Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Ole niin hyvä, että sinua ei voi jättää huomiotta

Kirjoitettu 24.03.16
Esseen kirjoittaja: Essi Kinnunen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Artikkelikokoelma
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Jos olet vain tyytyväinen koko ajan, jotain on vialla. Epämukavuusaluetta ja pelkoa ei saa välttää, ainut tapa kehittyä on haastaa itseään kokoajan tekemään aina vaan pahempia juttuja. Niitä pahimpia esteitä kehittymisen tiellä ovat kaikkien epämukavien asioiden siirtäminen eteenpäin, sitten kun -elämä pätee tässäkin. Jos miettii mielessään, että sitten kun olen huippumyyjä, niin minua ei pelota soittaa asiakkaalle. Ei kuitenkaan ole mahdollista kehittyä huippumyyjäksi, jos ei soita asiakkaalle. Projekti, jota yrität eniten vastustaa, tuo sinulle kovinta kasvua. Kovasti olen kyllä soittamista vastaan taistellut, enemmänkin ehkä sisäisesti, mutta osittain kyllä olen asian ilmaissut ääneenkin. Mutta kyllähän minä sen tiedän, että en ikinä pääse pelosta yli jos en asialle mitään tee. Se vain on niin hitsin ylivoimaista aloittaa heti sieltä epämukavuusalueen ääripäästä, tuntuu että mennään suoraan uima-altaan syvään päähän eikä pää tule ylettämään pinnalle.  

Tärkeintä on päästä liikkeelle ja liikkeelle pääsee kun rima on tarpeeksi matala. Parempi jakaa urakat pienempiin osiin, sillä tavalla ne eivät tunnu niin pelottavilta. Voisin sanoa tekeväni itselleni myyntitaulukon, josta on helpompi soittaa, mutta aloitetaanpa vielä vähän matalammalta. Itsensä huijaaminen on avain onneen. Tästä eteenpäin lupaan, että puhun päivittäin puhelimessa. Liian helppoa on hoitaa asiat whatsapin kautta, mutta näin madallan itseltäni kynnystä puhua puhelimessa, koska sieltä vastaa minulle täysin tuttu ihminen, jonka kanssa saa puhua rennosti. Seuraava matala askel on, valmiiksi kerätyistä listoista asiakkaiden puhelinnumeroiden poimiminen ja yksitellen näppäileminen puhelimen näytölle. Se on vain pieni askel, mutta ei kyllä siinä vaiheessa enää luonne anna periksi, että tuossa vaiheessa kieltäytyisin soittamasta. Tehkää vaarallisia ja pelottavia töitä, sillä pelkonne eivät ole mitään muuta kuin kasvua, joka odottaa pääsyä valloilleen.

Yksi työelämän pahimmista kuplista on oman aseman pönkittäminen kiireen avulla. Liian usein toistellaan sitä, miten kiireisiä ollaan vaikka pitäisi keskittyä miettimään miten saisi asiat järjestettyä eri tavalla. Parempi tehdä yksi asia kunnolla loppuun ja aloittaa sitten vasta toinen, kuin että oleviaan nopeuttaa asioita tekemällä 10 samaan aikaan. Työnmittauksessa pitäisi siirtyä ajan mittaamisesta tulosten seurantaan. Suorituskyky ei tavallisesti parane niin, että sen mittaamista varten luodaan byrokratia ja yksityiskohtaisia rituaaleja. Jatkuva tarkkailu ja painostaminen eivät vie meitä eteenpäin. Meidän tulisi enemmänkin keskittyä eliminoimaan pois kaikki hukkatyö, pohtimalla mitä ovat ne asiat, jotka meitä todellisuudella hidastavat eli ongelmien juurisyyt. Ongelmien juurisyihin poraudutaan esittämällä 5 miksi kysymystä. Miettimällä asioiden tekemistä vähän enemmän, säästää aikaa turhalta sähläykseltä.

Kaikisssa asioissa, itseluottamus on erittäin tärkeää. Syystä tai toisesta, oma itseluottamukseni on hiljalleen murentunut kun aika on edennyt akatemialla. Välillä tuntuu, että olen vain varjo siitä mitä olen parhammillani ollut, mutta jossain piilee vielä usko siihen, että löydän itseluottamukseni taas. Olen lähtenyt kehittämään sitä sen kautta, että teen asioita, joista saan nautintoa. Tällä hetkellä saan nautintoa kaikesta mäyräkoiriin liittyvästä, jopas kummaa. Varmasti monen mielestä typerä asia, mutta minun ja Marien mäyräkoiraprojekti on suuri juttu ainakin minulle, luultavasti molemmille. Ja kuinka ollakaan, jo nyt olen huomannut että on tullut varmuutta lähteä miettimään asioita uudelle tasolle. Pienestä mäyräkoiraprojektista, ja siitä saadusta uskosta, että omat kiinnostukset voi muuttaa tekemiseksi, olen lähtenyt pohtimaan jo lisää tekemistä siihen liittyen. Usko omaan visioosi. Sillä jos et itse usko siihen, ei kukaan muukaan usko.

Yksi lause, joka on nyt pomppinut tässä lähiviikkoina monessakin tapauksessa ylös, on nopeat kokeilut. Niin on myös tässä artikkelikokoelmassa, nopeiden kokeilujen tulisi olla osana yritysten arkea.  Tästä olenkin lähtenyt pohtimaan, että olisiko mahdollista saada kerran viikossa nopea kokeilu toteutettua koko tiimin voimin. Me pohdimme todella paljon asioita ja varmasti monella jää ideat vain omaan päähän, niin mitä jos otamme tavoitteeksi käydä kerran viikossa jollakin tavalla kokeilemassa jotakin uutta, tai vähintään kerran kuussa. Otetaan nyt vaikka esimerkiksi, jos minulla olisi idea, että haluaisin perustaa verkkokaupan mäyräkoirapehmoleluille, niin sitten toteuttaisimme tiiminä kokeilun ”löytyykö markkinoita mäyräkoirapehmoleluille” Kehittäisimme pari kysymystä, jota testaisimme todellisuudessa. Tietysti ideaali tapaus olisi, että saisimme idean asiakkaalta. Kehitetään asiakkaan kanssa idea, kokeillaan ja kehitetään lisää.  Saisimme varmasti paljon epäonnistumisia, kun lähtisimme työntämään alustavia ideoita todellisuuteen, mutta uskon, että löytäisimme varmasti kaikki inspiroivaa tekemistä. Ei toisia, vaan asiakkaita varten. Pidä asiakas lähellä ja kuuntele, tee asiakkaan kanssa.

Jokainen tiimi käy läpi samat kehitysvaiheet, ja osa vaiheista on raskaampia kuin muut. Meillä oli todella vaikea syksy, välit rakoilivat ja luottamus kärsi, syntyi närää siitä, mitä kukin on tehnyt ja mitä ansaitsee. Epäoikeudenmukaisuuden kokemus on yksi työilmapiiriä tehokkaimmin nakertava asia. Vaikeissa tilanteissa keskustelu on aina vaikeaa ja kireää. Helposti syytellään toisia, ja yleisesti negatiivisuus ja kriittisyys lisääntyvät. Kannustus ja palautteen saaminen lisäävät työssä viihtymistä, niiden puute taas vaikuttaa oppimiseen ja motivaatioon, on vaikea kehittyä jos ei tiedä miten tähän asti on mennyt.  Tajusimme, että emme olleet antaneet toisillemme minkäänlaista palautetta, sitten kun sitä annoimme, se oli vain pinnallista ja ei oikeasti tehokasta, aikalailla pakotettua. Tästä eteenpäin otamme käyttöön vapaamuotoiset 360 asteen arvioinnit, jonka avulla kaikki pääsevät sanomaan toisistaan, mitä tapoja tulisi lopettaa, aloittaa tai jatkaa. Tunteet ovat osa organisaatioiden psykologista pääomaa. Ilmapiirin vaikutus jopa 30% liiketaloudellisesta tuloksesta. Meillä on totuttu hyvin suomalaisille normaaliin tapaan pitämään tunteet piilossa, mutta kun viimein kävimme asioita ihan tuntemuksien mukaan läpi, oli se ehkä se ensimmäinen askel kohti parempaa Stiimiä.

Seuraava askel parempaan suuntaan, oli tiimin kutistuminen 6 jäseneen. Ihan alusta asti, on puhuttu siitä, että päästään ”heikoista irti”, joka kuulostaa todella pahalta, mutta tottahan se on. Kaikki se massa, joka ei ole sitoutunut tiimin kanssa toimimiseen hidastaa meitä. Ainainen 6/7 Stiimin kokoonpano vaikutti meihin kaikkiin ja muillekin tuli syy olla tulematta paikalle, koska kaikilta sitä ei voitu vaatia. Netflixillä 97 prosenttia henkilöstöstä toimi hyvin yrityksen toiminnan mukaisesti ja sitä edistäen, mutta ne 3% jotka eivät toimineet erotettiin, eikä heihin tuhlattu turhaa aikaa. Tippa sappea tappaa tynnyrillisen hunajaa, jos joku ei toimi tiimin toiminnan hyväksi, ehkä ei ole hänelle oikea paikka. Joidenkin tiimin jäsenten vaan on paras keksiä itselleen paikka, johon heidän taitonsa sopivat paremmin, se ei ole heikkoutta tai huonoutta.

Ei voi vielä sanoa, että oltaisiin selvillä vesillä täysin. Kuitenkin yksi suuri lykkäys oikeaan suuntaan ihan tässä lähiaikoina, oli negatiivinen fuusiopäätös. Selkeästi on nyt tajuttu, että me pärjäämme omalla pienellä tiimillämme ja osaamme antaa itsellemme enemmän arvoa kuin monet muut. Kun tajutaan, että jossain ollaan onnistuttu, tulee miettiä asioita, jotka johtivat siihen tilanteeseen. Pienen tiimimme näyttämisen halu ja yhtenäisen asenteemme voimin selkeästi olemme nyt jo päässeet eteenpäin. Meillä on yksi tavoite: maanantaina ei saa vituttaa tulla töihin. Kun ihmiset voivat hyvin, työilmapiiri on motivoiva ja työkalut kunnossa, tuloksia kyllä syntyy. Olemme oppineet, että asioista tulee puhua avoimesti kaikkien kanssa, tapauskohtaisesti ratkaistaan jokainen tilanne ja olemme mielestäni saaneet hyvin käsiteltyä pieniä konfliktinpoikasia yhdessä tiiminä. Yhteinen tavoite ja tekeminen tuovat meitä kokoajan enemmän yhteen.

En ole koskaan nähnyt henkilöstöhallinnon hanketta, joka olisi parantanut yhteishenkeä. En väitä etteivät raksapäivät yms. vapaa-ajan jutut ole tärkeitä, mutta asioista ei oikeasti päästä eteenpäin painamalla ne villasella, vaan ne on puhuttava auki ja päästävä oikeasti eteenpäin. Vasta sitten virkistäytymisreissut rehellisesti toimivat. Se, että ei vietetä aikaa vapaa-ajalla yhdessä, ei ole merkityksellistä, tärkeämpää on että työpaikalla on mukava ja luonteva olla. Työpaivän aikana voidaan pikaisesti myös käydä läpi henkilökohtaisia juttuja, esim. lounaan aikana, mutta tärkeintä on että kaikki tietävät päivän aikana miksi työskentelevät, meillä tulee olla kirkastettu tavoite. Tavoitteen täytyy olla konkreettinen ja mitattavissa. Tässä lähiaikoina erittäin isona puskurina on toiminut Hong Kongin reissumme. Vision tulisi olla taka-alalla mielessä joka päiväisessä toiminnassamme, jokaisessa projektissamme, on helpompi painaa hommia, kun tekeminen vie sinua kohti sitä, mitä haluat olla.

Ehkä ihan perimmäinen ajatus tässä esseessä on se, että kaikkien pitäisi pyrkiä aina parhaaseensa, niin yksilönä kuin tiiminä. Luota loogiseen ajatteluun ja arkijärkeen, älä käytäntöihin. Oma paras on tietysti aina suhteellinen käsite, koska emme voi tietää mikä on meidän parhaamme raja, mutta aina tulee pyrkiä tekemään asiat isommin, erilailla ja tehokkaammin.  Ole niin hyvä, että sinua ei voi jättää huomiotta. Siinä minun uusi, henkilökohtainen mantrani ja haluan, että saamme Stiimistä sellaisen jengin. Niin hyvän, että meidät varmasti huomaa.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!