Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Päätä viisaasti

Kirjoitettu 10.12.18
Esseen kirjoittaja: Vili Partanen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Päätä viisaasti
Kirjan kirjoittaja: Markus Neuvonen
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 2.3. Yhteisöllisyyden kehittämisen työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Psykologia ja filosofia on aikojen alusta asti pyrkinyt määrittämään ihmisen mieltä ja selvittämään sen toimintaa. Yksin kiistelty käsite on erityisesti ollut valinnan vapaus ihmisen mielessä. Onko se täysi illuusio, ovatko päätöksemme jo ennalta arvattavia päämme sisällä tapahtuvien kemiallisten reaktioiden ilmentymiä, vai pystymmekö oikeasti ajattelemaan rationaalisesti eri vaihtoehtojen välillä. Minua on aina kiehtonut filosofia ja myös vähän psykologia ja nyt tartuinkin kirjaan nimeltä ”Päätä viisaasti”, sillä halusin saada uusia näkökulmia kaikelle mitä päivittäin ympärilläni ja oman pääni sisällä tapahtuu. Lisäksi halusin kasvattaa omaa ihmistuntemustani ja ymmärrystäni. Kirja käsittelee aika monelta kantilta erilaisia mielen koukeroita ja pyrkii pukemaan ne ymmärrettäväksi tekstiksi. Halusin tietää, mikä ohjaa päätöksiäni ja tuntea itseni paremmin.

Mitä on viisaus?

Viisaus on arvostettava piirre ihmisessä, eikö vain? Harva kumminkin oikeasti osaa määritellä mitenkään järkevästi ja tiiviisti mitä viisaus loppujen lopuksi on ja miten se ilmenee. Itse ehkä yrittäisin kuvailla viisautta kokemuksen tuomana älykkyytenä. Viisaus voisi olla lisäksi kykyä olla objektiivinen ja ottaa huomioon asioiden eri seikat. Osaan tunnistaa viisauden, mutta en osaa kuvailla sitä. Jos viisaudelta otetaan pois sen kantaja, ei jää mitään jäljelle. Viisaus ilmenee meissä kaikissa eri tavalla. Viisautta verrattaessa älykkyyteen tulee mieleen esimerkiksi ongelmienratkaisukyky, mutta toisaalta viisaus voisi olla enemmän taitoa osata suhtautua ongelmiin.

Kirjassa pohdittiin viisautta enemmän siltä kantilta, miten tunnistetaan ja minimoidaan omat tekijät, jotka vaikuttavat rationaaliseen päätöksentekoon. Ihminen on loppujen lopuksi vain ihminen. Olemme sen verran edellä muita nisäkkäitä, että tiedostamme oman ajattelumme ja voimme ajatella sitä. Emme ole kuitenkaan täysin viettiemme orjia, ja pystymme edes jollain tasolla vaikuttamaan toimintaamme, vaikka emme täysin ikinä. Monet erilaiset meille sisäänrakennetut ja kokemuksien kautta syntyvät seikat voivat vaikuttaa päätöksiimme enemmän kuin osaamme arvatakaan.

Hunaja-ansa

Hunaja-ansa on varmasti monelle tuttu vaikuttaja päätöksenteossa, vaikka tuo termi ei välttämättä ole niin tuttu. Hunaja-ansa tarkoittaa valinnan tekemistä hetken mielijohteesta, jolloin uskoo saavansa valitsevansa sen vaihtoehdon, joka vie lähemmäs unelmaa paremmasta. Kirjassa kuvattiin hyvin onnen jahtaamista lohikäärmeen jahtaamiseksi, aina kun saavuttaa tietyn tason, tottuu siihen ja hakee jo seuraavaa unelmaa. Yltiöpositiiviset aallot vaikuttavat päätöksiimme hyvinkin voimakkaasti, vaikka sitä emme itse tajua. Aivan kuten vedelläkin on kiehumispiste, niin mielissämme on kriittinen piste, jonka ajatusvirran kerrytettyä tarpeeksi massaa, se voi ilmetä hätiköitynä päätöksenä. Useimmat meistä tekevät päätöksiä sen perusteella, mikä tekee meidät onnelliseksi, ilmiselvää. Mutta ihminen on todella huono ennustamaan tulevia tunnereaktiotaan, joka aiheuttaa onnellisuuden kangastuksia. Todellisuus on että emme voi tietää vaikutusta, vasta kuin jälkikäteen. Onnellisuuden kangastuksia vastaan olenkin jo taistellut ihan tietoisesti, koittamalla vasta tietää, miltä mikäkin tuntuu.

Ajattelemattomuuden ansa

Vaikka ajattelemmekin paljon, tai ainakin tuntuu siltä, niin silti oma ajattelumme voi olla niin rajoittunutta, että sitä voi jopa kuvailla ajattelematta olemiseksi. Mikä sitten ajaa ihmiset tälle tielle? Yksin suurin tekijä ovat erilaiset rutiinit, myös sellaiset, joita emme edes tiedosta. Rutiinien syntymistä edesauttaa ”palkintojen saaminen” rutiinin toteutumisesta. Emotionaalisten pikavoittojen metsästäminen saa meidät toistamaan itseämme kerta toisensa jälkeen. Se mikä hunaja-ansassa oli kertaluontoista, on rutiiniansassa tullut oppimisen kautta ja pysyy toistuvana elementtinä päätöksenteon taustalla. Kun aivomme ovat tottuneet tiettyyn kaavaan mikä tuottaa mielihyvää, siitä on äärimmäisen vaikea päästä irti.

Toisaalta, viisaan päätöksenteon vastakohtana voi olla myös haluttomuus muodostaa rutiineja. Kyvyttömyys muodostaa minkäänlaisia rutiineja voi tehdä elämästä melkoisen sekasorron, sekä uuvuttaa, koska kaikki ajatustyö tulee tehdä aina tilanteen tullen uudelleen. Systemaattisuuden lisääminen muualle kuin välttämättömille osa-alueille tarvitsee oman motivaationsa ja sitä on vaikea saavuttaa, jos velloo itsesäälissä ja miettii vain, kuinka epäjärjestelmällinen on. Toisaalta, ongelman tiedostaminen on jo yksi askel parempaan päin, mutta siihen loukkuun voi silti helposti jäädä.

Paniikkiansa

Ihmisillä on vielä hyvin alkukantaisiakin päätöksentekoon vaikuttavia tekijöitä. Merkittävin niistä on meidän biologinen koodi halusta pysyä elossa. Stressireaktio vaikuttaa voimakkaasti meidän tekemiin päätöksiimme esimerkiksi pelon kautta. Ilman pelkoa, emme pidä itsestämme ja muista huolta. Nykyään yhteiskunnassa, jossa viidakonlakeja ei enää ole, pelkoreaktiot aiheutuvat yleensä kaikesta muusta, kuin siitä, pysymmekö elossa. Pelolla pyritään valmistautumaan vain negatiiviseen lopputulokseen. Pelon yleensä aiheuttaa epävarmuus tulevasta. Ihmismieli on niin herkkä epätietoisuudelle, että se voi aiheuttaa voimakkaita reaktioita, jotka näkyvät päätöksenteossa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!