Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oppimaan oppiminen: 5 tekniikka, joilla opit nopeammin ja tehokkaammin

Kirjoitettu 23.05.20
Esseen kirjoittaja: Sampsa Hakakoski
Kirjapisteet: 3
Kirja: Learning How to Learn: Powerful mental tools to help you master tough subjects
Kirjan kirjoittaja: Dr. Barbara Oakley & Dr. Terrence Sejnowski
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ollaanpa rehellisiä. Oppiminen on haastavaa ja ei aina ole kovinkaan hauskaa. Onneksi on kumminkin olemassa muutamia tieteellisesti todistettuja tekniikoita, joilla oppimista voi helpottaa ja tehostaa.

Tähän olen kerännyt 5 tutkitusti hyväksi todettua tekniikka, joilla voit helpottaa ja tehostaa oppimistasi.

 

  1. Keskity prosessiin

Moni ei edes aloita oppimista, koska se ei riittävää motivaatio sen aloittamiseen. Itseasiassa ongelma ei ole motivaatiossa, vaan liian suuressa kitkassa.

Meidän aivomme vihaavat kaikkea raskasta. Meidän luolamiesaivomme pyrkivät säästämään energiaa selviytyäkseen ja tämän takia välttävät kaikkea haastavaa aivotyötä.

Tässä tuleekin ongelman ydin. Moni meistä keskittyy opiskelussa lopputulokseen (luen 20 sivua).

Kun keskityt tehtävän lopputulokseen aivosi alkavat tuntea kipua, koska tehtävä vaikuttaa hirveän haastavalta.

Ratkaisu onkin keskittyä lopputuloksen sijaan prosessiin. Eli katse pitää siirtää vuorenhuipusta, vain kiipeämiseen.

Ensimmäinen tekniikka on nimeltään Pomodoro. Käytännössä se toimii, niin että laitat ajastimeen aikaa 25 minuuttia. Tarkoituksena on keskittyä tuo 25 minuuttia opiskeluun, minkä jälkeen voi pitää lyhyen tauon. Tätä sitten toistetaan, niin monta kertaa, kun on tarpeen.

Pomodoro tekniikan avulla keskittyminen siirtyy prosessiin (luen 25 minuuttia), mikä vähentää aloittamisen kitkaa. On myös todettu, että tuo aivojen tuntema kipu katoaa, kun aloittaa vain tekemisen. Keskity siis prosessiin ja vähennä aloittamisen kitkaa.

 

  1. Tenttaa itseäsi

Monen opiskelutekniikka on lukea opeteltava alue uudestaan ja uudestaan kirjasta. Tämä kumminkin hyvin tehoton tapa oppia ja se yleensä luo vain illuusion oppimisesta.

Jos et ole itse päässyt ratkaisuun, se ei ole jäänyt syvälle sinun aivoihisi. Sama asia tapahtuu kirjan tai muistiinpanojen uudelleen luettaessa. Aihe tuntuu tutulla, joten siitä tulee fiilis, että osaisit asian.

Tämä ei kumminkin aktivoi tarpeeksi aivoratojasi, jotta opeteltava asia jäisi syvälle päähäsi. Tarvitaan siis järeämmät aseet.

Tämä tekniikka onkin recall eli asioiden muisteleminen. Tiedon muisteleminen on tehokkaampaa kuin vain uudelleen lukeminen, koska se aktivoi enemmän aivojasi. Tämän voi tunnistaa jo siitä, että muisteleminen tuntuu paljon raskaammalta kuin tekstin kertaaminen.

Helppo tapa harjoittaa muistelemista, on tentata itseään. Tenttaamalla itseäsi haastat omia aivojasi hakemaan opeteltavan tiedon, mikä onkin oppimisen ydin.

Itse olen hyödyntänyt tätä tekniikkaa ruotsin tenttiin valmistautuessa. Käytin muistikortteja (engl. flashcard), joihin olin toiselle puolelle kirjoittanut suomeksi tai toiselle puolelle vastauksen ruotsiksi.

Haastoin siis aivojani ensin hakemaan tarvittavan tiedon muistin syövereistä ja, jos en onnistunut, niin palautin tiedon mieleeni katsomalla vastauksen.

 

  1. Yhdistele tietoa

Oppimisessa tulee älyynsä haasteena vastaan meidän aivojemme rajallisuus. Varsinkin jos uutta opeteltavaa on paljon, niin kaikki se tieto voi joskus tuntua ylivoimaiselta.

Tähän on myös syynsä. Valitettavasti meidän aivomme pystyvät pitämään vain yhtä asiaa mielessä tehokkaasti.

Kun muistettavaa on paljon, niin kaikkien näiden asioiden mielessä pitäminen tuntuu raskaalta ja haastavalta. Tämä tietysti taas hidastaa oppimista.

Voimme kumminkin helpottaa tätä haastetta neljännen tekniikan avulla: chunking. Yksinkertaisuudessaan tämä tarkoittaa tiedon jakamista helposti pureskeltaviin palasiin.

Vaikka meidän aivomme voivat pitää vain yhtä asiaa mielessä tehokkaasti, voi tuo asia kooltaan hyvinkin suuri. Otetaan esimerkiksi pieni harjoitus.

Yritä pitää kaikki seuraavat luvut mielessä: 4, 7, 3, 1, 7, 8, 2, 0 ja 9. Ei luultavasti ole hirveän helppoa. Kokeillaanpa tuota toiseen tyyliin.

Tässä on samat luvut – yritä pitää ne mielessä: 473, 178 ja 209. Luultavasti tämä versio tuntui paljon helpommalta.

Aivomme voivat siis käsitellä jälkimmäiset numerot helpommin, koska ne yhdistetty ryhmiksi. Aivomme siis käsitellä ne paljon helpommin.

Hyödynsin tätä tekniikka seuraavasti ruotsia harjoitellessa. Sen sijaan, että olisin opetellut yksittäisiä sanoja, kirjoitin muistikortteihin lauseita.

Lauseet toimivat siis helposti käsiteltävinä palasina. Bonuksena tässä, aivoni pystyivät nappaamaan lauseista kieliopillisia kaavoja lauseista.

Minun ei siis tarvinnut opetalla erikseen lauserakenteita, vaan alitajuntani pystyivät hahmottamaan ne lauseista.

 

  1. Haasta itseäsi

Aina kannate mennä helpoimman kautta. Ja tämä pätee myös oppimiseen.

Jotta oikeasti kehittyisit asiassa, täytyy sinun haastaa itseäsi. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että teet harjoituksia, jotka tuntuvat kaikista haastavimmilta.

Tätä tekniikka kutsutaan deliberate practice tai suomeksi tarkoituksellista harjoittelua. Tämä on harjoittelun muoto, jossa keskityt harjoiteltavan kohteen tiettyyn osaan (yleensä haastavimpaan) ja panet täyden keskittymisen sen harjoittelemiseen.

Hyödynsin myös tätä tekniikkaa ruotsia harjoitellessa. Opettelin tarkoituksella käännöstä suomesta ruotsiksi, koska se oli minulle kaikista haastavinta.

Eli muistikortteja hyödyntäessä, kirjoitin etupuolella suomeksi ja takapuolelle ruotsiksi. Harjoittelin siis tarkoituksellisesti sitä, mikä oli minulle haastavinta.

 

  1. Toistot tekee mestarin

Jos menet kerran salille ja teet siellä älyttömän kovan treenin, niin sinulla ei vielä huomenna ole älyttömän suuria lihaksia. Kuten lihasten kasvattaminen, myös oppiminen vaatii toistoja pitkällä aikavälillä.

Isot kerta rykäisyt eivät siis toimi. Se että luet koko aihealueen iltaa ennen koetta, voi helpottaa muistamista kokeessa. Mutta tuo tieto ei varmasti tule jäämään päähäsi pitkäksi aikaa.

Tässä siis tekniikka seitsemän: spacing tai suomeksi aikavälikertaus. Tämä tarkoittaa sitä, että opettelu jaetaan useammalle päivälle.

Hyödynsin myös tätä tekniikkaa ruotsin tenttiin harjoitellessa. Sen sijaan, että olisin opetellut sanastoa vain pari päivää ennen koetta, pyrin harjoittelemaan sitä hieman joka päivä.

 

Sampsa Hakakoski

sampsa.hakakoski@potentia.fi

Projektitoimisto Potentia

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!