Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Näin aivot oppivat

Kirjoitettu 04.11.19
Esseen kirjoittaja: Samuli Ala-Kasari
Kirjapisteet: 2
Kirja: Näin aivot oppivat
Kirjan kirjoittaja: Minna Huotilainen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.2. Oppimisen taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Aivot ovat todella monimutkainen osa ihmiskehossa. Aivot työskentelevät jatkuvasti ja siksi tarvitsevatkin valtavan määrän energiaa toimiakseen mahdollisimman tehokkaasti. Kuinka aivot siis oppivat? Syntyessään ihmisillä ei ole valmista tietoa vaan jokainen taito ja tieto on opittava. Uuden oppimiseen pelkkä teoriatieto ei riitä vaan uusia taitoja on harjoiteltava. Kaikessa oppimisessa tekemällä oppiminen korostuu ja onkin omasta mielestäni ja erityisesti itselleni parhain oppimisen muoto.

Tiimiakatemian oppimismetodi palvelee siis täydellisesti mahdollisimman tehokkaan oppimisen itselleni. Itseäni motivoi paljon se, että voin viedä uudet opit heti käytäntöön ja oppia käytännön kautta. Mikäli opiskelisin tradenomin tutkinnon ’’normipuolella’’ uskallan väittää, että varsinainen oppi tapahtuisi vasta työelämään astuessani. Nyt tiimiakatemialla opiskellessani voin oppia teorian sekä käytännön samaan aikaan, jolloin oppiminen on itselleni tehokkaampaa. Akatemialta valmistuessani olen työelämään astuessani kovempi tekijä mitä olisin verrattuna mikäli opiskelisin normipuolella.

Oppimista tapahtuu jatkuvasti. Tehokas oppiminen syntyy motivaation, tarkkaavaisuuden sekä muistin yhteistoiminnasta. Motivaatio ohjaa oppimista mitä haluamme oppia aidosti, aiempi tieto sekä kiinnostus ohjaa sitä mihin tarkkaavaisuutemme kiinnittyy. Tarkkaavaisuutta tarvitaan, jotta oppi saavuttaa tietoisen mielemme ja muistimme. Motivaatiota on sisäistä sekä ulkoista. Ihmisillä synnynnäinen palkkiojärjestelmä uuden oppimiseen. Mitä enemmän ihmisillä kokemusta siitä että kova ponnistelu johtaa oppimiseen sitä korkeampi sisäinen motivaatio on ryhtyä uudestaan ponnistelemaan oppiakseen uutta. Onnistumisen tunteet sekä mielekkäät aiheet mahdollistavat korkean motivaation. Tällöin oppija pystyy asettamaan itselleen tiukat tavoitteet oppimiselle. Monesti kuitenkin oppimista motivoidaan myös ulkoisesti. Kouluissa järjestetään kokeita testatakseen oppeja, hyvistä koetuloksista palkitaan rahalla tai oppijaa rankaistaan tukiopetuksella mikäli oppimista ei tapahdu. Ulkoinen motivaatio vaikuttaa huonommin kuin sisäinen motivaatio, mutta kuitenkin siitä voi seurata sisäistä motivaatiota.

Motivaatio oppimiseen on itselleni kaikki kaikessa. Aikaisemmin koen opiskelleeni enemmän muille kuin itselleni. Pelkäsin huonoja koetuloksia, ettei siitä rankaista. Halusin saada parempia arvosanoja kuin muut. Halusin tehdä muut ylpeäksi omista suorituksistani. Mutta voin sanoa, että opin oikeasti vain asioista, jotka oikeasti minua innosti. Sen sijaan aineet, jotka suoritin vain, jotta keskiarvoni ei tipu en koe oppineeni juurikaan yhtään mitään. Tällä hetkellä saan oppia asioita, joissa haluan kehittyä ja jotka aidosti kiinnostaa itseäni. Tämä motivoi itseäni suuresti. Tästä esimerkkinä ennen akatemiaa olin lukenut yhden kirjan kannesta kanteen, kun taas tällä hetkellä luen tuon yhden kirjan parhaillaan alle viikossa. Oppimista vahvistaa tällä hetkellä käytäntöön vieminen. Tässä itselläni kuitenkin kehitettävää. Itseni tulisi viedä rohkeammin oppejani käytäntöön ja jakaa ne aktiivisemmin esimerkiksi tiimin kanssa. Tällöin itse opin, muut oppivat ja tiimi kehittyy.

Usein oppiminen yhdistetään istumiseen, miksi näin tehdään? Useat tutkimukset osoittavat, kuinka liikunta kehittää tarkkaavaisuutta, muistia ja lisää virkeyttä. Lisäksi esimerkiksi lapset oppivat tehokkaammin mikäli liikkuminen yhdistetään liikkeisiin. Suomessa lapsien oppimista on tehostettu liikkuvan koulun avulla, jossa oppitunneista tehdään enemmän aktiivisia sekä liikunnan määrää lisätään. Tämänkaltaista tulisi myös kehittää korkeammille koulutusasteille. Nuoret opiskelijat istuvat pitkiä aikoja luennoilla kuunnellen luennoitsijan yksinpuhelua. Tämä tietysti vain oma kokemukseni luennoista, varmasti hyviä ja aktiivisia luentoja tarjotaan. Kuitenkaan itselleni tämänkaltainen istuminen ei toimi, usein väsähdän ja keskittymiseni herpaantuu muihin asioihin, kuten kännykän räpläämiseen.

Itselleni liikunta ja aktiivisuus ovat todella tärkeitä asioita, joista aion pitää jatkossakin kiinni. Monet tiimiläiset ovat varmaan huomanneet, kuinka saatan turhautua kellon lähestyessä klo 16. Tämä johtuu siitä, että ensinnäkään en pidä yli 8 tunnin työpäivistä ja toisekseen haluan päästä liikkumaan, jotta saan aktiivisuutta päivääni. Tiedostan myös taukoliikunnan merkityksen työpäivien aikana, mutta miksi ne jäävät silti tekemättä. Älykelloni muistuttaa itseäni tunnin paikallaan olon jälkeen liikkumaan, mutta usein huomaan pyyhkiväni muistutuksen vain pois. Lisäksi huomaan istuvani pitkiäkin aikoja. Erityisesti treeneissä tulee röhnötettyä mukavilla penkeillä pitkiä aikoja erilaisissa kiemuroissa asennoissa. Tiedän hierojana sen, että pidemmällä tähtäimellä kierossa röhnöttäminen kuluttaa kroppaa ja lisää toispuoleisia lihaskireyksiä. Olenkin pyrkinyt viettämään viimeaikoina päivän aikana esimerkiksi syväkyykyssä, jotta en jämähtäisi pitkiksi ajoiksi paikalleni. Jatkossa aion lisätä entisestään aktiivisuutta, jotta pysyn virkeämpänä. Lisäksi uskon, että muutkin lähtevät mukaan aktiivisempaan päivään mikäli taukoja toteutetaan yhdessä.

Liikkumisen lisäksi ruoka sekä uni ovat tärkeitä asioita takaamaan tehokkaan oppimisen. Erityisesti lepo tärkeä. Aivot eivät todellakaan lepää levon aikana vaan konsoloivat tietoa pitkäaikaiseen muistiin. Riittävä uni takaa vireystilan tehokkaalle oppimiselle ja tiedon käsittelylle. Seuraavan yön uni prosessoi tiedon ja tekee siitä muistettavan. Liikunnan, ravinnon ja unen ollessa kunnossa vaikuttaa se omaan oppimiseen positiivisesti.

Oppimisen ohjeita itselleni:

  • Nuku vähintään 8 tuntia
  • Aamupala tärkein ateria, nauti säännöllisesti tarvittavat ateriat ja välipalat.
  • Pidä riittävästi taukoja. Jos väsyttää lähde liikkeelle äläkä turvaudu vain kahviin.
  • Jaa opiskelu useammalle ajankohdalle, älä rutista pitkiä jaksoja.
  • Testaa itseäsi ja pohdi tosielämän esimerkkejä.
  • Vie opit käytäntöön ja jaa oppejasi muille.
  • Harrasta liikuntaa ja ulkoilua päivittäin.
  • Suunnittele päiväkalenterisi tavoitteiden mukaisesti, jotta päivät eivät veny ja et turhaudu. Itselleni illat eivät ole luotuja tehokkaalle opiskelulle.
  • Älä haukkaa liian suurta kuormaa.
  • Ole itsekäs. Opiskele niitä asioita, jotka oikeasti kiinnostavat itseäsi.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!