Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Tiimiakatemia rox

 

Oskari Rouhiainen

Ideaosuuskunta Into

 

Reflektoiva essee Timo Lehtosen Tiimiakatemiasta.

 

Tiimiakatemia- kirja on erittäin avaava kirja. Ei pelkästään siksi että se vastaa mieltä askarruttaneisiin käytännön kysymyksiin Tiimiakatemialla toimimisen suhteen. Se auttaa ymmärtämään kaaosta ja opettaa lukijaa toimimiseen akatemialla tai siksi että siitä saa tietoa uusista ajatusmalleista ja työkaluista tekemistä ja pöhinää auttamaan. Toivon että saan kirjottaa vuoden tai muutaman päästä uudemman kerran esseen samaisesta kirjasta jotta pääsisin vertaamaan ajatuksia joita kirja nyt herätti ajatuksiin joita kirja tulee herättämään sen jälkeen kun olen pitempään opiskellut akatemialla. Tahoisin tietää onko mahdollista saada samasta kirjasta kirjapisteet uudestaan?

Tiimiakatemian historiaan tutustuminen. Yllätyin siitä että Tiimiakatemian kehitys ja evoluutio on ollut näin nopeaa. Visiosta Johannes Partasen päässä on tullut hyvin nopeasti ns. pilottiversio ja siitä ollaan joka vuosi kehitytty jollain tavalla eteenpäin. Tiimiakatemian tiimien nimet ovat olleet hauskalla tavalla massasta poikkeavia kautta TA-historian. Minua harmittaa se että olen paljon kuullut huonoa sanottavaa muilta yrityksiltä tiimiakatemialaisita yrityksistä monen kanssa yrittäjäni asiakaskontaktoinnin yhteydessä. Minusta tiimiyritysten tulee ehdottomasti panostaa nyt enemmän asiakaskontaktoinnin laatuun ja lupauksien pitämiseen ennemmin kuin kannustaa vaan asiakkaissa käymiseen. Itse pyrin siihen etten tee ”ohareita” millekään kontaktoimalleni yritykselle jos he ovat jotakin yritykseltäni toivoneet tai jos olen jotakin heidän kanssaan sopinut.

Tiimiakatemia on mielestäni ainoa oikea tapa oppia yrittäjyyttä. En tarkoita etteikö tavallisilla metodeilla kouluteta hyviä, päteviä liiketalouden ammattilaisia vaan sitä että ihan puhtaasti yrittäjiksi tiimiakatemialaiset soveltuvat valmistuessaan tietysti paljon paremmin kuin esim. ns. ”Rajakatulaiset”. Ei Yrittäjyyttä opi kuin yrittämällä. Uskoisin että yhdistelemällä juuri valmistuneita Tiimiakatemialaisia ja Rajakatulaisia muodostettaisiin todella toimivia yrityksiä. Me toisimme yrittäjyyden toiminnan kokemuksen ja toimintamallit hyvään tiimiyrittäjyyteen ja ”he” toisivat teoriatiedon mikä meiltä väkisinkin jää tietyiltä osilta jopa täysin käsittelemättä.

Se että pääsin lukemaan opinahjostamme kuin kolmannen osapuolen näkökulmasta auttoi kehittämään omaa käsitystäni akatemiasta. Nyt on helpompi alkaa selittämään meidän toiminnasta ja tavoitteistamme ulkopuoliselle mikä taas kehittää omaa ajattelua. Tiimiakatemian brändi on rajattu ja mietitty mutta koen että nyt ollaan ns. taantumavaiheessa missä tapamme ja mallimme alkavat juurtua. Se vaikeuttaa TA:n tavoitteisiin negatiivisesti hidastaen kehitystä. Laajentaminen samalla konseptilla ympäri maailman on erittäin tärkeää, mutta miten muokata toimintamallejamme eteenpäin tehokkaasti jos keskityme vain vanhan TA- ajattelun levittämiseen sitä sen suuremmin kehittämättä. Pelkään että mallimme vanhentuvat sitä mukaa kun muut opinahjot huomaavat meidän avainideologioista heille sopivimmat kun me vain keskitymme sanan levittämiseen.

”Luo menestyksesi aina uudelleen”. Tämä ohje suoraan sanottuna kiihottaa mieleni aina uudelleen ja uudelleen. On hienoa jos joku onnistuu isosti yrittäjänä ja vaikka tienaa huomat määrät rahaa. Mutta mitäs sitten kun ne rahat on käytetty? Mikäs yrittäjälle sen tärkeämpää kuin sen onnistumisen monistaminen. Saman idean käyttäminen uudessa ympäristössä. Tuotteen kansainvälistäminen? Ehkä jopa aatteen kansainvälistäminen. Miten Tiimiakatemia konsepti on lyönyt läpi suomessa? Onnistuneesti. No miten se on monistettu? -Useammalla Tiimiakatemialla ympri maailman! Tulen varmaan joskus kirjoittamaan kirjan pelkästään onnistumisen uudistamisesta omasta näkökulmastani.

Timo Lehtonen toi kirjassaan esille ne Tiimiakatemian johtavista arvoista mielestäni puuttuneet eettiset arvot. Miksi tehdä hitosti rahaa ja kehittää yhteiskuntaa ja yrittämistä jos se tehdään maapallomme tai muiden ihmisten hyvinvoinnin kustannuksella. Kestävä kehitys onerityisesti tässä asiassa tärkeää.

Tiimien jako mahdollisimman erilaisiin ihmisiin on toimiva idea. Belbinin testin erilaisten ihmistyyppien pohdiskelu on kivaa hommaan. Usein treeneissä mietin jonkun kohdalla että ompas tuo henkilö taas hankala vastaanpanija. Sitten muistan että Niitä ihmisä tarvitaan. Muutenhan tiimi ajautuisi tekemään paljonkin tomppeleita asioita. On hyvä että tiimissä on tyyppejä jotka kyseenalaistavat meidän vivionäärien joskus täysin toteuttamiskelvottomiakin ideoita säästäen meiltä paljon vaivaa ja auttamalla meitä ohjautumaan parempiin projekteihin. On myls mielenkiintoista nähdä miten oma rooli tulee muuttumaan akatemian aikana.

Forest and (maybe) Back. Tuo maybe oli kovin lähellä tapahtua meille omalla metsäreissullamme. Eksytin pienen osan porukkaa kanssani seikkailemaan keskelle suota. Samoilimme keskellä suota vailla kelloa saatika kompassia tai karttaa. Tilanne olisi hyvinkin voinut johtaa jonkun eksyneen porukkamme jösenistä panikoitumaan tai ahdistumaan mutta koska otin homman haltuun ja laskeskelin päässäni paljonko kello on ja lähdin sitten auringon ja pienen muistikuvani läpipiirtämästämme kartasta perusteella jatkamaan matkaa. Erikoista oli että lopulta muun tiimin löyddettäessämme oli eksymättömien porukassa enemmän kiukkuisuutta kuin siinä miedän eksyneessä porukassa. Meidän eksynyt porukkamme ei missään vaiheessa panikoinut eikä meillä ollut mitään. Johtajan roolin ottaminenjohti toivottuihin tuloksiin joka minulla tässä tilanteessa oli paniikin ennaltaehkäiseminen. Kun otin johtajan roolin oli muiden helppo luottaa ja seurata esimerkkiä eikä tarvinnut ahdistua. Ryhmäytymisharjoitteena Forest & Back on erinomainen ja siksi toivoisinkin että Forest & Back kuuluisi jokaisen vuoden oppimissuunnitelmaan kaikkien tiimiläisten osalta. Metsässäihmiset viedään pois mukavuusalueeltaan ja päästään lähemmäs kutakin tiimiläistä. Hyvä Kick start tiimiytymiseen. Olisin jopa toivonut meille tiiminä enemmän vastoinkäymisiä jotta olisimme kohdanneet enemmän tilanteita missä koko tiimi oppii toisistaan jotakin mitä uuten vain kertomalla toisesta selviäisi. Forest & Back vähentää todennäköisesti tulevia komplikaatioita ja lisää ihmisten herkkyyttä uskaltaa kertoa omat mielipiteensä. Ehdoittaisinkin että Forest & Back otettaisiin kokeiluna pakolliseksi jokaisen syksyn aloitukseen jokaiselle tiimille.

Minua ottaa suuresti päähän sisäisen kommunikaation ja valmentajien yhdenmukaisten ohjeistusten puute Pinkkutiimejä kohtaan. Esimerkiksi valmentajien ”totuudet” treeneistä ovat pahasti vanhentuneet tai hieman liian rajoittavat. Esim läppäreiden ja puhelinten esillä pito treenitilanteessa. Monelle se paras muistiinpanovälinen on juurikin se läppäri ja eikös tiimiakatemian arvojen mukaista juuri ole tuo jokaisen mahdollisuus oppia asioita omalla, itselle soveltuvalla tavalla. Treenien kesto ja tauotus on myös turhan kiveen hakattu ohjeiden mukaan. Jos tiimissä on minunlaisiani henkilöitä joille on tärkeää keksittymisen kannalta päästä usein jalottelemaan on mielestäni tiimin oma asia kuinka paljon taukoja treeneissä pidetään. Ja miksi treenit eivät saisi kestää 2 tuntia jos mitään muuta käsiteltävää ei ole tai vaikka 8 tuntia jos käsiteltävää asiaa on kamalasti. Treenien jälkiselvittelystäkään en ollut koskaan aiemmin kuullut. Minua hiemanhöiritsee eri tiimien valmentajien erilainen ulosanti liittyen tällaisiin perustavaa laatua oleviin Tiimiakatemian ohjeistuksiin eri asioissa. Vaikkakin tiimit saavat kulkea omaa polkuaan on mielestäni valmentajien velvollisuus antaa kaikille tiimeille tasavertainen perustieto asiasta kuin asiasta. Treenien ”totuuksissa” lukee myös että treenit ovat tiimin kokouksia jos valmentaja ei ole paikalla. Miksi sitten valmentajat menevät ja tulevat treeneihin miten sattuu? Valmentaja saattaa jäädä yhden taukojenvälin ajaksi kahvittelemaan ja toinen useimmiten on poissa tai lähtee kesken kaiken. Eikös tämä sitten suoraan rajoita tiimimme kehoitystä jos paikalla ei ole dialogin laatua tai asiakeskeisyyyttä valvovaa, Keksustelua hieman takaisin raiteille johdattelevaa valmentajaa… Jos valmentajien läsnäolo ei ole välttämättömyys niin miksi nämä asiat on kirjoitettu kirjaan ehdottomina totuuksia. Odotellaan vian että jokun tiimin jäsen lukee vapaaehtoisesti valittavan Tiimiakatemia-kirjan ja ottaa asian esille treeneissä.

Kirjan kohta missä pinkku Tirkkonen menee Partukselle juttelemaan Partasen kanssa herätti minussa halun myös joskus hankkiutua tilanteeseen missä pääsisin haastattelemaan Johannesta. Koen samaistuvani kirjan päähenkilöön siinä mielessä että minulla on myös pää täynnä kysymyksiä monesta eri asiasta mihin kaikkiin ei todellakaan vastausta löytynyt tästä kirjasta vaikka se olikin minulle täynnä kolahduksia ja tulenkin kertaamaan kirjan varmasti jo heti keväällä kunhan paine kirjapisteiden kasaan saamisesta hellittää.

Dialogin kehitys ja tiimin eri kehitysvaiheet herättivät minussa innon ja palon ottaa seuraavien treenien vetovastuu ja alkaa käsittelemään avoimuuden ja palautteenannon rohkeuden tavoittelemisen tärkeyttä tiimin kehityksen kannalta. Aito luottamus tiimin muihin jäseniin on mahdollista vast kun voi luottaa tiimin jäsenten antavan välitöntä palautetta itselle ilman että kenekään tarvitsee alkaa pohtia uskaltaako palautetta antaa. Nämä ovat tärkeitä askeleita tiimin kehitykselle.

 

 

 

Tagit: ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!