Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Oppimisesta voi tehdä mukavaa

Kirjoitettu 08.11.19
Esseen kirjoittaja: Johanna Torkkel
Kirjapisteet: 2
Kirja: Hauskan oppimisen vallankumous
Kirjan kirjoittaja: Lauri Järvilehto
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Lauri Järvilehdon kirja Hauskan oppimisen vallankumous (2014) kertoo, miksi ja miten oppimisesta kannattaa tehdä hauskaa. Hauska oppiminen on tehokas tapa oppia. Leikkiessä uppoutuu täysin tekemiseen, jolloin sisäistää uudet asiat parhaiten. Uppoutuessa menee flow-tilaan, jossa keskittyminen on täydellistä. Tekemisestään saa usein konkreettista palautetta, jolloin tekemisellä on selkeä tavoite ja tarkoitus. Taidot ja vaatimukset ovat flow-tilassa tasapainossa, jolloin toiminta on vaivatonta ja silloin saa aikaan asioita. Kun pitää tekemästään toiminnasta, puskee automaattisesti itseään eteenpäin ja siten oppii tehokkaasti. Kumminkin olosuhteiden muutos, kuten melu, saattaa häiritä tekemistä, jolloin flow-tila häviää. Tästä syystä joutuu välillä keskittymään flown ylläpitämiseen. Jos on väsynyt, kannattaa ottaa lyhyet torkut tai harrastaa liikuntaa. Samalla keho palautuu rasituksesta ja jaksaa paremmin taas olla paikallaan. Jos tehtävä on liian vaikea, kannattaa kysyä rohkeasti apua. Silloin ei jää stressaamaan tehtävän edistymättömyyttä. Jos taas kyllästyy tehtävää tehdessä, kannattaa lukea jotakin mielenkiintoista ja motivoida sillä itseään. Oppimista tulee aivan joka paikasta, kuten peleistä oppii usein englannin kieltä, sillä useat pelit ovat vain englanninkielisiä.

Leikkiminen parantaa myös aikuisten hyvinvointia. Jos töiden lomassa rakentelee, soittaa jotakin soitinta tai leikkii jotakin, auttaa se keskittymään työhön. Eteenkin, jos leikki koskee töitä, voi siitä olla valtavasti apua tiedonkäsittelyssä. Tästä hyvä esimerkki on Tiimiakatemialla Juha Ruuskan pitämät Lego-treenit. Siinä ideana on rakentaa Legoista kuva tai tapahtuma, joka liittyy käsiteltävään aiheeseen. Esimerkiksi tiimiytymisen tilannetta voi kuvailla puskutraktorilla, joka puskee läpi vaikeuksista ja liideistä niitä kohtaamatta, tai taitoradalla, joka on vaikea, mutta kaukana häämöttää palkinto. Yllätyin ensimmäisellä kerralla Lego-treeneistämme, sillä saimme jokaisen pohdintoja tiimistämme ja lopulta puimme kehitysaskeleet konkreettisiksi sanoiksi. Aikaa rakentamiseen on suhteellisen vähän, joten heti täytyy ruveta hommiin. En yleensä tiedä, mitä rupean rakentamaan tai mikä rakennelmani tarkoitus on. Otan vain kivoimman näköisiä Lego-paloja itselleni ja rupean rakentamaan jotakin. Yleensä vasta ajan loputtua keksin, miten se liittyy käsiteltävään aiheeseen. Rakennelmani ovat silti hämmästyttävän hyvin kuvanneet (välillä vertauskuvankin kautta) käsiteltävää aihetta. Jossakin alitajunnassani varmasti mietin aihetta ja käteni pukee sen vain sanoiksi. Välillä tulee Juhan tenttaamisen takia mietittyä oikein miettimällä joitakin yksityiskohtia rakennelmasta. Olen esimerkiksi tajunnut, että eläimellä on ollut eri värisiä jalkoja, jotka voivat kuvata tiimiläistemme luonnetta: kaikki ovat erilaisia luonteeltaan, toiset tulisia (punainen) ja toiset viileitä (sininen).

Pelejä on paljon kyseenalaistettu, mutta niistä voi parhaillaan oppia tunteiden ilmaisua tai kvanttifysiikkaa. Seikkailupeleissä saa usein vaellella, missä haluaa, joka lisää muun muassa seikkailunhalua (uskallusta tehdä asioita), päättelykykyä ja refleksejä (vihollisia tulee yllättävästä paikasta). Nämä voivat muokata persoonaa myös tosielämän asioissa. Pelin täytyy kuitenkin olla sopivaa vaikeustasoa, jotta se jaksaa kiinnostaa. Tästä esimerkkinä on peli Max Payne, joka säätelee vaikeustasoa pelaajan osaamistason mukaan. Ensin peli testaa eri vaikeustasoja pelaajalla, jonka jälkeen se tasoittaa tason niin, että välillä on helpompia ja välillä vaikeampia kohtia. Kumminkaan kohdat eivät mene liiallisuuksiin, vaan pysyvät pelaajan tason sisällä. Peleistä saa myös yhteenkuuluvuuden tunnetta, jos pelaa tuntemiensa tai tuntemattomien ihmisten kanssa. Yhteinen haaste yhdistää, eteenkin jos voi keskustelemalla miettiä strategiaa haasteeseen. Myös bottien kanssa haasteen ratkominen tai jonkin pelihahmon auttaminen tuottaa yhteenkuuluvuuden tunnetta. Pelillistäminen on tullut suosioon eteenkin lasten koulutuksessa. Pelit voivat opettaa esimerkiksi matematiikkaa tai kirjaimia peleihin tyypillisten tasojen ja pisteidenlaskun motivoivana. Oppimispeleissä voi olla jopa päähenkilö tai upeat grafiikat ja musiikit, jolloin pelaamisesta tulee nautinnollisempaa. Tällainen oppiminen on tehokasta, sillä oppija saa flow-tilan itselleen. Kumminkin oppimispelejä on valtavasti ja niiden tarkoitus sekä laatu vaihtelevat valtavasti. Täytyy siis kokeilla eri pelejä ja vertailla niiden arvosteluita, jotta löytää hyvät pelit käyttöönsä.

Itse tykkään pelata erilaisia pelejä. En tosin ole suoria oppimispelejä pelannut ala-asteen jälkeen. Videopeleissä pääsee uppoutumaan toiseen maailmaan, jolloin huolet unohtuvat ja stressi laukeaa. Peleistä saa haastetta, välillä vähän liikaakin. Tykkään myös pelata yhdessä, jolloin yhdessä tekeminen ja tehtävien ratkominen rentouttaa ja yhdistää. Videopeleissä on myös jännitystä välillä, että mitähän seuraavaksi tapahtuu. Englannin kielen osaamisenikin on parantunut jonkin verran pelien avustuksella. Puhelimella pelaan yleensä rentouttavia pelejä. Ne ovat joko hyvin yksinkertaisia tai älyllisesti vaativia pelejä ilman aikarajoja. Silloin voi rauhassa miettiä, mitä tekee tai vaikka jättää pelin kesken. Tällaisten pelien avulla pääsee pois kiireestä tai tylsyydestä, jolloin pystyy rentoutumaan nopeastikin. Myös lautapelit ovat mielestäni mukavia. Niissä saa käsille vaihtelevaa tekemistä ja pystyy haastamaan kavereita. Lisäksi muisti paranee sääntöjen, siirtojen tarkkailun ja mieleen painettavien kuvien avulla. Myös ennakointia tulee harjoitettua, sillä esimerkiksi shakissa joutuu miettimään peliä pidemmälle kuin yhden siirron päähän.

Kirjassa annettiin myös mukavasti neuvoja, miten oppimisesta saa hauskaa. Kouluissa kannattaa lajitella kirjat sen mukaan, kuinka tärkeitä ne ovat oppimisen kannalta. Ne, jotka ovat välttämättömiä, lukee huolella läpi ja tekee muistiinpanoja. Silloin sisältö jää hyvin mieleen. Ne, jotka eivät ole välttämättömiä, niihin opettelee pikalukutaidon. Siinä luetaan vain ne kohdat, jotka hyödyttävät käsiteltävän asian oppimista. Muistikirjaa kannattaa pitää aina mukana (esimerkiksi puhelimen sovellusmuistio), jolloin voi heti kirjata eteen tulleen opin tai oivalluksen muistiin. Silloin asiaan muistaa palata ja sen voi ottaa käytäntöön. Verkossa on paljon erilaisia oppimistyökaluja ja kursseja. Niistä kannattaa ottaa itselleen mielenkiintoisimmat ja tarpeellisimmat käyttöön. Aikuisenakin voi pelata oppimispelejä. Esimerkiksi kielten opiskelu tai yleistiedon parantaminen sujuu helposti, kun muu homma ei motivoi tai on tylsää. Pelatessa voi oppia huomaamattaankin uusia asioita.

Kutsumuskartta oli mielestäni tiimillemme paras ratkaisu kartoittamaan opiskelumotivaatiota. Siinä kirjataan ensin ylös kaikki asiat, joita haluaa tehdä tekemisen takia. Ne siis motivoivat luonnostaan tai antaa flow-tilan. Itselläni näitä ovat laulaminen, musiikin kuuntelu, luonnossa liikkuminen, valokuvaus, eläinten kanssa oleminen, video- ja lautapelaaminen sekä uuden taidon opettelu. Sitten asioille annetaan pisteet. 3 pistettä niille asioille, joita tekee jo tarpeeksi, 2 pistettä niille, mitä haluaisi tehdä enemmän ja 1 piste niille, joita ei ole mahdollista tehdä. 3 pistettä yllä olevassa listassani saa musiikin kuuntelu ja videopelien pelaaminen. 2 pistettä saa laulaminen, luonnossa liikkuminen ja valokuvaus. 1 pisteen saa eläinten paijaaminen, lautapelaaminen ja uuden taidon opettelu. Seuraavaksi mietitään, millainen työ tai koulutus antaisi parhaan mahdollisuuden harjoittaa näitä asioita. Itselläni näyttelijä, eläintenhoitaja tai musiikki- peli-, ulkoiluvaruste- tai eläintarvikekaupan pitäjä voisi olla parhaita vaihtoehtoja. Lopuksi kirjan aiemman vastaavan tehtävän mukaan voi miettiä, mitä pitäisi muuttaa, jotta pääsee unelmatöihin. Tiimiakatemia antaa parhaat valmiudet jonkin liikkeen perustamiseen. Yllä mainitsemistani liikkeistä musiikki- ja pelikaupat ovat siirtymässä digitaaliseen muotoon, jolloin tekijöillä ja suoratoistopalveluilla on valta-asema. Se ei siis välttämättä ole minulle sopiva homma. Tietenkin voin miettiä, olisiko jokin uusi liiketoimintamalli mahdollinen. Nyt sellaista ei ole ainakaan mielessä. Ulkoilu- ja eläintarvikekauppoja on pilvin pimein ympäri Suomea, joten niihin voisi miettiä jonkin spesifin tuotekategorian tai aivan uuden liiketoimintamallin. Minua kiinnostaa enemmän eläintarvikkeet, joten voisin esimerkiksi perustaa eläinhoitolan työpäivän ajaksi tai lemmikkien kouluttamiseen erikoistuneen eläintarvikekaupan. Näihin hommiin minulla olisi aitoa paloa, joten voisin ruveta selvittämään ja miettimään, millainen liiketoiminta eläimiin liittyen olisi kannattavaa ja mitä osaamista tarvitsisin liiketoimintaosaamisen lisäksi.

Kirja oli hyvin mielenkiintoinen ja sain paljon siitä irti. Tehtävien avulla löysin aivan uusia asioita, joita en ollut aiemmin tullut ajatelleeksi. Tästä esimerkkinä eläimiin kohdistuva liiketoiminta. Minun pitää vain ruveta menemään ideoitani kohti, jotta oppimisestani ja osaamisestani tulisi hyödyllistä. Kaikkien tulisi sisäistää oppiminen ilo, joten suosittelen kirjaa aivan jokaiselle.

Tagit: , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!