Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Neljän Tunnin Työviikko

Kirjoitettu 22.05.17
Esseen kirjoittaja: Ville Vuolle
Kirjapisteet: 2
Kirja: Neljän tunnin työviikko
Kirjan kirjoittaja: Timothy Ferriss
Kategoriat: 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 7.1. Luovan ajattelun työkalut, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 8.4. Ihmisen tulevaisuus

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Neljän tunnin työviikko – Tim Ferriss

 

 

Koskaan ei ole oikea aika aloittaa jotain.

 

Sorrun itsekin turhaan jahkailuun melko usein. *Pretends to be shocked* Odottelen, että tulee se kaikista sopivin tilaisuus tehdä tai suunnitella jotain. Parhaat jälkifiilikset ja opit erinäisistä projekteistani ovat kuitenkin tulleet sen jälkeen, kun on päätä pahkaa lähdetty tekemään jotain aivan entuudestaan tuntematonta ja joko kaaduttu tai selvitty voittajina. ”Epäonnistuminen on keskeinen osa oppimista” on lause, mitä tykkään viljellä varsinkin ulkomaalaisille vieraillemme. Se pitää ehdottomasti paikkansa, niin kylmäsoitoissa, asiakaskäynneissä sekä rohkeissa kokeiluissa™.

 

Mielestäni Tiimiakatemialla on tapahtunut jonkinlainen kulttuurimuutos siinä, että tehtyjä virheitä tai mokia ei jotenkin sopisi tuoda esille ja niitä häpeillään. Itse haluaisin keskustella itse tekemistäni virheistä, sekä kuulla myös muiden mokista ja onnistumisista. Silloin voisimme nauraa niille yhdessä. Kuitenkin tilanne, jossa ainoastaan toinen osapuoli avautuu ja toinen on passiivisen kuuntelevassa roolissa saattaa tuntua avautujasta typerältä, koska ei saa vastakaikua antamalleen luottamukselle. Tämä keskustelu tulee varmasti vielä jatkumaan yhteisömme sisällä, sillä osan näkemys on se, ettei virheitä saisi glorifioida, koska virheiden tavoittelu on väärä lähestymistapa. Ymmärrän hyvin sekä tietysti hyväksyn myös tämän näkökulman, mutta oma kantani on kärjistettyä että jos et tee virheitä -> olet jo täysin tietänyt mitä teet -> et ole oppinut uutta.

 

The New Rich

 

Kävin äskettäin turistina Lissabonissa kaikkien aasialaisten sekä amerikkalaisten mukana. Eroavaisuudet valtioiden tulotasossa pyörivät myös siellä mielessäni ja erityisesti tämä termi ”the new rich” jäi kirjasta mieleeni junnaamaan. Pystyisinkö tienaamaan keskiansion maassa – esimerkiksi Suomessa –, jossa se on hieman yli 3200 euroa, mutta samaan aikaan elämään arkea toisaalla, jossa elinkustannukset ovat vaikkapa puolet Suomen hintatasosta. Suhteellinen varakkuuteni kasvaisi kohisten.

 

Ennen internetiä tämä oli huomattavasti vaikeampaa toteuttaa, vaikkakaan ei tietysti mahdotonta. Tunnen silti, että olisi hukattu mahdollisuus, jos en edes koskaan yrittäisi tavoitella tuota tilannetta. ”You miss 100% of the shots you don’t take”, taisi sanoa joku urheilija joskus. Tai alkoholisti. No mutta joka tapauksessa myös yksi vaikuttaneista tekijöistä hakea ylipäätään opiskelemaan korkeakouluun oli se, että Suomessa se on (ainakin vielä) mahdollista suhteellisen vähävaraisesta perheestä tulevalle. Tiedän, että tämä jatkuva mentaliteetti/pelko menetetyistä mahdollisuuksista saattaa olla pitkässä juoksussa toksinen omalle mielenterveydelle, mutta samaan aikaan haluan kuitenkin tietoisesti pitää takaraivossa haaveen globaalista kansalaisuudesta. Minun täytyy siis kehittää kompetenssia alalle, jossa voisin tehdä työtä toiselle puolelle maailmaa vaikkapa niiden kliseisten palmujen alta.

 

Loppusanoiksi heitän vielä ilmoille näkemyksen asian toiselta kantilta.

Work while you work, play while you play

-Theodor Adorno

 

Theodor Adorno oli 1900-luvun alkupuolella saksalainen sosiologi, jonka näkemys työnteosta oli, että kannattaa tehdä selkeä pesäero työnteon ja vapaa-ajan välille.

 

Tim Ferriss luo tässä kirjassaan mielikuvaa, että jos rakennat itsellesi unelmiesi työpaikan, niin vain neljä tuntia viikossa tuntuu työltä. Kuitenkin yksi malli ei sovi kaikille yksilöille. Liika vapaus työn suhteen saattaa tuoda tunteen, ettet tiedä milloin olet tehnyt tarpeeksi, kuten itse olen monesti kokenut. Myös luovaa työtä yritetään tehdä uudistuneessa maailmassa vanhoilla työkaluilla. Esimerkkinä asiakkuusjohtaja Petri Suhosen kokemukset Vincitissä. (HS http://www.hs.fi/ura/art-2000002928511.html).

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!