Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Outliers

Kirjoitettu 18.12.16
Esseen kirjoittaja: John Blåfield
Kirjapisteet: 2
Kirja: Outliers
Kirjan kirjoittaja: Malcolm Gladwell
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Outliers on Malcolm Gladwellin kirja, jossa Gladwell argumentoida että menestystarinat eivät välttämättä johdu pelkästään yksilön lahjakkuudesta ja työmoraalista. Rievuista rikkauksiin tyyppinen tarina, jota yhteiskunta on oppinut rakastamaa, ei välttämättä olekaan niin yksinkertainen kuin usein annetaan ymmärtää. Pelissä on aika monta tekijää, joita ymmärtämällä voi olla mahdollisuus kasvattaa lapsia paremmin, mutta myös pohtia omaa tietä menestykseen vähän älykkäämmin. Tällaista tietoa hyödyntämällä on myös mahdollista tasoittaa kenttää vähän ja antaa erilaisille ihmisille vähän tasavertaiset lähtökohdat menestymiseen.

 

Hyviä uutisia

 

Kirja on järjettömän mielenkiintoinen mutta ei sovi mielestäni pessimistille. Naturaalille lahjakkuudelle Gladwell ei anna paljoa arvoa. Toki kaikki tietävät että maailmassa on lahjakkaita ihmisiä. Ei voi kieltää etteikö toisilla olisi vähän erilaiset aivot ja joillakin pituus on hyödyksi esim. koripallossa. Lahjakkuudet eivät kuitenkaan vaikuta niin paljon kuin uskotaan. Meidän käsityksiä menestymisestä ovat muovanneet omaelämäkerrat ja fiktio, vaikka tutkimusten osoitetaan että meitä on johdettu harhaan. Kerta toisensa jälkeen on todistettu että lahjakkuudella ei ole niinkään paljoa merkitystä, kun taas harjoitteluun käytetty tuntimäärä korreloi kiistämättä menestymiseen.Toki fyysiset esteet voivat tulla vastaan vaikkapa koripallossa. Kyse on kuitenkin siitä että täytät jonkun tietyn vaatimustason. Kun kyse on älyä vaativista aktiviteeteista on kriteeri melko helppo täyttää. Kun saavutat tietyn vaatimustason, niin tie menestykseen kiinni siitä että kuinka paljon tunteja sinulla on mahdollisuus käyttää harjoitteluun.

 

Minulla on omakohtainen tarina tästä kyseisestä ilmiöstä. Tarinani liittyy shakkiin. Ammattikoulussa ollessani minulle osoittautui mahdollisuus. Mahdollisuus oli osallistua Suomen kaikkien ammattikoulujen välisiin kulttuurikilpailuihin. Vapaa-aika poissa koulusta oman ikäisessä seurassa kuulosti mukavalta tavalta viettää pari päivää ja kaiken lisäksi koulu maksaisi koko reissun. Ainoa ehto oli että minun täytyi osallistua johonkin kilpailuun. Laiskotteluun motivoituneena katselin kilpalajeja listalta ja totesin etten ollut vielä kylliksi tyytyväinen kitara ja laulu taitoihin että olisin osallistunut “pop säestys ja laulu” sarjaan ja tarkoitukseni oli vain päästä ilmaiselle reissulle. Hämmästyin kun kilpalajien seassa oli Shakki. Shakki oli ollut minulle aina lähinnä ajanvieton keino, tosin pidin shakin tarjoamasta mieltä haastavasta aktiviteetistä. Lapsuudesta asti olin aina yrittänyt haastaa isääni shakissa. Luulen että ennen turnaukseen osallistumista en ollut koskaan voittanut isääni vastaan.

 

Lopputulos oli, että pääsin mukaan reissuun. Reissu osoittautui todella mukavaksi, tutustuin paljon uusiin ihmisiin ja näin hienoja esityksiä sekä ison määrän sympatiaa herättäviä hiukan kehnoja suorituksia. Kaikista mielenkiintoisimmaksi osoittautui kuitenkin shakkiturnaus, johon olin puoliksi vitsillä ilmoittautunut. Sosiaalisen luonteeni takia satuin tutustumaan muutamaan turnaukseen osallistuvaan tyyppiin. Tietysti haastoin heidät nopeisiin shakki otteluihin ennen turnausta, jotta sain vähän harjoitusta. Osoittautui että kaksi kolmesta oli jokseenkin minun tasoisia. Kyselemällä minulle selvisi että heillä oli shakin pelaamisessa jokseenkin samanlainen tausta. He olivat pelanneet shakkia ja tiesivät sen säännöt, mutta pelaaminen oli aina ollut vain ajan vietettä. Kolmannelle tyypille hävisin. Ajattelin silloin että hän on vain minua vähän parempi. Turnauksessa kävi ilmi että hän oli todella paljon minua paremmalla tasolla. Tähän nörttien verenhimoiseen turnaukseen osallistui noin 30 ammattikoululaista. Sijoituin varmaankin jonnekkin 13 paikkeille joutuessani toisessa erässä pelaamaan herra shakkimestaria vastaan, jolle olin aikaisemmin jo hävinnyt. Muistaakseni sain pelata vielä muutaman pronssiottelun tapaisen pelin häviöni jälkeen. Peleillä selkeytettiin pelaajien sijoittuminen koska kaikki toisessa pelissä hävinneet olisivat olleet oikeutettuja 15 sijaan. Pelit kuitenkin loppuivat ja suurin osa pelaajista poistui paikalta. Jäin kuitenkin mielenkiinnosta seuraamaan minut jo 2 kertaan päihittäneen tyypin peliä. Yllätyksekseni hän voitti kaikki pelit finaaliin asti. Seurasin myös finaalin, josta en ymmärtänyt paljoakaan. Pelaajat pelasivat melko nopeasti. Luultavasti koko pelissä kesti viisi minuuttia, joka oli vähän ottaen huomioon että pelit saivat kestää jopa 20 minuuttia. Peli näytti siltä että vastakkain pelanneet henkilöt laskivat etukäteen siirtoja ja olivat muutenkin todella hyvin kärryillä pelistä. Muistelen että peli loppui minut päihittäneen kaverin häviöön. Mutta mikä häviössä oli merkillistä oli se että häviäjä luovutti pelin. Vielä kummallisempaa oli se että me harvat, jotka olimme mielenkiinnosta jääneet seuraamaan peliä, emme yhtään ymmärtäneet että miksi häviäjä luovutti. Olimme niin ymmällään että pelaajat joutuivat selittämään että miten shakki matti olisi ollut 2-3 vuoron päässä miten tahansa häviäjä olisi pelannut. Vasta heidän demonstraation jälkeen ymmärsin mistä oli kyse.

 

Turnauksen jälkeen tutustuin internet shakkiin. Tarkemmin Facebookin shakki sovellukseen jossa jokaisessa pelimodissa oli taso luokka. Peli pyrki ohjaamaan saman tasoiset pelaajat pelaamaan vastakkain ja mikäli voitit muutaman saman tasoisen pelaajan pääsit luokassa ylöspäin. Jos taas hävisit paljon putosit luokassa. Nousin muutamalla pelillä 20 luokasta 17 luokkaan ja jämähdin siihen. Minulle osoittautui hyvä mahdollisuus pelata shakkia kun päädyin harjoitteluun IT-tukeen. Työnkuvaan kuului hitusen verran projektin omaisia töitä, mutta suurimmaksi osaksi istuin tietokonepäätteellä ja odotin virhe tikettejä joita kävin korjaamassa sitä mukaan kun niitä tuli. Toisinaan päivät olivat todella tyhjiä ja tämä antoi minulle mahdollisuuden pelata todella suuret määrät 10min ja 1min shakkipelejä. Olisin mielummin pelannut myös hyvin älyä vaativaa mutta hyvin erilaista vanhaa lautapeliä nimeltään Go. Go:n huono puoli oli se että pelit kestivät parhaimmillaankin vähintään 30min. Shakki sopi paremmin työhöni, koska tiketin saapuessa ehdin nopeasti pelaamaan pelin loppuun. Olin yleensä muutamassa minuutissa valmis lähtemään korjaus puuhiin. Ahkeran työmoraalini ja mukavan olemukseni ansiosta sain kesätyöpaikan samasta paikasta. Joten minulla oli yhteensä 5-6 kuukautta aikaa pelata shakkia. Tietysti tein työni kunnolla joten en ehtinyt kokonaisia työpäiviä pelata, mutta ehdin pelata kuitenkin niin paljon että yhteensä olin pelannut n. 250 peliä. Ehdin myös vähän opiskella peliin liittyvää teoriaa, joka osoittautui välttämättömäksi mikäli halusin edetä tasolta 17.

 

Kaiken tämän shakin harjoittelun seurauksena päätin osallistua seuraavan vuoden ammattikoulujen välisiin kulttuuri kilpailuihin. Siispä viritin kitarani ja äänihuuleni ja osallistuin poplaulu kilpailuun ja sain kunniamaininnan yllätyksellisestä ja mukaansatempaavasta esiintymisestä. Nyt sinua varmaan kiinnostaa että miten shakin pelaaminen liittyy laulu- ja soittomenestykseeni? No… ei mitenkään. Sillä osallistuin myös shakki turnaukseen. Osoittautui että tänä vuonna shakkiturnaukseen osallistuneista 26 olivat todella huonoja shakinpelaajia. Tai ainakin siltä minusta tuntui. Todellisuus oli kuitenkin se että lähes kaikki 26 olivat todennäköisesti suunnilleen samalla tasolla, kuin minä olin ollut edellisenä vuonna. Huomasin että koko turnauksessa oli oikeasti enään vain yksi tyyppi, jota vastaan mulla ei ollut mitään mahdollisuutta. Edellisvuoden voittaja oli ilmeisesti jo valmistunut, joten jäljellä oli tämä sama tyyppi jolle edellisenä vuonna hävisin kaksi kertaa. Päädyin häntä vastaan uudestaan ja hävisin. Yhden pienen virheen takia hävisin myös pronssiottelun. Päädyin 4 sijalle, joka on merkittävää, ottaen huomioon että edellisenä vuonna olisin melkeimpä vain tuurin perusteella voinut olla jossain 10-25 paikkeilla. Olin kehittynyt shakissa jo sen verran että pystyin tunnistamaan että hopea ja pronssi sijalla olleet tyypit olivat suunnilleen saman tasoisia minun kanssani. Pystyin myös paremmin käsittää että kuinka paljon parempi tämä turnauksen voittaja oli. Tiesin että jos olisin tässä tilanteessa pelannut häntä vastaan vaikka kuinka monta kertaa tahansa, niin en olisi päihittänyt häntä. Omasta kokemuksesta ja hänen taustastaan ymmärsin että kyse ei ollut mistään maagisesta lahjakkuudesta. Hän oli vain ehtinyt pelata ja opiskella shakkia enemmän ja pitempään. Tämä tyyppi kertoi minulle että hänen isällään oli tapana osallistua paikallisiin shakkiturnauksiin ja hänen isänsä otti mielellään poikansa mukaan seuraamaan pelejä. Pian poika rupesi myös itse osallistumaan turnauksiin ja isänsä kanssa pelatessa hän oppi sen verran shakista että menestyi paikallisissa turnauksissa aikuisia vastaan kiitettävän hyvin jo 13 vuotiaana. Hän vain oli kayttänyt paljon enemmän tunteja shakin pelaamiseen kuin minä olin ehtinyt vuoden aikana, vaikka olinkin pelannut ällistyttävän määrän shakkia.

 

Panostettu aika tiettyyn aiheeseen tuottaa korrelaatiossa kehittymistä ja myöhemmin menestymistä. Jos tuon minun pelimäärän yhden vuoden ajalta, kertoisi kymmenellä vuodella, niin olisinkohan yksi maailman parhaista shakinpelaajista. Veikkaan että en, mutta saattaisin hyvinkin olla Suomen paras. Valitettavasti en ole niin kiinnostunut shakin pelaamisesta että olisin valmis pistämään tuollaisia tuntimääriä shakin pelaamiseen, enään nykyään. Tuolloin minulla vaan oli töissä luppoaikaa ja shakki vaikutti kehittävältä ja samalla mukavalta ajanvietteeltä. Mulla oli mahdollisuus ja tartuin siihen. Ainahan olisin voinut käyttää kyseisen ajan Candy Crushin pelaamiseen ja siitä pelistä puuttuu kaikki järki. Ainakin nyt olen todennäköisesti parempi shakkipelaaja kuin 90% maailman väestöstä.

 

Muut menestystekijät

 

Menestyminen ei kuitenkaan perustu vain ahkeruuteen. Menestyminen on monien ja taas monien tekijöiden summa. Tämän kirjoituksen ajattelin lopettaa vielä luettelemalla kaikki mielenkiintoiset kirjassa mainitut tekijät, jotka vaikuttavat siihen että jollakulla on paremmat mahdollisuudet menestyä.

 

  • Kasvatus
  • Perhe
  • Satunnaiset mahdollisuudet
  • Syntymäaika (vuodenaika)
  • Syntymäaika (syntymävuosi tai ajanjakso)
  • Kieli
  • Kulttuuri
  • Lukivatko vanhempasi kirjoja aktiivisesti

 

Kirjoittanut
John Blåfield
Videokuvaaja ja sisältövaikuttaja
tarinoilla.com

Tagit: , , , , , ,

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!