Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Out of our Minds: Learning how to be Creative

Kirjoitettu 06.07.17
Esseen kirjoittaja: Ville Vuolle
Kirjapisteet: 4
Kirja: Out of Our Minds: Learning How Be Creative
Kirjan kirjoittaja: Ken Robinson
Kategoriat: 1. Oppiminen, 1.4. Uusia tuulia oppimiseen, 1.5. Oppimisen klassikot, 1.6. Oppimisen käsikirjat, 7.1. Luovan ajattelun työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Hard work – Do well – College – Job

 

Maailmanhistoriassa ei taida olla hetkeä, jolloin koulujärjestelmä ei olisi ollut suuren muutoksen alla. Nykyhetki ei ole poikkeus. Ongelma on ehkä se, että kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta 10 – tai edes 5 vuoden – päähän. Tulevaisuudentutkija olisi siksi mahdollisesti mielenkiintoinen ammatti, koska tuossa työssä ei sinänsä taida olla vastuussa sanomisistaan. Vertaisin sitä vaikkapa meteorologeihin. Sammakoistakin voi ennustaa, mutta tietysti meteorologien arviot perustuvat kokemuksen sekä tutkimuksiin perustuviin mallinnuksiin. Tilastollisesti Pekka Pouta on kuitenkin huomattavasti useammin oikeassa kuin sammakkomies, mutta pointtinani on, että tulevaisuutta ei voi ennustaa varmuudella.

 

Kaikki tätä lukevat tietävät vallan hyvin, että vanhempi sukupolvi toitottaa edelleen milleniaaleille ”work hard, do well, college, job” ja jokainen milleniaali tietää tuon olevan kasa sitä itseään. Kuitenkin tänä päivänä on suuri määrä hyvin koulutettua väkeä alisuorittamassa heidän koko yhteiskunnallista potentiaaliaan joko minimipalkkatyössä tai jopa työttömänä. Usein tästä syytetään yksilöä heitoilla ”mee töihin” jne. Tämä on kuitenkin Suomessa varsinkin enemmän yhteiskunnan ongelma kuin yksilön, sillä koulutus on tällä hetkellä maksutonta opiskelijoille. Aion avata tätä asiaa enemmän tulevassa esseessäni Paul Krugmanin kirjasta ”Lopettakaa tämä lama, nyt”.

 

Miten jatkuva muutos täytyisi huomioida jo koulujärjestelmässä? Sir Ken Robinson nostaa kirjassaan huomion, että nykyinen koulujärjestelmä luotiin 1700- sekä 1800-luvun teollistumisen aikakauden tarpeisiin, missä elämä oli huomattavasti lineaarisempaa. Tuolloin oli kova kysyntä akateemisesti koulutetulle työväelle, sillä teollistumisen aikakauden mukanaan tuoma tuottavuuden kasvu ei tarvinnut enää ihmisiä kehittymättömiin tehdasoloihin. Koneet tekivät toistuvat työvaiheet, joten ihmisten aika vapautui ns. hyödyllisempiin tehtäviin. Sama tehdaslinjastokaava kuitenkin siirrettiin koulutukseen ja sellaisena se on melko pitkälti pysynytkin.

 

Standardisoidut testit ovat onneksi hyvin minimaalisia suomalaisessa koulutusjärjestelmässä, joka antaa hieman tilaa opettajien näkemykselle ja tulkinnalle oppilaiden kohtaamiseen yksilöinä. Omasta mielestäni täysin yksilöiden tarpeisiin keskittyvä opetus olisi yhteiskunnan kannalta mahdoton toteuttaa, mutta tietysti Tiimiakatemia todistaa sen, että oppimisen vastuun siirtämisellä opiskelijalle voidaan pärjätä pienemmällä henkilökunnalla. Yksilöiden erilaisia älykkyyksiä olisi hyvä alkaa ymmärtää paremmin, sillä kovien tieteiden STEM-osio (science, technology, engineering & math) on liialti arvioinnin keskiössä.

 

Kovia tieteitä painottava koulumaailma

 

Maailma tarvitsee kovia tieteitä. Se on fakta. Mutta ne eivät ole aina sovellettavissa moneen olemassa olevaan ongelmaan. Insinööriyhteiskunnassa voidaan laskea esim. sosiaalisten ongelmien kustannuksia, mutta korrelaatio ei aina tarkoita kausaliteettia. Mielenterveysongelmien hoitamiseen laitettavat eurot tuovat yksimielisesti ne moninkertaisina takaisin, mutta miksi tuota mahdollisuutta ei hyödynnetä? Koska on hankalaa saada valtavirtaa ihmisistä ymmärtämään makrotaloustieteen perusteita, että investointi voi olla säästö. Säästön on oltava aina leikkauksia. Kovat arvot korostuvat aina laman aikana, mikä huolettaa valtavirtataloustieteilijöitä sekä muita humanisteja. Kyllä, indikoin juuri, että yhteiskuntaa ymmärtävät valtavirtataloustieteilijät ovat lähempänä humanisteja kuin jättipankkien pääekonomeja.

 

8 x älykkyys

 

EightIntelligences

 

Kirjassa puhutaan hyvin paljon ihmisten potentiaalista, luovuudesta ja niiden hyödyntämisestä parhaalla mahdollisella tavalla. Oheisesta kuvasta voit tutkia, että missä älykkyysryhmässä sinä koet olevasi vahvimmillasi. Samalla huomaat koulu- sekä varsinkin työmaailman arvottavan usein vain yhtä tai kahta näistä kahdeksasta älykkyyden haarasta.

 

 

(Ohjeistuksen mukaisesti lisättynä yksi kirjapiste joulukuun 2016 piinapäivien läsnäolosta)

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!