Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Paranoidi optimisti

 

Paranoidi optimisti kirjassa käsitellään kriisiajan johtamista ja pureudutaan tehokkaisiin hallituksen työskentelytapoihin sekä selitetään mitä on yrittäjämäinen johtajuus, omistajuus ja skenaarioajattelu.

 

Hallitus

 

Tämä kirja sai minua pohtimaan omaa rooliani meidän osuuskunnan hallituksen puheenjohtajana. Haluan jatkuvasti parantaa meidän hallituksen kokousten sisältöä laadukkaammaksi ja kaikkien jäsenten työskentelyä tehokkaammaksi. Aion tuoda meidän hallitukseen skenaarioajattelua, sillä näen, että se voi antaa meille etulyönti asemaa muihin yrityksiin. Jos me pystymme hallituksen sisällä näkemään eri skenaariot, me olemme valmiita mihin vain. Kun meillä löytyy toimenpiteet eri skenaarioiden varalle, meidän ei täydy alkaa kehittelemään jälkikäteen reaktiivisesti sitä mitä meidän tulisi tehdä, jotta selviämme huonosta skenaariosta. Haluan skenaarioajattelun ja suoran puheen osaksi meidän hallituksen kulttuuria.

 

Shakkimatti

 

Lukiessani tätä kirjaa minulle tuli mieleen shakkipeli. Minun sekä kaikkien meidän hallituksen jäsenien on oltava aina pari askelta tulevaisuudessa, meidän tulee miettiä eri vaihtoehtoisia tapahtumaketjuja, jotka voivat tapahtua ja suunnitella niiden pohjalta meille strategioita, niin sisäisiä kuin ulkoisia. Tärkein asia strategioita ja skenaarioita miettiessä on muistaa aina puhua totta ja tuoda esille mitä villeimmät ajatukset. Erityisesti huonoille uutisille pitää antaa todella paljon painoarvoa, sillä jos niitä ei sanota ääneen niin ne vain paisuvat. Kun huonot uutiset ovat paisuneet omakotitalon kokoisiksi niitä on hankala lähteä pienentämään, kuin jos ne olisi tuonut esille kun ne olivat vain koirankopin kokoisia. Jälleen kerran näen todella tärkeän teeman nousevan esille ja se on dialogi, kuunteleminen ja suoraan puhuminen.

 

Kommunikaatio

 

Kirjassa on monia tilanteita, on kokouksia, neuvotteluita ja kaksin keskeisiä keskusteluja, kaikkia näitä yhdistävänä tekijänä on dialogi. Olipa kyse mistä tahansa asiasta parisuhteesta pörssiyhtiön fuusioon, aina on muistettava kuunnella ja ymmärtää toista ihmistä ja hänen asiaansa ja vasta sen jälkeen on aika sanoa oma asia julki. Kommunikaatio ja dialogi, ovat kultaakin arvokkaampia taitoja ja jos ne sujuu, niin mahdollisuudet ovat rajattomat asiassa kuin asiassa. On kuitenkin muistettava oman asian julki tuodessa tunneälykkyys, tietyt asiat kannattaa tuoda tietyllä tavalla ilmi. Jokaisella ihmisellä on omat taustansa, omat käsityksensä siitä mikä on oikein ja mikä ei, jokainen kommunikoi omalla tavallaan ja vastaan ottaa tietoa sekä kritiikkiä omalla tavallaan. Vaikka puhuttaisiinkin esimerkiksi hallituksen kokouksessa koko ryhmälle on muistettava, että ryhmä koostuu yksilöistä ja jokainen yksilö on erilainen. Tämä on otettava huomioon erityisesti palautetta annettaessa. Toki en sano, että hankalien asioiden sanomista ja palautteen antamista on välteltävä, en todellakaan, aina on puhuttava totta, suoraan ja selkeästi, mutta unohtamatta suoran puheen ja palautteen muotoilua. Tehokkaan ja rakentavan palautteen antaminen oikein muotoiltuna on taitolaji ja se vaatii harjoittelua. Jos haluaa olla johtaja, niin tämä taito on opeteltava ja opeteltava se hyvin.

 

Delegointi

 

Delegoiminen on myös todella tärkeä taito, jota hyödyntämällä mikä tahansa tiimi pystyy kehittymään ja toimimaan optimaalisimmillaan. Delegoinnissa on hyvä tiedostaa oman tiimin vahvuudet ja heikkoudet, on osattava antaa tietyt tehtävät tietyille henkilöille. Koen, että delegoinnissa minulla on parannettavaa, olen tottunut tekemään todella montaa eri asiaa ihan täysin yksin, nojautumatta kenenkään muun apuun. Olen kuitenkin huomannut, että monet asiat ja tehtävät, jotka tuntuvat valtavilta kun niitä alkaa miettimään yksilö tasolla, pienenevät todella nopeasti mitättömiksi, kun niitä tarkastelee tiimin näkökulmasta. Tiimissä on voimaa ja tiimin potentiaali on monin kertainen yksilön potentiaaliin verrattuna ja se on fakta. Mutta jotta tiimin potentiaali olisi optimaalisimmillaan, tiimin osattava toimia saumattomasti yhdessä.

Jotta tiimi pystyy kehittämään oman toiminnan tehokkuuttaan, tiimin on tehtävä mahdollisimman paljon asioita yhdessä tai pienemmissä ryhmissä. Delegointi on oiva työkalu tiimiläisten vahvuuksien valjastamiseen sekä tiimin sisäisen dynamiikan kehittämiseen. Kun antaa tietyn tehtävän tietyille tiimin jäsenille, he pääsevät työskentelemään yhdessä ja tutustumaan toisiinsa ja toistensa työskentelytapoihin sekä vahvuuksiin ja heikkouksiin. Tätä kautta he oppivat hyödyntämään molempien vahvuudet ja kompensoimaan heikkouksia yhteisen synergian luonnin avulla. Tämä vaatii toki molemmilta tiimiläiseltä panostusta ja aitoa halua kehittyä ryhmän jäseninä.

 

Ydinasiat

 

Mitä tulee kriisiajan johtamiseen ja johtamiseen ylipäätään, niin, erinomaisella kommunikaatiolla, tunneälykkyydellä sekä skenaarioajattelulla päästään todella pitkälle ja näiden kaikkien ollessa korkealla tasolla, voidaan selvitä kriisistä kuin kriisistä. Jotta hallitus pystyy operoimaan, niin kriisin kuin normaalinakin aikana, hallituksella tulee olla kaikki informaatio, mitä se tarvitsee, jotta hallitus pysyy ajan tasalla yrityksessä tapahtuvasta operatiivisesta toiminnasta, sillä juuri operatiivinen toiminta, sen toimivuus tai toimimattomuus kertoo hallitukselle onko yritys menossa oikeaan vai väärään suuntaan. Hallitus seuraa sen luomien sisäisten ja ulkoisten strategioiden suuntaa jatkuvasti. Tähän liittyy suoranaisesti myös se, että hallituksen vastuulla on valvoa, että yritystä johdetaan hyvin, mutta puuttumatta kuitenkaan yrityksen operatiiviseen toimintaan. Toki hallituksella on paljon muitakin asioita mitä sen tulee seurata, kuten lakiasiat, palkat, palkkiot, toimintakertomuksen laatiminen ja raportointi sekä projektisuunnitelmien ja hankintojen hyväksyntä/hylkäys.

Yrittäjämäinen johtajuus kulkee käsi kädessä omistajuuden kanssa. Jos työntekijä on motivoitunut ja vastuullinen, koska hän näkee olevansa osa jotakin suurempaa ja tuntee ja tietää, että hänen jokainen teko vaikuttaa yrityksen menestymiseen, tämä on omistajuutta. Se, että johtaja on saanut jokaisen hänen tiimiläisensä ajattelemaan juuri edellä mainitulla tavalla, on se yrittäjämäistä johtajuutta ja yrittäjähenkisyyden luomista tiimin sisällä. Sillä kun johtaja pitää huolta omista tiimiläisistään luomalla heille motivoituneen asenteen sekä näyttämällä heille heidän työn merkityksen, johtaja on onnistunut rakentamaan omien tiimiläisten eteen kaikelle heidän tekemiselleen tarkoituksen ja suunnan.

Aion käyttää yrittäjämäistä johtajuutta ja skenaarioajattelua minun nykyisissä ja tulevissa johtajan vastuissani. Olenkin jo suositellut kyseistä kirjaa jokaiselle meidän Osuuskunnan hallituslaiselle ja ottanut ensimmäisiä askelia skenaarioajattelun luomisen eteen meidän hallituksessa.

Tagit:

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!