Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Muutos & Menestys

Kirjoitettu 16.04.17
Esseen kirjoittaja: Venla Luhtanen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Jäävuoremme sulaa
Kirjan kirjoittaja: John Kotter & Holger Rathgeber
Kategoriat: 4.7. Johtamisen klassikot, 9.02. Yhteisöllisyys

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jäävuoremme sulaa.

On sydämellinen ja ihastuttava tarina siitä, kuinka Pingviiniyhdyskunta kohtaa luonnonkatastrofin. Toisin sanoen, se kohtaa muutoksen. Emme ehkä ensimmäisenä voisi kuvitella, että tarina pingviineistä saisi meidät ymmärtämään miten vaikeaa onkaan kohdata muutoksia. Muutoshan on harvoin meille läsnä tässä hetkessä. Se yleensä hiipuu hiljalleen, yllättäen meidät kuitenkin pahimmalla mahdollisella hetkellä. Ihmiset reagoivat muutokseen kukin tavallaan, luonnollisesti. Usein emme kuitenkaan osaa katsoa itseämme toisesta perspektiivistä – tuskinpa koskaan kyseenalaistamme sitä, miten käyttäydymme yleisesti elämässämme. Tämä kirja kertoo tarinaa, josta löytyy jokaiselle meille muutoksen tullessa henkilö, johon pystymme samaistumaan. Siispä oiva keino sinulle lisätä omaa ymmärrystäsi ja tapaasi kohdata muutoksia.

Jäävuoremme sulaa on tarina pingviiniperheestä, joka hyväksyy elämän tosiasiat, kokoaa voimansa yhteen ja pelastaa yhteiskuntansa. Meille suurimmat muutokset ovat usein niitä, joita emme vain pysty ratkaisemaan yksin. Miten muutokset kohdataan ja ratkaistaan sitten yhdessä?

Usein muutos koetaan pakollisena mielipahana, joskus sen koetan hidastavan enemmän kuin edistävän. Muutos herättää usein kielteisiä tuntemuksia meissä – minkä itse koen vaikeaksi ymmärtää. Osittain ehkä siksi, että Tiimiakatemian aikana olen oppinut ymmärtämään sen, että muutos (uudet jutut, uudet haasteet, uudet tehtävät, uudet ajatukset ja ajattelumallit – mitä näitä nyt on) avaa enemmän ovia kuin samassa vanhassa pyöriminen. Toki maailma on täynnä kaikkea pahaa ja ikäviä asioita tulee tapahtumaan aina. Tärkeintä on kuitenkin oppia hyväksymään se – ettemme vain yksinkertaisesti kykene vaikuttamaan tähän. Puhun nyt kuitenkin siitä, mitä on kohdata ikävä muutos versus se mitä on kohdata elämässä katastrofi – se on asia erikseen.

 

Olin hämmästynyt. Omasta ajattelustani. Tarinan mukana kulki monia henkilöitä ja oikeastaan huomasin pystyväni samaistumaan useampaan niistä. Osittain siksi, että viime vuodet ovat antaneet minulle haasteen kasvattaa omaa ajatteluani sekä suhtautumista asioihin. Olen vuosia takaperin ollut varmasti pahimmasta päästä muutoksen kohdatessani. En tiedä missä pumpulissa minutkin on kasvatettu – sillä pettymyksien käsitteleminen on ollut minulle Akilleen kantapää. Nykypäivänä kuitenkin koen tiedustelevani muutoksia eri näkökulmasta, muutoksen kohdatessani alan etsimään ratkaisuja ongelmien sijaan ja luomaan skenaarioita siitä, miten tilanne kannattaisi käsitellä. Nykyään osaan enemmän sekä sparrata itseäni ja muita tilanteissa eteenpäin sekä etsiä juurikin niitä valoisia asioita.

Kirjaa lukiessa rupesin vielä miettimään, miten voisin helpottaa omaa suhtautumistani ja ajatteluani muutoksen kohdatessa. Miten minä kohtaan muutoksen itselleni tehokkaimmalla ja hyödyllisimmällä tavalla? Ei kai kukaan meistä voi sanoa pitävänsä muutoksista. Ihminen rakastaa rutiineja ja sujuvasti soljuvaa arkea. Vaikeiden aikojen ja hetkien jälkeen on usein ihanaa todeta ääneen, kuinka helppoa elämä onkaan ollut. Muutoksia kohdataan luonnollisesti läpi elämän. Niin työssä kuin henkilökohtaisissa asioissa. Mitä itse tarinasta huomasin, oli se kuinka ongelmasta puhuttiin ääneen. Sitä ratkaistiin yhdessä eikä ketään jätetty yksin. Oma ongelmani muutoksia kohdatessa on se, että usein haluan kohdata tosiasiat ensiksi itsekseni ja päättää vasta siten asioista – ja puhun niistä ääneen vasta kun on pakko. En ehkä osaa keskustella muutoksista ääneen, mikä huomattavasti pitkittää muutoksen kohdatessani toimenpiteisiin ryhtymistä. Stressitasot nousee, mitä pidemmin asioita pyörittelee ilman ratkaisun syntymistä. Montakohan kertaa tämän joudun kerta toisensa jälkeen toteamaan, mutta omalla kohdalla pitäisi lähteä rohkeammin kysymään apua viisaammilta ja löytämään ratkaisuja myös hyödyntäen muiden näkökulmia. Jos pingviinit osaa ratkaista ongelman dialogin avulla – niin kyllä minäkin siihen pystyn.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!