Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oikea kysymys, oikea tunne

Kirjoitettu 18.05.16
Esseen kirjoittaja: Heidi Aittanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Artikkelikokoelma
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Artikkelikokoelma

 

Valkku-Essimme teki meille Koville Meloneille kivan artikkelikokoelman, jonka lukemalla ja reflektoimalla saa kaksi kirjapistettä. Kirjapisteiden kasaantuessa jälleen kerran viimeiselle viikolle, päätin tarttua tähän hopeatarjottimella tarjoiltuun artikkelikokoelmaan. Huomasin kuitenkin, että huhhuh onpa vaikeaa ruveta kirjoittamaan tästä jotakin yhtenäistä esseetä. En muutenkaan nauti hirveästi näiden esseiden kirjoittelusta, mutta onneksi olen tajunnut, että kirjoitan näitä oikeasti vain itseäni varten ja tekstin suoltaminen suoraan tunteiden syövereistä on saanut minulle paljon ajattelemisen aihetta. Olen tunteellinen ihminen, ja monesti nämä tunteet kumpuavat itse asioiden yli jättämällä rationaaliset päätelmät jalkoihinsa.

Mielessäni on pyörinyt viime aikoina todella paljon Aiton tilannne tiiminä. Olen toiminut johtoryhmässä kevään ajan ja minusta tuntuu, että olemme johtoryhmän kanssa epäonnistuneet näyttämään Aiton tietä. Tiedän toki, että ei se ole pelkästään meidän syytämme että tiimin kehityksemme on junnaillut paikoillaan. Olemme kaikki Aitolaiset yhtä lailla osallisia siihen. Tunnen tietynlaista eksyneisyyttä ja voimattomuutta, sillä en tiedä miten tässä tilanteessa tulisi toimia. Tämä pohjustus siis kertoi siitä, että tämäkin essee koskee meidän tilannetta tiiminä ja millaisia vinkkejä artikkeleiden syövereistä irtosi, jotka voisi auttaa Aitoa eteenpäin.

 

Oikea kysymys, oikea tunne

Pinkkuvuonna meillä oli Aitossa hauskaa, me luotimme toisiimme ja oma tiimimme inspiroi meitä. Nyt keväällä koimme kassakriisin kovan käden. Talouspäällikön roolissa koin myös sen, että siitä puhuminen ei luonut minkäänlaista vaikutusta suurimpaan osaan Aitoa. Tuntui siltä että ongelman vakavuutta ei jotenkaan ihan hoksattu. Luin Jarkko Rantasen kirjoittaman artikkelin, Oikea kysymys, oikea tunne missä kerrottiin organisaatiosta jonka tulos oli vaipunut tappiolle ja se painoi työpaikan ilmapiiriä alaspäin. Siinä kerrottiin, että itse taloudesta puhuminen huonossa tilanteessa ei innosta ketään. Tottahan sen on. Se että talouspäällikkönä toitotan että rahaa ei ole, eikä tule ja nyt sitä on tehtävä, ei ole ehkä se innostavin tapa toimia. Artikkelissa kuitenkin esiteltiin neljä kysymystä, jotka esitettiin säännöllisesti johtoryhmälle ja johtoryhmä rupesi esittämään niitä myös muulle henkilöstölle. Näiden kysymysten säännöllisen esittämisen jälkeen ilmapiiri muuttui innostavaksi, tsemppaavaksi, positiiviseksi ja kivaksi, organisaation taloudellinen tilanne kääntyi ja siellä oli siinä vaiheessa hauska työskennellä. Meillä Aitossa on sellainen tilanne, että mitä tahansa vinkkejä ilmapiirin nostatukseen otetaan vastaan. Mitä tahansa voidaan kokeilla jotta saadaan takaisin se into mikä meillä on joskus ollut. Niinpä voisimme kokeilla myös näitä neljää kysymystä; 1. Millä tavoin olet auttanut asiakasta tänään? 2. Miten olet tänään osoittanut välittäväsi tiimistäsi? 3. Mitä iloista olet tänään tehnyt, kuullut tai kokenut? 4. Miten aiot tänään osoittaa, että olet luottamuksen arvoinen? Syksyllä olemme päättäneet laittaa jorymme uuteen uskoon ja käyttää enemmän aikaa siihen, että saamme ryhmädynamiikan taas toimimaan. Nämä neljä kysymystä voisivat auttaa ensin meitä innostumaan omasta tiimistämme ja sitten voisimme houkutella muut siihen samaan junaan!

 

Netflix pani henkilöstöasiat uusiksi

”Palkkaa, palkitse ja siedä vain kypsiä aikuisia.” Jos Neflixin rekrytoinnissa oli tapahtunut virhe, ja töihin olikin palkattu vääränlainen ihminen, (ei ymmärrä yhtiön etuja ja työpaikan suorituskyvyn vahvistamisen tarpeellisuutta) niin hän sai potkut. Toiminta perustuu sille, että palkataan vain kypsiä aikuisia, loogisella päättelykyvyllä ja arkijärjellä höystettynä. Tällä tavoin Netflix sai parempia tuloksia. Netflixillä onkin varaa valita työntekijät, mutta kuinkas sitten kun Tiimiakatemialla tiimit määräytyvät Belbinin testien perusteella? Meitä on 8 erilaista, eri taustoilla tulevaa tiimiyrittäjää Aitossa. Nämä kahdeksan erilaista ja eritaitoista henkilöä ovat meidän tiimin vahvuus. Voi kunpa vain olisimme kaikki niitä aikuisia. Meillä aikuismainen käytös unohtuu aika usein valetiimivaiheen kiekuroiden taa. Aikuismainen käytös vaatii sitä että asioista puhutaan suoraan ja avoimesti, sekä tehdään tapauskohtaisesti järkeviä ratkaisuja. Emme tee juurikaan mitään noista, mutta toisaalta tiedämme myös sen perimmäisen ongelman miksi emme. Ihan ykkössyy on se, että ei ole tarpeeksi tekemistä. Tekemisen puute aiheuttaa sitä, että meillä on ihan liikaa aikaa vatvoa ongelmia ja vahtia muiden tekemisiä, sen sijaan että keskityttäisiin ratkaisuihin.

Asiahan ei parane sillä että emme puhu suoraan. Emme uskalla sanoa toisillemme että nyt ei ole tarpeeksi sitä tekemistä. Tähän tuleekin sopivasti apuun kesän alku ja palautekeskustelut. Meille sattui sellainen tilanne, että palautekeskusteluille ei löytynyt sellaista aikaa, missä kaikki olisivat paikalla. Niinpä valkku-Essin vinkistä päätimme kokeilla palautteen antoa kirjallisessa muodossa. Netflixin artikkelissa kerrottiin 360 asteen palautteesta, jonka kollegat antavat toisilleen ja siinä kerrotaan mitä yksilön pitäisi lopettaa, aloittaa ja jatkaa. Alussa he antoivat palautteen nimettömästi, mutta siitä pikkuhiljaa sitten siirtyivät nimellisiin palautteisiin. Me olemme Aitossa aina ennen antaneet toisillemme palautekeskusteluissa palautteet henkilökohtaisesti kasvotusten. Tietysti sellainen palaute olisi aina parempi, mutta tässä vaiheessa, kun emme osaa sanoa suoraan, on otettava erilaiset keinot käyttöön. Niin kuin aikaisemmin mainitsin, nyt annamme toisillemme kirjalliset palautteet. Palautteet, joissa ei ole pakko paljastaa nimeään, mutta tietysti se on toivottavaa. Meidän on jollakin lailla päästävä nousemaan sieltä kuopan pohjalta ja rakentaa pieniä askelia tikkaisiin, jotta pääsemme pois lapsellisesta käytöksestä. Annamme palautteen samaan tyyliin kuin 360 –palaute. Siitä ilmenee minkälainen toiminta nähdään hyväksi ja mikä on sellaista, mitä tulisi vähentää. Olen hyvin kiinnostunut näkemään tämän palautteenannon tulokset. Jännäksi jää nähdä, osaammeko oikeasti antaa rehellistä rakentavaa palautetta suoraan toisillemme?

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!