Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Nobelia odotellessa

Kirjoitettu 23.05.18
Esseen kirjoittaja: Tanja Jämsä
Kirjapisteet: 2
Kirja: Ihmisyyden rajalla
Kirjan kirjoittaja: Viktor E. Frankl
Kategoriat: 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet, 8.3. Havahtuminen - ihmisenä kehittyminen, 9.08. Henkinen kasvu, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

 

Auschwitz

Ihmisyyden rajalla kirja kertoo Viktor E. Franklin tarinaa hänen ajastaan keskitysleirissä Auschwitzissa. Viktorin tarinassa keskitytään pohtimaan ihmisten toimintaa psykiatrin näkökulmasta erityisen rankoissa ja haastavissa olosuhteissa. Tarina oli erittäin mukaansa tempaava ja pisti pohtimaan elämän tarkoitusta ja ihmisen perimmäistä luonnetta ja tarpeita, sekä ihmisen mielen vaikutusta kehoon. Juuri nämä elämän tehtävän ja tarkoituksen löytäminen ja niiden merkitys, sekä mielen vaikutus kehoon olivat suurimman kolahdukset, mitä tarinasta sain.

 

Työuupumus, mieli kehon vaikuttajana

Viktor kertoi tarinassaan miehestä, joka oli nähnyt enneunen. Unessa hän sai tietää vapautuvansa marraskuun 30. päivä. Mies oli onnessaan ja toiveikas odottaessaan vankeutensa päättymistä. Päivät vierivät ja keskitysleirin arki rullasi normaaliin tapaansa. Mikään ei muuttunut tai alkanut vaikuttaa siltä, että vapaus todella koittaisi. 29. päivä mies sairastui ja 30. päivä hän kuoli yleiseen leirissä liikkuvaan tautiin. Miehen toivo piti tämän hengissä pitkän aikaa, mutta toivon hiipuessa hänen vastustuskykynsä alkoi romahtaa ja lopulta sekä keho että mieli antautuivat sairaudelle. Sama kaava toistui joka vuosi juuri ennen joulua. Ihmiset odottivat vapautumista ja unelmoivat pääsevänsä jouluksi kotiin perheidensä pariin. Toiveen musertuessa musertuivat miehetkin.

Tämä sai minut miettimään kovasti sitä, miten suuri vaikutus mielellämme oikein on kehoomme. Mielemme voi vääristellä näkemiämme, kuulemiamme ja kokemiamme asioita ja muistoja. Myös liiallinen kuorma mielelle alkaa lopulta näkyä kehon hyvinvoinnissa, jollei asialle tee jotain ajoissa. Työuupumuksessa tämä näkyy huomattavan hyvin. Kun mieli on äärimmilleen viety ja ylistresssaantunut, alkaa kehon kunto romahtaa. Itse huomaan tämän lähinnä levossa. Jos olen erittäin stressaantunut, en kykene enää lepäämään ja nukkumaan kunnolla. Vapaa-aikani menee töiden miettimiseen ja uni on heikkoa ja pätkittäistä. Pidemmällä aikavälillä tämä aiheuttaisi aivan varmasti suuria ongelmia terveydessä. Myös ruoka- ja liikuntatottumukset muuttuvat stressaantuneena, mitkä myös vaikuttavat yleisterveyteen. Onneksi minulla ei vielä ole mennyt uupumus liian pitkälle ja olen onnistunut järjestämään itselleni kunnon loman aina tarvittaessa.

 

Elämän tarkoitus

Keskitysleirin haastavissa oloissa kukin vangeista löysivät oman asiansa, mihin tukeutua ja minkä voimalla jatkaa elämää. Jotkut tukeutuivat uskontoon, toiset uskoon paremmasta huomisesta ja vapautumisesta. Vikrorille tällaisia asioita olivat hänen vaimonsa ja ympäristön analysointi psykiatrisesta näkökulmasta. Vaikeina aikoina hän kykeni pakenemaan ympäristöään mieleensä ja kuvitteli keskustelevansa vaimonsa kanssa. Viktor ei koko leirillä olemisen aikana saanut missään vaiheessa tietää, missä hänen vaimonsa oli tai oliko tämä edes hengissä. Sillä ei kuitenkaan ollut loppujen lopuksi merkitystä, sillä ajatus läsnäolosta ja tunteesta riittivät antamaan voimaa.

Kun Viktor viimein pääsi vapauteen, mitä hän ja muut olivat odottaneet koko vankeuden ajan, hän sai kokea järkytyksen. Ajatukset sukulaisista, jotka olisivat vuosia ikävöineet hänen paluutaan ja ottaisivat hänet autuaan kiitollisina vastaan suljettujen porttien ulkopuolella, eivät toteutuneetkaan kuten unelmissa. Suurin osa vastaanotosta oli hämmästystä, että Viktor olikin elossa. Ja siinä se. Viktor kohtasi elämänsä käännekohdan, missä hänellä ei ollut suuntaa eikä mitään pohjaa elämälleen. Elämän tarkoitus puuttui. Ilman elämäntyötään, logoterapian kehittämistä keskitysleirin kokemusten pohjalta, hänen elämänsä ei välttämättä olisi löytänyt takaisin raiteilleen.

Tehtävä, elämän tarkoitus ja päämäärä ovat niitä asioita, mitkä antavat elämälle merkityksen.

Mikä on minun elämäni tehtävä? Ei hajuakaan. En koe, että minulla olisi mitään sen kummempaa elämän tehtävää. Haluan tehdä töitä mistä pidän, nauttia elämästäni ja löytää onnen aiheita. Olisi hienoa kyllä auttaa ihmisiä ympärilläni myös löytämään aiheita onneen ja auttaa heitä näkemään hyviä asioita elämässä. En kuitenkaan koe, että työ olisi koskaan minulle se tärkein ja merkittävin asia. Se on iso osa elämääni, mutta kyllä itse elämäni ja ihmiset elämääni liittyen ovat minulle suurempi tarkoitus kuin pelkkä ura. Olen kuitenkin erittäin iloinen uudesta uranalustani ja ehkä löydän siltä suunnalta vielä joskus jonkin suuremman tavoitteen tai tavan, millä voin mullistaa maailmaa.

Ei muuta kun Nobelia odottelemaan.

Tagit: , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!