Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Näillä kuudella vinkillä sinustakin tulee Design thinker!

Kirjoitettu 29.08.16
Esseen kirjoittaja: Tuomo Kuisma
Kirjapisteet: 2
Kirja: Design Thinking
Kirjan kirjoittaja: Thomas Lockwood
Kategoriat: 3.3. Yrityksen roiminnan kehittäminen, 7. Innovointi, 7.3. Innovatiivisen yrityksen kehittäminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Olin mukana sekä Jamk:n innovaatioviikolla ja innovaatiopäivillä apuvalmentajana. Pääpointti molemmissa oli tarttua todelliseen yrityshaasteeseen, joka saatiin oikealta toimeksiantajalta. Työkaluna käytettiin design thinking – menetelmää, joka oli mielestäni saatu puserrettua hienosti hieman yksinkertaisempaan muotoon – niin että sen tiimiyrittäjäkin ymmärsi. Lähtökohta etenkin innovaatioviikolle oli hieman huvittava, sillä opiskelin ko. työkalua ensimmäistä kertaa noin vartti ennen, kuin opiskelijat aloittivat oman hommansa. Jos kaikki menee, kuten suunniteltua, olen mukana myös tulevalla innovaatioviikolla. Lähinnä päästäkseni syvemmälle aiheeseen päätin lukea Thomas Lockwoodin kasaamaan kirjan Design Thinking. Ongelma sekä kirjassa, kuin yleisesti design thinking – metodia tutkiessa on mielestäni se, että asia saadaan kuulostamaan käsittämättömän vaikealta. Tästä syystä Juha Tuulaniemen kasaama malli (jota siis käytettiin sekä innovaatioviikolla ja -päivillä) on mielestäni toimivampi ja selkeämpi.

 

Rajaa

Oli kyseessä sitten synnytyksen tyyppinen tilanne tai oman yrityksen kehityshaaste, lähtee kaikki ongelman rajaamisesta. Jos ongelmaa ratkotaan ryhmänä, on tämä vaihe äärimmäisen tärkeä. Vaikka toimeksianto tai ongelma saattaa tuntua yksinkertaiselta, on se tärkeää kirkastaa kaikille selväksi siten, että kaikki todella ovat ratkaisemassa samaa ongelmaa. Sama pätee, vaikka ongelman kimpussa olisi yksin. Tällöin kukaan ei lähde kulkemaan oman näkemyksensä mukaan, vaan jokainen ymmärtää mitä ratkaistaan, ja miksi.

Etenkin innovaatioviikolla rajaamisen tärkeyttä oli aluksi hankala ymmärtää. Sen tärkeys kuitenkin korostui siinä vaiheessa, kun huomasin osan ryhmistä menneen himpun verran vikasuuntaan haasteen kanssa. Tärkeintä on mielestäni miettiä kysymystä MIKSI tätä haastetta ratkaistaan. Usein tuo kysymys avaa ajatusta laajemmalle, eikä ongelmaa lähdetä vain ratkomaan ensimmäisen mielikuvan mukaan.

 

Opi asiakasymmärrys

Seuraava vaihe on monen ajatuksen mukaan hieman kierosti asiakasymmärryksen kasaaminen. Yleisesti monella alkaisi tässä vaiheessa luontevasti ideointi ja ratkaisujen pohdinta, mutta tässä oikeastaan piileekin jutun juju. Kun asiakasymmärrys kasataan ennen ideointia, osuvat myöhemmin kasatut ideat helpommin ”maaliin”. Toisin sanoen, vaikka ideat olisivat villejä ja todella out-of-the-box – tyylisiä, ovat ne suuremmalla todennäköisyydellä lähellä sitä, mitä asiakas tarvitsee tai haluaa.

Tämän kohdan ongelma on lähinnä se, että vaikka yhtäkään ratkaisua ei ole kehitelty, on kuitenkin pakko yrittää rajata asiakaskuntaa jollain tavalla. Tällöin rajaus osuu helposti juuri siihen yleisempään mikä tulee ensimmäisenä mieleen. Tietysti oman ongelman kanssa tahkotessa on asiakaskunnan valinta varmasti helpompaa, ja päätöstä segmentin suhteen ei tarvitse tehdä arvaamalla.

Hyviä tapoja kasata asiakasymmärrystä on monia. Hyvin toimiva kikka on haastatella kohderyhmän ihmisiä, sekä saman alan vastaavia toimijoita. Tärkeää on käyttää avoimia kysymyksiä ja pyrkiä saamaan haastateltavista ulos muutakin, kuin perinteisiä vastauksia. Tietysti harva pystyy keksimään kysyttäessä uutta, mutta sen ideointi helpottuu huomattavasti, jos alla on pohjatieto tarpeista, haluista yms. Muita vaihtoehtoja on esimerkiksi tarkkailla ko. asiakasryhmän käytöstä, täyttää netissä kaavake (esim. Google Forms). Vaihtoehtoja on monia, tärkeintä on saada mahdollisimman paljon hyvää ja käyttökelpoista dataa.

 

Kiteytä

Noniin, nyt dataa on toivottavasti paljon kasassa, mutta mitä sillä pitäisi tehdä. Tässä vaiheessa mukaan tulee hankitun asiakasymmärryksen kiteytys. Tässä vaiheessa siis kerätty data kasataan simppelimmäksi kokonaisuudeksi, ja saadusta datasta kerätään esimerkiksi jutut mitkä toistuivat paljon, yleisimmät kipupisteet yms. Rajauksessa on oltava tarkkana, jottei mitään oikeasti oleellista sivuuta vahingossa. Joskus tärkein informaatio saattaa löytyäkin jutuista, mitkä eivät nouse jatkuvasti esille.

Kiteyttämisessä auttaa, jos saatu asiakasymmärrys kasataan selkeiksi ”paketeiksi”, vaikkapa piirroksiksi tai lyhyiksi listoiksi. Tämän kautta on helppo esittää saatu data myös muille, ja se selkeyttää usein myös omaa ajattelua. Lisäksi ”Kalle Kahvinjuoja” on helpompi sisäistää itsellekin, kuin kasa haastattelulomakkeita.

 

Ideoi

No nyt on aika päästä hauskaan vaiheeseen, ideointiin! Tähän vaiheeseen ei liity sen suurempaa hienoutta tai mekaniikkaa, tarkoituksena on tuottaa paljon ideoita, hyviä, huonoja, villejä, tylsiä ja outoja. Metodina voi käyttää sitä, mikä itselle/ryhmälle parhaiten vain sopii. Innovaatioviikolla käytimme ihan perinteistä lapputalkoota, sillä tavoitteena oli saada puristettua kasaan mahdollisimman paljon. Jos, jokaisen pienenkin idean laittaa omalle lapulleen, helpottaa se seuraavaa työvaihetta.

Ideoista ei ole tarkoitus vielä pusertaa valmista kokonaisuutta, vaan heitellä ajatuksia ilmaan ja pohtia erilaisia tulokulmia. Tämä auttaa siihen, että yhteenkään ideaan ei jää liiaksi kiinni ja ala jatkokehittää sitä liikaa. Tällöin aika jää pelkälle puhtaalle ideoinnille.

 

Konseptoi

Nyt ollaan pisteessä, jossa ideoita pitäisi olla armoton kasa. Jos on, hyvä niin! Nyt tästä idealäjästä on tarkoitus kasata valmiita konsepteja, jotka ovat mahdollisimman lähellä toteuttamiskelpoista. Esimerkiksi lapputalkoilla tehdyistä ideoista ja idean poikasista on helppo kasata yhtenäisiä kokonaisuuksia, joissa yhdistyy parhaat ja asiakasryhmälle sopivimmin osuvat ideat.

Tietysti lapuista koottu kasa ei vielä ole valmiin konseptin tasolla, vaan siitä hiotaan esimerkiksi fläpille, powariin tai vastaavaan valmis esitys, josta selviää kaikki olennainen. Jos haaste ratkaistaan jollekin toiselle, on selkeä esitys ja visuaalisuus kovia juttuja. Jos ongelmaa ratkaistaan vain itselle, riittää vähempikin. Riittää kunhan kokonaisuus on valmis, hiottu ja hyvin mielessä. Totta kai tärkeintä on, että lopputulos miellyttää sitä, jolle se tehdään. Konseptointivaiheessa tärkeää on myös kasata kokonaisuudesta hiotumpi ratkaisu, jossa on esimerkiksi laskettu budjetit ja mietitty, miten ratkaisu siirtyy käytäntöön. Kun lopputulos on mahtava, hiottu viimeiseen asti, epäkohdat huomioitu ja kaikin puolin valmis, jää jäljelle enää viimeinen vaihe:

 

Toteuta se!

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!