Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nalle Puh ja johtamisen taito

Kirjoitettu 28.02.14
Esseen kirjoittaja: Tiia Lappalainen
Kirjapisteet: 1
Kirja: Nalle Puh ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Roger E. Allen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Roger E. Allenin klassikkoteos vie lukijansa Nalle Puhin kanssa Puolen hehtaarin metsään pohtimaan johtamista. Kirja keskittyy tarinoiden kautta hyvän johtajan kuuteen perustehtävään. Nalle Puh ja johtamisen taito on helppolukuinen kirja, joka soveltuu johtamisesta kiinnostuneille ja johtamisen taipaletta aloittaville.
Lähden esseessäni käsittelemään millainen johtaja olen käytännössä ja millainen johtaja haluaisin olla. Esseen lopuksi puhun kolmesta kehityskohteesta, jotka löysin kirjan teoriasta, johtajuuden kuusi perustehtävää.

Hei olen Mittavan tiimiliideri Tiia!
Ennen tiimiliideriksi pääsyä olen luotsannut projektipäällikkönä vain kahta projektia. Olen johtamisen suhteen vielä harjoittelija. Tiimiyrityksen tila vaihtelee, samoin tarpeet edetä 14 hengen voimin. Haasteellista on löytää oma rooli jokaiseen tilanteeseen sopivaksi.  Samalla kun harjoittelen erilaisia tapoja liidata Mittavaa, tiimin jäsenet treenaavat samalla tavoin roolejaan tiimin jäsenenä.

Minun vahvuuksiini kuuluu itseni johtaminen. Yksilönä pidän lupaukseni ja pääsen tavoitteisiin, jotka yhdessä luodaan. Esimerkillä johtaminen on mielestäni johtamisessa tärkeintä. Et voi vaatia muilta asioita, jos et itse niihin pääse.

Koen, että minun on päivittäisellä toiminnallani näytettävä ansaitsevani paikkani tiimiliiderinä. Tämän vuoksi vien esimerkilläjohtamisen äärimmilleen ja usein tiimiläiset kokevat minut liian vaativaksi. Olen vaativa ja haluan kaikilta samanlaisen panoksen tasapuolisuuden nimissä. Olemme kuitenkin kaikki yksilöitä, joilla on erilaiset osaamisalueet ja resurssit toimia. En osaa suhteuttaa yksilöiden toiminnan tasoa ja vaatimustasoani yksiin.

Toinen haasteeni johtajana on ajan antaminen toiselle. Haluan käydä kerralla asiat läpi ja saada action planin, jolla lähdetään jatkamaan. Se ei läheskään kaikille ihmistyypeille sovi, mikä aiheuttaa yksilölle liikaa painetta ja hän kokee minut aggressiiviseksi ja vaativaksi. Jatkossakin tulen olemaan johtana vaativa, se on tyylini.

Se mihin tarvitsen harjoitusta on kommunikointi ja viestiminen sekä ajan antaminen yksilön ajattelemiselle. Teen asioita suhteellisen paljon, mutta en kerro läheskään tarpeeksi. Puhun suoraan asiat, mutta tyylini puhua kaipaa treenausta. Haluan oppia eriläisiä tyylejä puhuja, jotta viestini menee perille.

Niin yksilönä kuin tiimiliiderinä yksi haaste minulle on ajan käyttö. Kuten Nalle Puh ja johtamisentaito kirjassa mainittiin “Kannattaa varata kalenteriin vain noin 60% prosenttia ajasta”.
Toiminnan ihmisenä buukkaan itseni liian täyteen. Se näkyy niin, ettei minua näy toimistolla istuskelemassa ja jutskailemassa niitä näitä. En tiedä pääsenkö ikinä 40% eli 16 viikkotunnin kalenterityhjyyteen, mutta näin alkuun näen 10 vapaatuntiakin kovana tavoitteena.

Suurin  haasteeni delegoida asioita muille, sillä tykkään tehdä asioita itse ja en osaa aina löytää syytä, miksi toinen tekee asian puolestani. Olen lähtenyt työstämään itselleni vapaata aikaa kalenteriin. Ensimmäisiä tekoja olivat projektien vähentäminen, syklin rahallisen velvoitteen täyttäminen ja tilanteen fasilitointi graafisesti muille (kuukausikohtainen oppimissopimus) ja sen näyttäminen muille. Vapaan ajan jättäminen näyttää jo paremmalle, sillä minulla on aikaa käydä ristipölyttämässä muita tiimejä ja saimme järjestettyä myös kehityskeskustelut joiden myötä kartotamme taitoprofiileja.

Hei olen Tiia ja haluan olla tälläinen johtaja!

Kuvassa näkyy piirteitä, joita haluan Mittavan tiimiliiderinä omata.  Haluan tulevaisuudessakin olla suorapuheinen ja vaativa johtaja pienellä twistillä. Twisti koostuu:

  • Kommunikointi taitojen kehittämisestä ja puheen tukena käytettävästä visualisoinnista
  • Läsnäolosta ja ajan antamisesta toiselle
  • Ratkaisukeskeisestä ja reflektoivasta otteesta omaan ja tiimin toimintaan

Polku twistin löytämiseen vie aikaa ja harjoitusta. Lähden käymään kehityskohtiani johtajana Nalle Puh ja johtamisen taito- kirjan kuuden johtajan työn tehtävän kautta

Johtajan työn kuusi tehtävää:
1. Tavoitteiden asettaminen
2. Organisointi
3. Motivointi
4. Kehittäminen
5. Kommunikointi
6. Seuranta (elleivät yksilöt tiedä kuinka he menestyvät ja missä he menettelevät oikein, heidän suorituksensa ei voi parantua)

Johtajan kuusi tehtävää ovat äkkiseltään simppelin kuuloisia, mutta käytännön tasolla niiden näkyminen toiminnassa on hankalaa. Keskityn kolmeen kohtaan: tavoitteisiin, kommunikointiin ja seurantaan. Näiden kolmen kohdan parantaminen omassa toiminnassa vie minua paremmaksi johtajaksi ja tiimiliideriksi.  Ollessani parempi tiimiliideri ja näin koko tiimin toiminnan tason räjähtää.

Tiian kolme kehityskohtaa

1. TAVOITTEET
Kirjan mukaan tavoitteiden asettamisen ensimmäinen sääntö on se, että niiden täytyy lähteä organisaation perustarkoituksesta tai –tehtävästä ja olla sopusoinnussa sen kanssa. Mittavan tavoitteet perustuu noin kaksi kuukautta kestäviin sykleihin. Meidän on vaikeaa luoda ja sitoutua tavoitteisiin, jotka tähtäävät kahden vuoden päähän. Esimerkiksi valmistumisen jälkeinen maailmanympärysmatka itsessään ei toimi meidän toiminnan motivaattorina ja ohjaajana.

Luulen, että yksi syy siihen miksi emme kykene tällä hetkellä tekemään yhtenäistä suurempaa tavoitetta on se, että meillä ei ole yhtenäistä linjausta mitä varten Mittava on perustettu, mikä sen todellinen tehtävä on. Samaan aikaan kun loimme ensimmäisen syklin tavoitteet yritimme luoda suurempaa tavoitettamme toiminnalle. Konkluusio oli se, että tavoite jää leijumaan eikä kaikki siihen sitoudu, sillä se on liian kova.

Kirjan mukaan hyvää tavoitetta:
A)ei voi suorittaa. Se voidaan muuttaa käytännön töiksi ja tehtäviksi, jotka suoritetaan päämäärän saavuttamiseen.
B) Tavoitteita tulee olla useita, sillä jokaisella yrityksellä on monia tarpeita, joita yritetään tasapainottaa.
C) Tavoitteet pohjautuvat arvauksiin mitä tulevaisuus on, joten niissä pitää olla pelivaraa.
Kun syklitoiminta juurtuu käytäntöömme luulen, että kaipaamme suurempaa tavoitetta. Yhden syklin tavoitteet ovat enemmänkin tehtäviä, joiden avulla mennään päämäärään sen suuren päämäärän sijaan. Suurempi päämäärä Mittavana voisi liittyä esimerkiksi asemaamme ilmapiirinluojina Tiimiakatemialla MYMmin sijaan. Ilmapiiri on jokaiselle tiimiyrittäjälle tärkeä asia ja voimavara, jonka nostattamiseen uskon, että olemme tiiminä valmiita paiskimaan töitä.

2.KOMMUNIKOINTI
“Kaikki kaatuu johtamiseen ja johtaminen kaatuu viestintään”

Olen huomannut kommunikoinnin tärkeyden viime aikoina. Todella pienistä viestintä katkoista syntyy suuria vyyhtejä ja väärinymmärryksiä, joilla voi olla suuret vaikutukset toiminnalle.

Kirjassa sanotaan osuvasti: “ellei johtaja osaa kommunikoita kunnolla, muut eivät ymmärrä mitä tarvitaan. Näin ollen joudutaan ponnistelemaan kaksin verroin tai jotkin tarpeelliset asiat jäävät kokonaan tekemättä”.
Tiimiliiderinä minun täytyy osata kommunikoida niin selkeästi, että jokainen tietää mitä milloinkin tapahtuu. Sen avulla me elämme ja opimme.

Mielestäni tiimiliiderin tehtävä on auttaa viemään tiimi tavoitteisiin. Ainoa tapa tähän on kommunikointi eli tietojen vaihtaminen.  Alla olevat kommunikaation säännöt kiteyttävät hyvin johtajan kommunikoinnin kulmakivet.

Kommunikaation säännöt
1. vaatii tietojen vaihtoa
2. kaikkien vaihdettavien tietojen pitää olla mahdollisimman selkeitä ja täydellisiä. Sama sana voi Jatarkoittaa eri ihmisille täysin eri asioita.
3. Tiedolla pitää olla merkitystä sille joka ne saa.
4. Varmista aina, että viesti on ymmärretty.
5. Tiedot voi antaa monella tavalla. Mitä useampia tapoja käytät,sen selkeämpää ja uskottavampaa. viestin täytyy kuitenkin olla kaikilla tavoilla sama. On olennaisen tärkeää, olla johdonmukainen. Muista: teot puhuvat selkeämpää kieltä kuin sanat.

Löysin kaksi kehityskohdetta säännöistä: sama sana voi tarkoittaa täysin eri asiaa eri ihmisille. Toinen kehityskohde on se, että minun täytyy miettiä huolella ennen kuin tuon asioita esille oikea tapa viestiä niin ,että viestin vastaanottajalle se on merkityksellinen.

SEURANTA
Allenin mukaan “Kun johtaja on asetttanut tavoitteet sille mitä pitää saada aikaan organisoidut tehtävät ja motivoinut työntekijät ,hänelle täytyy olla keino saada selville mitä tapahtuu ja miten hyvin tavoitteita kohti edetään. Hän saa nämä tiedot määrittämällä tiettyjä mittareita”.

Tiimiakatemian yleinen vitsaus on seuranta. En tiedä mistä se johtuu. Kenties kaverijohtajuus asettaa tiettyjä haasteita, sillä ei ole yksittäistä johtajaa tai tavoitteita asettaessa seurannan vastuuhenkilö unohdetaan tai mittaristoja seurannalle ei ole luotu.

Ensimmäinen sykli oli johtoryhmälle opettavainen. Loimme tiiminä tavoitteet, mutta kaikki eivät niihin päässeet. En osannut tiimiliiderinä johtaa seurantaa ja mittaamista. Tiimi ei ollut itseohjautuvaa, sillä he eivät tienneet missä mennään tavoitteiden suhteen ja mitä pitää vielä tehdä.

Mitä tehdä toisin:
1.Tiimi luo tavoitteet
2. Mittariston luonti:Mikä mittaa tavoitteeseen pääsemistä?
3 Seuranta: miten seurataan, kuka vastaa seurannasta, mikä tiimin rooli?
4 Kommunikointi missä mennään. (treenit, toimiston seinä jne.)
5.Reflektointi ja mahdolliset korjaukset.

Tavoitteet, kommunikointi ja seuranta ovat kolme kehityskohtaa, joiden avulla pääsen johtajaksi, millainen haluan olla.

Tiia Lappalainen
Osuuskunta Mittava Innovations
tiia@mittava.fi

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!