omiaan lisäämään keskittymiskykyä ja tilanteessa elämistä. Ensimmäisillä kerroilla jo viiden minuutin pelkkä ruusun ajatteleminen on hyvä suoritus. Tämä harjoitus pitää suorittaa joka päivä, että siitä on hyötyä. Parin viikon päästä jo 20 minuutin pelkkään ruusuun keskittyminen pitäisi onnistua.

Lyhyesti:
– Päätä 10 minuutin kuluessa heräämisestä, että päivästä tulee hyvä
– Pidä kiinni aamu- ja iltarutiineista
– Älä stressaa tulevaisuudesta
– Kokeile ruusuharjoitusta vähintään kahden viikon ajan joka päivä
– Ota itsellesi joka päivä 15 minuuttia aikaa ajatella itseäsi ja toimintaasi
– Vietä kelloton päivä

 

Suvi Marjanen
Osuuskunta Innomo
0415381450
suvi@innomo.fi

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!