Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nalle Puh ja johtamisen taito

Kirjoitettu 08.09.16
Esseen kirjoittaja: Anna Rönkkä
Kirjapisteet: 1
Kirja: Nalle Puh ja johtamisen taito
Kirjan kirjoittaja: Roger E. Allen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 4. Johtaminen, 4.1. Johtavat ajatukset, 4.2. Johjajan / valmentajan taidot ja työkalut, 4.3. Johtamisen ja organisaation kehittämisen työkalut, 4.5. Projektien johtaminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Nalle Puh ja johtamisen taito –kirjassa keskitytään johtamisen perusasioihin, ei mihinkään monimutkaisiin ja uusiin johtamisen teorioihin. Käytännön esimerkit Nalle Puhista ja kumppaneista olivat oiva ja mielenkiintoinen keino käsitellä johtajan perustehtäviä. Kirjassa keskitytään johtajan kuuteen perustehtävään, jotka omaksuessaan jokainen johtaja voi saattaa yrityksensä ja henkilöstönsä saavuttamaan tulosta.

1. Tavoitteiden asettaminen

Koska työn tekeminen vain työnteon takia ei ole mielekästä tai tuloksellista, on tärkeää, että johtaja asettaa organisaatiolle tavoitteita. Tavoitteiden asettaminen on tärkeää kaikessa tekemisessä, ei vain yrityksen johdossa. Tavoitteet on asetettava siten, että ne palvelevat organisaation perustehtävää – jos yritys esimerkiksi haluaisi olla Suomen paras työpaikka, sen eteen olisi asetettava välitavoitteita, jotta tuo suuri tavoite saavutettaisiin. On tärkeää, että koko työyhteisö työskentelee samojen tavoitteiden ohjaamina.

2. Organisointi

Jotta tavoitteiden saavuttaminen olisi realistista, tulee johtajan suunnitella, kuinka niihin päästään. Suunnitelma, aikataulu, vastuualueet. Tässä vaiheessa on hyödyllistä, että johtaja tuntee työntekijänsä vahvuuksineen ja heikkouksineen, jotta hän pystyy jakamaan työtehtävät vahvuuksien mukaan. On tärkeää, että johtaja varmistaa jokaiselta työntekijältään, että omat vastuualueet ja työtehtävät on ymmärretty.

3. Motivointi

Kuinka moni jaksaa tehdä samaa työtä pitkään, jos sillä ei ole mitään tarkoitusta eikä motivaatiota löydy? Johtajan on tärkeää tietoisesti kehua alaisiaan ja antaa palautetta tehdystä työstä. Kun työntekijä kokee tekevänsä merkityksellistä työtä, motivaatio työntekoon säilyy pitkään. Olen viime kesinä itsekin ollut työnantajana 1-7 työntekijälle, ja olen pyrkinyt antamaan palautetta välittömästi ja kannustamaan hankalina päivinä. Ainakin itselleni työntekijänä aiemmissa työpaikoissani pomon tai muun vastuussa olevan työntekijän kannustus ja kehut tuntuivat hyviltä ja motivoivilta.

4. Kehittäminen

Johtajan haastavin tehtävä on kehittäminen: täytyisi onnistua luomaan työyhteisöön sellainen ilmapiiri, joka kannustaa työntekijöitä kehittämään itse itseään. Tämä on ehkä hieman samaa kuin valmentaminen akatemialla – et voi muuttaa tiimiyrittäjää itse, mutta voit motivoida, kannustaa ja haastaa häntä oppimaan ja kehittymään. On tärkeää, että johtaja, tai valmentaja, tarkkailee, keskustelee ja tunnistaa työntekijän/tiimiyrittäjän vahvuudet ja heikkoudet, jotta häntä osataan motivoida ja kannustaa oikein. Hyvästä työsuorituksesta palkitseminen on tärkeää. Muiden ihmisten kehittämiseen tähtäävä työ kehittää varmasti myös johtajaa itseään.

5. Kommunikointi

Kuten akatemian aikana varmaan jokainen tiimiyrittäjä on huomannut, kommunikoinnilla on suuri merkitys projektin onnistumiseen. Olen ainakin itse havainnut sen, että heti projektin alussa on tärkeää sopia yhdessä koko tiimin kanssa käytettävät viestintäväylät. On kuitenkin tärkeää muistaa, että mikä toimii Laivurin projektiryhmällä, ei välttämättä todellakaan toimi koko Inton yhteisessä projektissa! Informaation tulee olla selkeää ja yksinkertaisesti sanottu, jotta tieto omaksutaan. Kommunikointi ei ole koskaan yksipuolista – johtajan tulee infota työntekijöitään, mutta olla myös kartalla mitä työntekijät milloinkin tekevät.

6. Seuranta ja analyysi

Jotta tavoitteisiin päästään, niitä täytyy seurata. Projekteilla tulee olla omat, kutakin projektia itseään hyödyttävät mittarit, jotta nähdään missä ollaan menossa. On tärkeää, että jokainen ryhmän jäsen voi nähdä mittarit ja seurata niitä. Mittareiden tulisi olla sellaisia, että ne auttavat tavoitteisiin pääsemistä. Tiimiakatemialla pääsääntöisesti seurataan kirjapisteitä, asiakaskäyntejä, liikevaihtoa ja ainakin meidän pinkkuvuonna ristipölytyspisteitä. Mitattiinko niillä tiimiyrityksen liiketoimintaa, etsittiinkö Tiimiakatemian tiimeistä parhainta vai seurattiinko sitä, kuinka monta kirjapistettä on tekemättä, jotta pysyy Kelan tuilla? Tuntuu, että meidän tiimissä niiden näkeminen aiheutti vain ryhmäpainetta ja sai ihmiset siksi tekemään puuttuvat kirjapisteet. Hyvä kai se sekin on tietysti.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!