Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Osho, tuo Jumalan seitsemästoista lapsi. Vai miten se oli?

Kirjoitettu 15.02.15
Esseen kirjoittaja: Aleksi Halsas
Kirjapisteet: 2
Kirja: Autobiography of a Spiritually Incorrect Mystic
Kirjan kirjoittaja: Osho
Kategoriat: 9. YPK:n ulkopuoliset, 9.01. Oppiminen, 9.07. Innovointi, 9.08. Henkinen kasvu, 9.12. Elämänkerrat

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Yes, I am the beginning of something new, but not the beginning of a new religion. I am the beginning of a new kind of religiousness, which knows no adjectives, no boundaries; which knows only freedom of the spirit, silence of your own being, growth of your potential, and finally the experience of godliness within yourself – not of a God outside you, but a godliness overflowing from you. – Osho

Näillä sanoin alkaa kyseinen elämänkerta. Henkilökohtaisesti ehdottomasti vaikuttavin teos mitä olen lukenut. Osho on samaan aikaan nerokas, mutta kuitenkin niin ristiriitainen. Kirjahan ei varsinaisesti ole itsensä Oshon kirjoittama, Osho ei henkilökohtaisesti kirjoittanut mitään ja pitkään jopa vastusti elämänkerran kirjoittamista. Hänen puheidensa perusteella kuitenkin kasattiin satoja kirjoja, mukaan lukien hänen elämänkertansa. Tavallaan kirjat sotivat hänen omia opetuksiaan vastaan, sillä hän kehottaa jokaisen uskomaan vain omaan kokemukseensa. Toisaalta hänen koko elämänsä sotii jollain tasolla tätä opetusta vastaan, mutta ehkä hänen tarkoituksenaan olikin saada vain ihmiset ajattelemaan asiaa eri tavalla.

”My whole work is to confuse you.” – Osho

Henkistä kasvua

Liittyvätkö lukemasi kirjat jollain tavalla tekemiseen? Miten sovellat kirjan opetuksia käytäntöön? Tässä ehkä ne yleisimmät kysymykset, jota valmentajat kirjoihin liittyen kysyvät. Itseasiassa tietynlaisen aivopesun seurauksena, tiimiyrittäjätkin ovat hyväksyneet tällaisen mallin kirjojen lukemisen suhteen. Kaikki lukemasi pitää pyrkiä soveltamaan käytäntöön välittömästi, jos vain mitenkään mahdollista. Perinteisessä koulumaailmassa tämä olisi melko naurettavaa ja jopa mahdotonta. En tietenkään tarkoita, että perinteinen opiskelu on mitenkään parempi vaihtoehto, mutta ehkä jonkinlainen kultainen keskitie on olemassa. Mielestäni hyvien kirjojen lukeminen on vähän, kuin matkailua. Sen tarkoituksena ei välttämättä ole fakta tiedon ja erilaisten teorioiden esille tuominen, vaan maailmankuvan laajentaminen ja erityisesti ajattelun stimulointi.

Voisi jopa sanoa, että me kaikki elämme omissa kuplissamme. Tämä kupla perustuu tietynlaiseen maailmankuvaan, joka perustuu tiettyihin olettamuksiin. Usein emme edes tiedosta näitä olettamuksia ja elämme niin kuin kaikki muutkin kyseenalaistamatta koko elämämme perustaa. Filosofia on erinomainen työkalu näiden olettamuksien esille tuontiin, hyvä esimerkki tästä on Sokraattinen dialogi. Aikanaan Sokrates käytti kyseenalaistamista ”oppilaidensa” tietämättömyyden esiin tuomiseen. Sokrates kyseenalaisti väitteittä ja niiden taustalla olevia olettamuksia niin kauan, että ”oppilas” päätyi sanomaan: en tiedä.

”I know one thing: that I know nothing” – Socrates

Juurikin tämän takia Oshon kirjallisuus voisi mielestäni, jopa kuulua koulutusjärjestelmämme opetussuunnitelmaan. Sanomalla ei varsinaisesti ole mitään merkitystä tai no on sillä se merkitys, että se sotii monia yhteiskuntamme arvoja vastaan ja on monien mielestä niin raivostuttava, että sitä ei missään tapauksessa saisi sisällyttää opetukseen. Samalla tavalla opetukseen voisi toki sisällyttää esimerkiksi ääri-islamistien tekstejä, ne ajaisivat ehkä jollain tavalla saman asian. Tai ainakin se olisi turvallisempi vaihtoehto yhteiskunnan kannalta, sillä tuskin ääri-islamisteilta hirveän hyviä perusteluja löytyy.

Liittyykö tällainen kirjallisuus nyt sitten millään tavalla Tiimiakatemiaan tai yritystoimintaan. Suoranaisesti ei välttämättä millään tavalla, mutta aina ei välttämättä ole kyse siitä mitä (kirjasta tai urheilusta tai mistä tahansa muusta) saa, vaan ehkä oleellisempaa on se keneksi tulee (tai kehittyy). Oleellista olisikin ehkä lukea vähän kaikenlaisia kirjoja, eikä keskittyä vain yritysmaailmaa käsitteleviin kirjoihin. Tämän tyyppinen lukeminen suurentaisi omaa kuplaamme väkisinkin, mikä toisaalta johtaisi erilaisiin ratkaisuihin. Olemme joka tapauksessa tietyllä tavalla oman maailmankuvamme vankeja, joten ehkä olisi syytä keskittyä tämän maailmankuvan laajentamiseen, eikä vain puhua laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Voimme toki jatkaa vanhaa stooria innovatiivisuudesta ja luovuudesta ja lukea samoja kirjoja YPK:sta niin kuin kaikki muutkin. Mitään suurta muutosta emme tällä kuitenkaan tule saavuttamaan. Lainaten päävalmentajaamme Ulla Luukasta:

”If you always do what you always did, you will always get what you always got.” – Einstein, tuon taisi alunperin sanoa.

Toisaalta tässäkin tulee jo esiin tämä kaavoihin juuttuminen. Lainataan jotain suurta ajattelijaa, kun ei itse jakseta ajatella tai edes hieman muuttaa lausuntoa. Hyvät yritykset kopioivat, loistavat yritykset varastavat. Tästä parhaana esimerkkinä toimii mielestäni Apple. Henkilökohtaisesti on mielestäni typerää perustella jotakin väittämää, sillä että jokin suuri ajattelija on sanonut sen aikaisemmin. Voidaan sanoa, että ei se ole väittämän perustelua vaan pelkästään tietyn henkilön tekemän työn tunnustamista hänen tekemäkseen. Näinkin voi toki ajatella, mutta mielestäni olisi paljon parempi sanoa kaikki väittämät ominaan ja unohtaa tekijän oikeudet ja muu kakka. Jos 20 vuotias poika Jyväskylästä sanoo jotakin, hänen väitteensä kyseenalaistetaan välittömästi, mutta mikäli 2000 vuotta sitten joku kaveri nimeltä Socrates on sanonut jotain, on se lähes fakta tietoa. Toisaalta perustuuhan tämäkin väite olettamukseen, että suurimman osan aivot toimivat niin kuin omani ja niiden muutaman, joiden kanssa olen keskustellut. Itse ainakin tunnistan käyttäväni lainauksia perusteluina ja itselleni se onkin oikeastaan niiden ainoa virka. Suosittelen siis tästä eteenpäin sivuuttamaan kaikki käyttämäni lainaukset, sillä ne ovat todennäköisesti vain osoitus tietämättömyydestäni.

Loppuun muutama lainaus kirjasta, ihan vain testatakseni sitä, että sisäistittekö tekstini.

”Only that which cannot be taken away by death is real. Everything else is unreal, it is made of the same stuff dreams are made of.”

Q: Who is the better showman- in metaphysical terms, if you like – you or President Ronald Reagan?

A: Nobody can beat me! I am the best showman in the whole history of man.

Q: If that is true, what kind of show do you enjoy? Is this theater, or circus?

A: This is my circus, my carnival. And I enjoy it immensely!

  • Haastattelusta Jeff McMullenin kanssa, 60 minutes, Australia

Mikäli joku elämäänsä tympääntynyt jaksoi lukea koko tekstin lainauksineen päivineen tänne saakka, en voi muuta kuin ihmetellä. Mikäli joku supermies päätti sivuuttaa viimeiset lainaukset, suosittelen palaamaan lukemaan ne. Supermiehien ei kuitenkaan kannata uskoa 20- vuotiasta poikaa, joka kertoo että hänen käyttämät lainaukset kannattaisi sivuuttaa. Ei kyllä kannata uskoa mitään muutakaan, tai no ehkä omaa kokemustasi. Toisaalta jos koet, että sinun ei kannatta uskoa omaan kokemukseesi, ei sinun kannata uskoa omaan kokemukseesi, sillä tällöin oma kokemuksesi kertoo, ettei siihen kannata uskoa. Toisaalta tällöin uskot omaan kokemukseesi siitä, että siihen ei kannata uskoa.

Yes, I am the beginning of something new, but not the beginning of a new religion. I am the beginning of a new kind of religiousness, which knows no adjectives, no boundaries; which knows only freedom of the spirit, silence of your own being, growth of your potential, and finally the experience of godliness within yourself – not of a God outside you, but a godliness overflowing from you. – Osho

Näillä sanoin alkaa kyseinen elämänkerta. Henkilökohtaisesti ehdottomasti vaikuttavin teos mitä olen lukenut. Osho on samaan aikaan nerokas, mutta kuitenkin niin ristiriitainen. Kirjahan ei varsinaisesti ole itsensä Oshon kirjoittama, Osho ei henkilökohtaisesti kirjoittanut mitään ja pitkään jopa vastusti elämänkerran kirjoittamista. Hänen puheidensa perusteella kuitenkin kasattiin satoja kirjoja, mukaan lukien hänen elämänkertansa. Tavallaan kirjat sotivat hänen omia opetuksiaan vastaan, sillä hän kehottaa jokaisen uskomaan vain omaan kokemukseensa. Toisaalta hänen koko elämänsä sotii jollain tasolla tätä opetusta vastaan, mutta ehkä hänen tarkoituksenaan olikin saada vain ihmiset ajattelemaan asiaa eri tavalla.

”My whole work is to confuse you.” – Osho

Henkistä kasvua

Liittyvätkö lukemasi kirjat jollain tavalla tekemiseen? Miten sovellat kirjan opetuksia käytäntöön? Tässä ehkä ne yleisimmät kysymykset, jota valmentajat kirjoihin liittyen kysyvät. Itseasiassa tietynlaisen aivopesun seurauksena, tiimiyrittäjätkin ovat hyväksyneet tällaisen mallin kirjojen lukemisen suhteen. Kaikki lukemasi pitää pyrkiä soveltamaan käytäntöön välittömästi, jos vain mitenkään mahdollista. Perinteisessä koulumaailmassa tämä olisi melko naurettavaa ja jopa mahdotonta. En tietenkään tarkoita, että perinteinen opiskelu on mitenkään parempi vaihtoehto, mutta ehkä jonkinlainen kultainen keskitie on olemassa. Mielestäni hyvien kirjojen lukeminen on vähän, kuin matkailua. Sen tarkoituksena ei välttämättä ole fakta tiedon ja erilaisten teorioiden esille tuominen, vaan maailmankuvan laajentaminen ja erityisesti ajattelun stimulointi.

Voisi jopa sanoa, että me kaikki elämme omissa kuplissamme. Tämä kupla perustuu tietynlaiseen maailmankuvaan, joka perustuu tiettyihin olettamuksiin. Usein emme edes tiedosta näitä olettamuksia ja elämme niin kuin kaikki muutkin kyseenalaistamatta koko elämämme perustaa. Filosofia on erinomainen työkalu näiden olettamuksien esille tuontiin, hyvä esimerkki tästä on Sokraattinen dialogi. Aikanaan Sokrates käytti kyseenalaistamista ”oppilaidensa” tietämättömyyden esiin tuomiseen. Sokrates kyseenalaisti väitteittä ja niiden taustalla olevia olettamuksia niin kauan, että ”oppilas” päätyi sanomaan: en tiedä.

”I know one thing: that I know nothing” – Socrates

Juurikin tämän takia Oshon kirjallisuus voisi mielestäni, jopa kuulua koulutusjärjestelmämme opetussuunnitelmaan. Sanomalla ei varsinaisesti ole mitään merkitystä tai no on sillä se merkitys, että se sotii monia yhteiskuntamme arvoja vastaan ja on monien mielestä niin raivostuttava, että sitä ei missään tapauksessa saisi sisällyttää opetukseen. Samalla tavalla opetukseen voisi toki sisällyttää esimerkiksi ääri-islamistien tekstejä, ne ajaisivat ehkä jollain tavalla saman asian. Tai ainakin se olisi turvallisempi vaihtoehto yhteiskunnan kannalta, sillä tuskin ääri-islamisteilta hirveän hyviä perusteluja löytyy.

Liittyykö tällainen kirjallisuus nyt sitten millään tavalla Tiimiakatemiaan tai yritystoimintaan. Suoranaisesti ei välttämättä millään tavalla, mutta aina ei välttämättä ole kyse siitä mitä (kirjasta tai urheilusta tai mistä tahansa muusta) saa, vaan ehkä oleellisempaa on se keneksi tulee (tai kehittyy). Oleellista olisikin ehkä lukea vähän kaikenlaisia kirjoja, eikä keskittyä vain yritysmaailmaa käsitteleviin kirjoihin. Tämän tyyppinen lukeminen suurentaisi omaa kuplaamme väkisinkin, mikä toisaalta johtaisi erilaisiin ratkaisuihin. Olemme joka tapauksessa tietyllä tavalla oman maailmankuvamme vankeja, joten ehkä olisi syytä keskittyä tämän maailmankuvan laajentamiseen, eikä vain puhua laatikon ulkopuolelta ajattelemisesta. Voimme toki jatkaa vanhaa stooria innovatiivisuudesta ja luovuudesta ja lukea samoja kirjoja YPK:sta niin kuin kaikki muutkin. Mitään suurta muutosta emme tällä kuitenkaan tule saavuttamaan. Lainaten päävalmentajaamme Ulla Luukasta:

”If you always do what you always did, you will always get what you always got.” – Einstein, tuon taisi alunperin sanoa.

Toisaalta tässäkin tulee jo esiin tämä kaavoihin juuttuminen. Lainataan jotain suurta ajattelijaa, kun ei itse jakseta ajatella tai edes hieman muuttaa lausuntoa. Hyvät yritykset kopioivat, loistavat yritykset varastavat. Tästä parhaana esimerkkinä toimii mielestäni Apple. Henkilökohtaisesti on mielestäni typerää perustella jotakin väittämää, sillä että jokin suuri ajattelija on sanonut sen aikaisemmin. Voidaan sanoa, että ei se ole väittämän perustelua vaan pelkästään tietyn henkilön tekemän työn tunnustamista hänen tekemäkseen. Näinkin voi toki ajatella, mutta mielestäni olisi paljon parempi sanoa kaikki väittämät ominaan ja unohtaa tekijän oikeudet ja muu kakka. Jos 20 vuotias poika Jyväskylästä sanoo jotakin, hänen väitteensä kyseenalaistetaan välittömästi, mutta mikäli 2000 vuotta sitten joku kaveri nimeltä Socrates on sanonut jotain, on se lähes fakta tietoa. Toisaalta perustuuhan tämäkin väite olettamukseen, että suurimman osan aivot toimivat niin kuin omani ja niiden muutaman, joiden kanssa olen keskustellut. Itse ainakin tunnistan käyttäväni lainauksia perusteluina ja itselleni se onkin oikeastaan niiden ainoa virka. Suosittelen siis tästä eteenpäin sivuuttamaan kaikki käyttämäni lainaukset, sillä ne ovat todennäköisesti vain osoitus tietämättömyydestäni.

Loppuun muutama lainaus kirjasta, ihan vain testatakseni sitä, että sisäistittekö tekstini.

”Only that which cannot be taken away by death is real. Everything else is unreal, it is made of the same stuff dreams are made of.”

Q: Who is the better showman- in metaphysical terms, if you like – you or President Ronald Reagan?

A: Nobody can beat me! I am the best showman in the whole history of man.

Q: If that is true, what kind of show do you enjoy? Is this theater, or circus?

A: This is my circus, my carnival. And I enjoy it immensely!

  • Haastattelusta Jeff McMullenin kanssa, 60 minutes, Australia

Mikäli joku elämäänsä tympääntynyt jaksoi lukea koko tekstin lainauksineen päivineen tänne saakka, en voi muuta kuin ihmetellä. Mikäli joku supermies päätti sivuuttaa viimeiset lainaukset, suosittelen palaamaan lukemaan ne. Supermiehien ei kuitenkaan kannata uskoa 20- vuotiasta poikaa, joka kertoo että hänen käyttämät lainaukset kannattaisi sivuuttaa. Ei kyllä kannata uskoa mitään muutakaan, tai no ehkä omaa kokemustasi. Toisaalta jos koet, että sinun ei kannatta uskoa omaan kokemukseesi, ei sinun kannata uskoa omaan kokemukseesi, sillä tällöin oma kokemuksesi kertoo, ettei siihen kannata uskoa. Toisaalta tällöin uskot omaan kokemukseesi siitä, että siihen ei kannata uskoa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!