Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nainen vallassa

Kirjoitettu 12.12.16
Esseen kirjoittaja: Paula Äijänen
Kirjapisteet: 3
Kirja: LEAN IN - Naiset ja menestymisen tahto, Äitijohtaja
Kirjan kirjoittaja: Sheryl Sandberg, Kirsi Piha
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Perhe tilanne on muuttunut, johtajuus perheessämme on muuttunut, kun yksi lapsi on tullut lisää. Monia asioita on joutunut tutkailemaan uudelta kantilta – niin myös johtajuutta. Vanhemmuus tuo mukanaan empaattisuutta ja ymmärrystä myös perheellisien työntekijöiden tilanteeseen. Syksyllä osallistuin Mothers in Business- verkoston tapaamiseen, oli mielenkiintoista kuulla kuinka perhe ja työ yhdistetään muiden äitien perheissä.

Syksyn aikana löysin myös Mothers in Business-yhteisön, joka on kohdennettu korkeakoulutetuille äideille, jotka kaipaavat hoitovapaallakin samanhenkisiä ihmisiä kahvittelu- ja vaunuiluseuraksi. MIB tarjoaa viikoittain kaupunkikohtaisia ryhmän tapaamisia sekä koulutuksia, seminaareja ja kirjakerhoja. Ensimmäisessä kirjakerhossa luku kirjana oli LEAN IN – Naiset ja menestymisen tahto. Seuraavan kirjakerhon lukukohteena on Kirsi Pihan kirjoittama Äitijohtaja.

LEAN IN – Naiset ja menestymisen tahto kirjassa käytiin läpi naisen roolia työelämässä, miten siihen voi itse vaikuttaa. Kirjassa käytiin läpi naisenroolia työelämässä esimerkkien kautta. Todelliset tarinat olivat innostavia ja herättivät ajatuksia omasta toiminnasta. Ymmärsin, että työelämä muuttuu ja minun on muututtava mukana. Työpaikkoja voi olla monia, en tule tekemään uraani vain yhdessä yrityksessä. Keskusteluissa MIB:in kirjakerhossa sekä kirjassa naiset olivat onnistuneet rakentamaan uraa lasten kanssa. He olivat löytäneet yrityksen, joka tukee perhettä ja sen tuomia haasteita.

Äitijohtaja- kirja, kuten LEAN IN – Naiset ja menestymisen taito, käsitteli yleisesti naisen asemaa työelämässä, valintoja joita joudumme tekemään ja kuinka lapset/lapsettomuus voi vaikuttaa naisen urakehitykseen. Usein nainen juuri on se, joka joutuu valitsemaan, jääkö kotiin lapsen kanssa samalla kun mies jatkaa työuraansa. Äiti kun yleensä ruokkii lasta sen ensimmäiset kuukaudet, tissejä on haastava siirtää miehelle. Tämä luo jo asetelman siitä, että miehen on helpompi ja järkevämpi lähteä töihin. Onneksi nykyään monet miehetkin jäävät ainakin joksikin aikaa kotiin hyödyntäen isyysvapaitaan, mutta silti äidin rooli on usein jäädä kotiin. Jos lapsia tulee useita putkeen, alkaa naiselle tulla jo pidempi kuilu pois työelämästä. Työelämään voi olla vaikea palata pitkän kotona olon jälkeen. Se kuitenkin riippuu äidistä, mahdollisuus on äitiyslomallakin kehittää omaa osaamista, esim. lukemalla oman alan lehtiä, kirjoja tai osallistumalla keskusteluihin. Usein rakennamme itse muurit, en koe lapsia esteinä. Arki ja toimintatavat pitää vain osata rakentaa uudelleen.

Kirjassa puhutaan Sinikka Vanhalan tutkimuksesta äitien uramahdollisuuksista, ettei perheellisyys sulje pois voimakastakaan työ- ja urasuuntautuneisuutta. Sinänsä äitiys ei vaikuta naisen työmoraaliin. Kirjassa LEAN IN, kerrotaan myös, että monet äidit kokevat syyllisyyttä mennessään töihin. Monesti mietinkin, että mikä roolini on. Voinko viedä lapset hoitoon muille, jotta saan kouluni käytyä? Olen kuitenkin heittänyt syyllisyyden roskakoriin, ja tehnyt minkä täytyy. Annan aikaa lapsilleni kun haen ne hoidosta. Aikansa kutakin.  Mothers in Business yhteisö onkin hyvä osoitus tästä, että vaikka päivät menee vaippoja vaihdellessa, ei kehittymisen halu ja tarve omien taitojen hyötykäyttämiseen häviä mihinkään. Työ on monelle itsetunnon avain ja älyllisen tyydytyksen saaminen työstä voi olla hyvin tärkeää psyykkiselle hyvinvoinnille. Monille varsinkin äideillä on suorittamisen halu. Halu hoitaa kaikki täydellisesti, täydellinen työura, lapset hoidettu kotona ja koti tip top. Jossain pitää kuitenkin osata antaa itselle anteeksi. Kaikkeen ei tarvitse pystyä. Naiset

Naiset ja äidit ovat usein todella tehokkaita töissä, varsinkin äidit. He ovat oppineet hoitamaan asiat nopeasti, koska kotona ei välttämättä ole aikaa jäädä vatvomaan, jalat jalat. Siksi herääkin ajatus, miksi äidit/naiset koetaan riskinä. Yksi perheellinen äiti voi olla työaikanani tehokkaampi tekijä kuin viereisessä toimistossa puurtava lapseton nainen. Vaikka perheellinen olisikin välillä lapsen sairastelun tai äitiysloman vuoksi poissa, voi heikommin tuottava työntekijä olla silti isompi kustannuserä yritykselle. Toisekseen, on ihmeellistä, etteivät yritykset näe tilannetta kilpailuetuna. Jos yritys olisi tunnettu perhekeskeisestä kulttuuristaan, olisi heillä mahdollista saada käsiinsä ne parhaimmat äidit, eikä kukaan muu yritys saisi napattua loistotekijöitä itselleen. Jos naiseus ja äitiys ovat riski pelkästään työntekijälle, se pakostakin vaikuttaa myös naisten mahdollisuuksiin toimia johtajana. Kirjan mukaan useimmilla naisjohtajilla oli joko vain yksi lapsi tai useammalle lapselle palkattu hoitaja. Nämä naiset olivat hoitaneet lapsiaan hetken kotona jonka jälkeen palanneet työelämään. Nopea paluu, on ollut osittain välttämätöntä, mikäli oman aseman on halunnut töissä pitää.

 

“Lapsen saaminen on sitä paitsi parasta johtajakoulutusta. Lapselle ei voi antaa potkuja tai siirtää häntä toiseen organisaatioon, vaan lapsen kanssa pitää aina luoda uskoa ja ajatella positiivisesti” Vanhemmuus opettaa toimimaan pelottavissa ja epämiellyttävissä tilanteissa ja ottamaan vastuun koska on pakko. Vanhemmuus opettaa motivointikykyä, muiden kunnioitusta, kärsivällisyyttä, mielipiteiden arvostamista, taitoa vaikuttaa muihin, empatiaa, epäonnistumisen sietämistä, organisointikykyä sekä taitoa antaa palautetta.

 

Toisaalta olen itse aivan täynnä miesten ja naisten vertailua keskenään, mutta totta on, että työmaailma ja varsinkin johtajuus on pitkään historian havinassa nähty melko maskuliiniseksi. Tämä on usein ajanut siihen, että naisten olemus työssä on usein ollut maskuliininen jakkutakkeineen ja lyhyinä hiuksineen. Nykyään muutosta on nähtävissä ja maskuliinisuus on madaltunut. Usein naisjohtajuus kirjan mukaan kukoistaa yrittäjähenkisessä työympäristössä.

Oma halu olla läsnä lapselle, laittamatta häntä liian pienenä hoitoon, ajaa itseänikin lähemmäs yrittäjä elämää kuin palkollisen elämään. Pyörittelee jatkuvasti päässäni ideoita työkuvioista, joissa voisin työllistää itseni kotoa päin tienaten edes pientä lisärahaa. Mahdollisuuksia tähän ovat verkkokurssit, verkkokauppa, sisällöntuotanto yms. Myyntiä pitää kehittää eteenpäin, sen kun oppii ja taitaa niin ei voi mennä vikaan! Silloin pärjää! Olen tullut siihen tulokseen, että lähes kaikki riippuu omasta asenteesta. Asenteesta myyntiä tai sukupuoli rooleja kohtaan. Jos toimin työpaikalla tyhmänä blondina, ja annan sellaisen kuvan, niin kyllähän minua kohdellaan niin. Kun taas toimin asenteella, ja puutun asioihin tai kohteluun, niin uskon, että minua arvostetaan. Haluan toimia oman alani asiantuntijana!

Nyt kun valmistuminen häämöttää ja opinnot loppuvat, on helpottava, että lapsilla on jo hyvät hoitopaikat, eikä tarvitse miettiä sitä. Voin keskittyä töiden hakemiseen, sekä niiden rakentamiseen yrityksen muodossa. Ehkä luon ajan saatossa yrityksen, jonka kulttuuri tukee täysillä perhe-elämää ja nappaan ne parhaat businessäidit saman katon alle. Sitten vain kohti menestystä, aamukahvien korvatulehduskierre-keskustelujen lomassa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!