Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Myymäläympäristö elämysten tuottajana

Kirjoitettu 07.02.17
Esseen kirjoittaja: Iiris Nokka
Kirjapisteet: 2
Kirja: Myymäläympäristö elämysten tuottajana
Kirjan kirjoittaja: S. Markkanen
Kategoriat: 3. Yrittäjyys, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 6.1. Asiakkuuden työkalut, 6.3. Brandi ja mielikuvien kehittämisen työkalut, 9.03. Yrittäjyys

Myymäläympäristö elämysten tuottajana, 3.3 out of 5 based on 3 ratings
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 3.3/5 (3 votes cast)

Miten saada aikaan kokonaisvaltainen elämys? Schmitt on luonut mallin elämyksen markkinointimallin, jossa on 5 eri ulottuvuutta:

 

Aistit. Haju, näkö, maku, tunto, kuulo. Näistä tärkein on näköjään, jonka jälkeen tulee haju- sekä kuuloaisti.

Tunteet. Asiakkaan tunne myymälässä linkittyy suoraan mielikuvaa yrityksestä ja tuotteesta. Niitä yritetään säädellä myymälöissä esimerkiksi tuotteiden nimien avulla: ”pehmeät pörrösukat” tai ”suussa sulavaa suklaamousse”. Lähtökohtana on, että asiakas etsii miellyttäviä tunteita ja välttää ikäviä.

Ajatukset. Myymäläympäristön tulisi herättää ihmisissä tunteita, esimerkiksi yllyttää, yllättää ja provosoida. Näin voidaan tehdä esimerkiksi erilaisten taulujen tai mainoskylttien avulla.

Toiminta. Asiakas tulisi osallistuttava osto- tai shoppailutilanteeseen. Autokaupassa se on koeajo, ruokakaupoissa maistatukset ja vaatekaupoissa vaatteiden sovittaminen.

Yhteenkuuluvuuden tunne. Miten asiakkaat kokisivat kuuluvan samaan porukkaan niin, että he kokosivat vielä hyötyvänsä siitä? ”Vähänkö siistiä olla MARU asiakas näiden kaikkien muiden naisten kanssa!”

 

Lähes jokainen myymälä sisältää yhden tai useamman palasen edellä mainituista elämyksen tuottajista. Suurin haaste onkin saada omasta konseptista erottuva ja kokonaisuudessaan parempi kuin muiden omista. Miten vaatteiden sovittaminen voi olla elämys? Miten ottaa myymäläympäristössä kaikki aistit huomioon?

 

Iso_fiilis_maru

 

Toimiva myymäläympäristö

 

Pohjaratkaisu. On tärkeää, että koko kauppa hahmottuu kerralla, yhdellä silmäyksellä. Sen lisäksi on välillä hyvä vaihtaa pohjaratkaisua,

Näyteikkuna. Asiakkaista vain noin 15-25% ei kiinnitä mitään huomiota näyteikkunaan. Se kannattaisi rakentaa uudestaan ainakin 7-30 päivän välein. Sen teeman suositellaan jatkuvan myös sisällä, koska sillä asiakkaat on saatu sisälle asti.

Musiikki. Yleensä musiikkina toimii lähtökohtaisesti iloinen musiikki. Sen kanssa voi kuitenkin kikkailla esimerkiksi kohderyhmän tai viikon ajankohdan mukaan. Jos liikkeessä käy päivisin enemmän varttuneempaa väkeä, voisi musiikki olla lähempänä heidän intressejään. Iltapäivän ja illan koittaessa Asiakas ryhmä saattaa muuttua nuorempaan, milloin listattiin saattavat miellyttää enemmän. Viikon alussa toimii enemmän rauhallinen musiikki ja loppuviikosta viikonloppuna taas vauhdikas pop. On kuitenkin tutkittu, että rauhallinen musiikki saa asiakkaan mielen rauhallisesti, jolloin myymälän kiertelemään voi olla leppoisampaa ja kiireettömämpää. Sen sijaan nopea musiikki saa asiakkaalle aikaan kiireen tunnun. Kirjassa olevat tutkimukset ovat hieman ristiriidassa keskenään, jolloin ei auta muuta kuin kokeilla itselleen parasta musiikkitarjontaa.

Tuoksu. Kauppaan tullessa asiakkailla on ehkä oletus siitä, miltä suklaa- tai saippuakaupan tulisi tuoksua. Entäpä jos myymälä tuoksuisi oletuksen vastakohdalle? Vaatekaupan täyttäisi suklaan täyteläinen tuoksu ja hajuvesimyymälän vaikka raikas sitruuna –ei lainkaan ne useat hajuvedet.

 

Asiakkaan motiivit shoppailla

 

Ostamisen ja shoppailulla käymisen motiivit voidaan jakaa henkilökohtaisiin ja sosiaalisiin syihin.

Henkilökohtaiset. Kaupoissa kiertely voi olla oppimista, hypistelyä ja tutkimista. Ehkä tiedon keräämistä vain omaan käyttöön tai kilpailijoiden seuraamista. Joillekin kaupoissa kiertely on urheilua, erityisesti ikääntyville ihmisille. Päivän kauppareissu voi olla samalla myös urheilusuoritus. Näiden lisäksi ostoksilla käyminen on terapiaa, arjesta pakenemista sekä virkistäytymistä.

Sosiaaliset. Ostoksilla käyminen voi olla tapaamispaikka tai kanssakäymistä saman henkisten ihmisten kanssa. Tästä esimerkkinä levykaupoissa käyminen, varsinkin ennen kivikautta eläneet nuoret jotka hamstrasivat levyjä. Jotkut hakevat ostoksilla käymisellä valtaa ja korkeaa statusta: vaatteita sovitetaan ja myyjää pyydetään tuomaan eri kokoja tai malleja. Jokainen saa toki mielihyvänsä eri paikoista. Ehkä ostoksilla käyminen on omaa aikaa –joko rentoutumalla tai tarkkailemalla muita. Mun mielestä shoppailu on juurikin sen takia ihanaa, että se on omaa aikaa.

Näyteikkuna ... tiedottaa, tarjoaa ratkaisuja, kertoo uutuuksista, välittää ideoita, muistuttaa, luo tarpeita, kutsuu sisään

Ideoita käytäntöön

 

Miten tämän esseen kopit näkyvät käytännössä, meillä MARUssa?

Miesten vaatteiden ottamisesta myyntiin kysytään meiltä melko paljon. Kirja antoi muutaman näkökulman tähänkin aiheeseen. Miesten kulutustottumukset ovat erilaiset kuin naisilla: ostoksilla käyminen on lähinnä suoritus. Siinä pyritään vain tehokkuuteen, jonka lisäksi miehet käyttävät ostoksilla käymiseen paljon vähemmän rahaa. Entäpä ovatko he valmiita kirppari –kulttuuriin? Ja jos MARU ei ole valmis miesten vaatteisiin, olisiko mahdollista koota edes miesparkki?

Musiikin vaikutusta asiakkaisiin on hyvä tutkia, pikkuhiljaa. Eroavatko päivän ja illan asiakasryhmät toisistaan? Kaipaako viikonloppu vauhdikkaampaa musiikkia?

Meillä seinät ovat aika tyhjät, ja ne melkein janoavat joitakin tauluja ja kirjotuksia omakseen. Erityisesti ihastuin kirjassa esitettyyn lauseeseen “Olen myöhässä… En ole vielä valinnut laukkua!”. Tai voisiko asiakas osallistua jotenkin myymäläympäristön kokoamiseen?

Kirjakin tuki sitä, että valmiit tuoteyhdistelmät synnyttävät asiakkaissa uusia ideoita ja ohjeistavat erilaisten vaatteiden käyttöön. Näiden lisäksi olisi hienoa tarjota asiakkaille tyylineuvontaa tai värianalyysejä. Sitä varten olisi kuitenkin hankittava koulutus, jotta se antaisi meille sekä asiakkaille yhtä paljon.

Vielä muutamia irrallisia ideoita: vaatteita voitaisiin alkaa kutsua joksikin muuksi kuin “vaatteiksi”. Meillä ne voisivatkin olla vaikka aarteita tai löytöjä, joka ikinen. Tuotteiden jaottelu aukeaisi helpommin asiakkaille, jos niissä käytettäisiin nimien lisäksi kuvia. Ja nimilaput toisivat meitä lähemmäksi asiakasta, tutuksi ja normaaliksi ihmiseksi.

 

Iiris Nokka

tavotteenamia.wordpress.com

iiris.nokka(a)globaattori.com,

Tagit: , , , , , , , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!