Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Paranoidi optimisti

Kirjoitettu 09.10.19
Esseen kirjoittaja: Monika Tuurala
Kirjapisteet: 3
Kirja: Paranoidi optimisti
Kirjan kirjoittaja: Risto Siilasmaa, Catherine Fredman
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Paranoidi optimisti kertoo Nokian tarinaa. Kirja oli kiinnostava, sillä Nokian tapahtumista on uutisoitu paljon ja se on näkynyt laajasti meille kansalaisille. Kirjan kautta sai kuitenkin aivan uuden ulottuvuuden, sillä nyt tapahtumiin pääsi sisälle.

Risto sanoi hyvin seuraavan asian. Ei se mitä tehdään, miten tehdään, vaan miksi tehdään. Eli on turha miettiä mitä pitäisi tehdä tai miten se hoidetaan, jos ei ole tiedossa, miksi koko asia pitää tehdä. Esimerkkinä tiimistämme tulee ensimmäisenä mieleen johtoryhmämme kokoaminen. Aivan akatemian alussa pohdimme, mitä eri rooleja tarvitsemme ja loimmekin rooleja ilman oikeaa tarkoitusta. Roolit jäivät ja unohtuivat ja heidän todellinen tarkoituksensa jäi kartoittamatta. Puoli vuotta myöhemmin mietimme rooleja uudestaan. Olimme löytäneet tarpeen asiakkuuksista huolehtivalle henkilölle. Näin asiakaspäällikkö sai oikeasti homman, joka tuli hoitaa.

Toinen mieleen painunut lausahdus kirjasta oli seuraavanlainen: Jos sairastaa esimerkiksi leukemiaa, on turha kipsata jalka, vaikka jalka olisikin poikki. Se on näkyvä ongelma, mutta leukemia on ulospäin näkymätön, mutta pahempi ongelma. Tämän pointti oli se, että ongelma ei aina ole siinä, mikä ensimmäisenä näkyy ulospäin, vaan todellinen ongelma voi löytyä tutkimalla syvemmältä. Oli kyse sitten organisaation ongelmasta tai tiimistä. Tiimimme on uinut välillä syvissäkin vesissä. Näkyvä ongelma voisi olla tekemättömyys, epätasaisuus, laiskuus ja motivaation puute. Tämä on vain nopeaa ajattelua, mutta voisiko todellinen ongelma olla ryhmähengessä, luoduissa käytännöissämme ja siinä, ettemme tajua Tiimiakatemian todellista oppimisprosessia ja sitä, mitä se vaatii?

”Hyvässä tiimissä tiiminjohtaja nauttii älyllisistä haasteista. Hän ei myöskään saa olla liian kriittinen ja kysymysten yläpuolella.” Tiiminjohtaja ei saa asettaa itseään liian korkealle. Hän on periaatteessa etunenässä viemässä porukkaa eteenpäin, mutta ei seiso muiden yläpuolella ohjaillen heitä ja kertoen mitä pitää tehdä. Meilläkin tiimiliideri on yksi meistä. Hänellä vain on langat käsissä ja asettuu nauttimaan näistä älyllisistä haasteista. Hän puuttuu ongelmiin ja ratkoo niitä yhdessä muiden kanssa. Tiimiliideri ei meilläkään päätä yksin mitään. Kysymysten yläpuolelle asettaminen tarkoittaa sitä, ettei hänen tarvitse noteerata muiden tiimiläisten kysymyksiä tai kyseenalaistuksia. Tiimiliiderin homma toimii tiimissämme hyvin, eikä hän aseta itseään erityiseen asemaan.

En ole itse nähnyt läheltä ison yrityksen todellista toimintaa. Sen takia kirja oli mielenkiintoinen lukea, sillä isonkin organisaation ongelmat ovat verrattavissa omaan tiimiimme. Nokiassa oli luottamuspulaa, mikä on meilläkin osoittautunut isoimmaksi ongelmaksi. Viisi toimintahäiriötä tiimissä kirja paljasti meillä olevan kaikki viisi ongelmaa. Tässä luottamus oli kaiken kivijalka. Seuraava oli konfliktien välttäminen. Paranoidin optimistin pohjalta myös Nokiassa ongelmana oli se, ettei ongelmista keskustella. Asiat eivät muuttuneet eivätkä edenneet, sillä kaikki hyväksyttiin niin kuin ne oli ennenkin tapahtunut. Aivan sama asia on pinnalla myös meillä. Ihmiset saavat myöhästellä, kirjapisteet saavat olla tekemättä ja rahat keräämättä. Kukaan ei uskalla aiheuttaa konfliktia, ottaa asiaa esille ja aiheuttaa asian muutosta.

Nokia luuli, ettei sille voi koskaan tulla kilpailijaa. Se luotti pärjäävänsä aina, eikä osannut pysyä kehityksessä mukana. Sitten tuli apple, samsung ja uusia käyttöjärjestelmiä ja jyräsi kehityksessä yli. Nokialla ei ollut uskoa siihen, että älypuhelimet eivät ole tulevaisuus. Tämä opettaa, että aina tulee olla hereillä ja aina on itsellä mahdollisuus kehittää jotain uutta. Maailma muuttuu koko ajan. Tulevaisuudessa jotkut meistä tulevat olemaan töissä isoissa organisaatioissa. Tärkeintä on pysyä ajassa ja hieman edellä. Aina tulee selvittää mahdollisuudet ja valmistautua eri asioihin. Vaikka itsellä ei olisi mielessä mahdollisuus, että tietty asia toteutuisi tulevaisuudessa, tulee se ottaa vakavasti.

Yrittäjämäinen johtaminen:

  1. Vastuuntunto
  2. Tosiasioiden tunnustaminen
  3. Sinnikkyys
  4. Riskienhallinta
  5. Opinjano
  6. Herpaantumaton fokus
  7. Katse taivaanrantaan
  8. Mukavien ja arvostamiesi ihmisten tiimi
  9. Kysy miksi
  10. Älä lakkaa unelmoimasta.

Paljon puhutaan sisäisestä yrittäjyydestä, yrittäjämäisestä johtamisesta ja yrittäjyydestä ylipäätään. Yrittäjyys tulee olemaan tulevaisuutta. Se ei tarkoita, että toimisit yrittäjänä, mutta avainsana on yrittäjämäinen asenne. Itseohjautuvuus, aloitteellisuus, tavoitteellisuus, kunnianhimo, motivaatio ja vastuunotto. Yllä on listattu Paranoidista optimistista yrittäjämäisen johtamisen ”kymmenen käskyä”, jotka tulevat varmasti elämässä vielä vastaan.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!