Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oppimisen vallankumousta

Kirjoitettu 30.04.19
Esseen kirjoittaja: Otso Qvintus
Kirjapisteet: 3
Kirja: Oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja:
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Ihminen oppii tyypillisesti asioita kolmella eri metodilla. On kinesteettisiä, auditiivisia ja visuaalisia oppijoita. Kinesteettinen oppija oppii asioita tekemällä käytännön asioita, auditiivinen oppija pystyy löytämään punaisen langan kuuntelemalla, kun taas visuaalinen oppija tajuaa asioiden merkityksen kuvien perusteella. Kukaan voi kuitenkaan tuskin sanoa, että oppisi asioita pelkästään yhden tekotavan avulla. Ja täytyy muistaa, että jokaisen oppiminen on henkilökohtaista: emme voi jaotella ihmisiä lokeroihin sen perusteella, miten ajattelemme, että heidän pitäisi oppia.

Intohimo + visio + toiminta = menestys. Amerikkalainen viisiottelija Marilyn King on sanonut, että nämä kolme asiaa ovat avain menestykseen. Kun osaa muuttaa merkityksellisen tekemisen selkeäksi näkymäksi tulevaisuuteen, on saatu kasaan visio eli näkymä siitä, mitä haluamme olla tulevaisuudessa. Ja kun halutaan tehdä joka päivä töitä suunnitelman mukaan, ollaan kohta ajan lähempänä maalia eli menestystä.

Määrätietoisuudella pääsee siis halutessaan pitkälle, ja kaikkien pitäisi pyrkiäkin siihen, että tätä voisi soveltaa oppimiseen. Oppimisen pitäisi nimittäin olla elämänmittainen matka. Siihenkin voisi soveltaa huippu-urheilijan ajattelua: päivittäinen tekeminen kohti unelmaa avaa varmasti matkalla uusia ovia. Päämääränä on se, että ollaan alansa huipulla jonain päivänä. Mitä se vaatii, on henkilökohtainen kysymys jokaiselle. Jollain huipuksi pääseminen vaatii 10 000 tuntia, jollain 30 000 tuntia.

’’Maailmassa ei ole mitään uusia osia. On vain uusia yhdistelmiä.’’ Gordon Drydenin mukaan idea on vanhojen osien uusi yhdistelmä. Ja kyllähän asia näin on, että pyörää on keksitty vuosien saatossa varmasti monia kertoja pienillä twisteillä uudelleen ja uudelleen. Jotain uutta ja lainattua, sillä esimerkiksi todella monet ihmiskunnalle isotkin keksinnöt (polttomoottori, radio) omaavat kierrätettyä ajattelua. Mutta tähänpä perustuukin jatkuvan oppimisen kaava: miksi pitäisi keksiä jotain täysin uutta, jos sinulla on hyvä pohja, jonka päälle voidaan ruveta rakentamaan uutta ratkaisua. Esimerkkinä auto ja sähköauto: ei auton rakennetta ole lähdetty radikaalisti muuntelemaan, vaan päämuutos on käyttövoiman tuotannossa. Muutoin kyse on edelleen autosta.

Tiimiakatemialla kannustetaan myös mielestäni elinikäiseen oppimiseen. Oman tiimin on opittava jatkuvasti, ja tiimien on lähes kuin tarkoitettu käyvän läpi tietyt vaiheet kehitysoppimisessa. Jotta voimme tulla paremmiksi, on hyvin todennäköistä, että meidän on pitänyt ensin epäonnistua jossain. Kehitys ei saisi loppua tyytyväisyyteen, koska tyytyväisyys ei takaa menestystä. Sekä yksilön että tiimin tulisi oppia jatkuvasti, koska oppinen takaa sen, että ei jää kitumaan johonkin tiettyyn mielenmalliin.

Nykypäivänä olisi lyhytnäköistä ajatella, että voisi menestyä ja oppia asioista ilman digitaalisia taitoja. Tulevaisuuteen ennustavia suuntia on monenlaisia, mutta meidän täytyy muistaa vain olla jatkuvasti oppimisketjussa, sillä vain jatkuvalla oppimisella voimme taata sen, että meille on vielä tulevaisuudessakin käyttöä. Huonolla tuurilla voi joutua todelliseen sudenkuoppaan, josta ei pääse ylös muuten kuin oppimalla vanhoista virheistään jotain uutta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!