Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Myyntikolmio

Kirjoitettu 21.05.20
Esseen kirjoittaja: Riku Kylä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Myyntikolmio
Kirjan kirjoittaja: Jyrki Jokitalo
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Myynnin kirjoja ei Akatemia-aikana ole tullut aivan liikaa luettua, joten otin Nexstorysta kuunteluun Jyrki Jokitalon kirjan Myyntikolmio. Myyntiähän itsellä on tullut tehtyä vähän kaikenlaista. Mööpelissä myimme suoraan kivijalasta, omia kuvauspalveluitani myyn yrityksille palavereissa ja sähköposteilla, akatemialla soittelemme asiakkaille ja sovimme asiakaskäyntejä, omanlaista myymistä sekin.

Jokitalo puhuu kirjassaan paljon myyjän kehityskulusta:

Amatööri -> Oppilas ->Osaaja->Huippuosaaja

Amatööristä oppilaaksi kehittyminen tapahtuu, kun oivallat, että pystyt ja haluat kehittyä jossakin asiassa. Tällöin alkaa kokea itse vastuuta omasta kehityksestään, eikä odota, että muut tekisivät työtä puolestasi.

Usein puhutaan, että jotain asiaa pitää harjoitella 10 000 tuntia, että kehittyy ammattilaiseksi. Jokitalo edellyttää oppilaalta 5-10 vuotta aktiivista harjoittelua, jotta tämä kehittyisi osaajaksi. Tähän päälle vain lisää harjoittelua ja intohimoa niin olet valmis huippuosaaja. Valokuvauksen saralla 7 vuotta valokuvaukseen, ennen kuin aloin tekemään töitä toiminimelläni, jonka olin perustanut jo neljännen vuoden kohdalla. Starttini oli ehkäpä jopa liian hyvä. Sain heti vuoden mittaisia sopimuksia ja pääsin mukaan työskentelemään raudanlujien media-alan ammattilaisten kanssa. Tunsin olevani huippuosaaja. Nyt kun katson taaksepäin niin olin hädin tuskin osaaja, enkä osaa edes määritellä millä tasolla olen nyt.

Yksinyrittäjänä toimiessani, minulla oli omat myyntitapani ja myin aina omaa tuotettani, jonka tunsin hyvin. Akatemialle tultuani jouduin tunnustaa itselleni, että en ehkä olekaan niin hyvä myyjä, kuin olet itsestäni ajatellut. Pelotti soittaa ensimmäiselle asiakkaalle, en tiennyt mitä sanoa, tuntui tyhmältä. Aika monet ajatusharjoitukset olen käynyt läpi ja kyllähän se päivän ensimmäinen puhelu edelleen vähän jännittää, mutta kun vauhtiin pääsee niin eipä siinä sitten mitään. Soittamiseen on myös helpottanut se, että on alkanut hieman suunnitella puheluita ja kartoittaa asiakkaiden taustaa. Tämänkin Jokitalo nostaa yhdeksi eroksi amatöörin ja huippumyyjän välillä.

Mööpelissä myyminen tuntui luontevalta heti alkuunsa – pääsin höpöttelemään ihmisten kanssa. Asiakaskuntahan siellä oli yleensä melko rentoa sakkia, jotka rupattelivat mielellään. Enhän minä silloin asiakasymmärryksestä mitään tiennyt, mutta se tapahtui ihan luonnostaan, ikäänkuin vahingossa. Kuitenkin huomasin, että mitä enemmän tutustuin tuotteisiin, joita meillä oli myynnissä, sitä vakuuttavammin osasin myös niitä myydä ja esitellä asiakkaille. Myynti nousi.

Yksi tärkeä asia, minkä Jokitalo nosti pinnalle on välimuistin säännöllinen tyhjentäminen. Tällä hän tarkoittaa sitä, että täytyy löytää keinoja nollata stressiä. Omalla kohdalla täytyy myöntää, että on ollut hieman vaikeata nollata stressiä. Olen koittanut aikatauluttaa tekemistäni 8-16 ja loppupäivän omistaa harrastuksille ja ystäville, mutta tästä on lähinnä tullut huono omatunto usein, että miksi en tee enemmän. Nyt aion pusertaa vain nämä muutamat päivät, mitä on muuttoa ja kouluhommia jäljellä, ettei sitten tarvitse enää miettiä niitä ja voin vain keskittyä työn tekoon, joka ei ole kuin yksi homma. Siitä tuskin tulen kokemaan huonoa omaatuntoa tekemättömyydestä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!