Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Kirja joka jokaisen tulisi lukea: Erik Bertrand Larssenin Paras.

Erik Bertrand Larssen on Norjan suosituimpia mentaalivalmentajia ja luennoitsijoita. Larssen on koulutukseltaan upseeri, laskuvarjosotilas ja taloustieteilijä. Työskenneltyään vuosia finanssialalla hän perusti oman yrityksen, jossa hän valmentaa yritysjohtajia, huippu-urheilijoita, poliitikkoja ja esiintyviä taiteilijoita. Erik Bertrand Larssenin kirjoja on käännetty jo 13 kielelle ja ne ovat nousseet monessa maassa bestsellerlistojen kärkeen, eikä suotta.

Elämä on just sitä, mitä siitä teet

Olen allerginen kitisijöille. Niille, joilla on aina huono päivä, ahdistaa, harmittaa, aina löytyy huonoa sanottavaa. Paikoin se voi toki olla vain realismia, mutta saan muiden jatkuvasta ahdistuksesta näppyjä. Kaikilla on toki välillä huonoja päiviä, mutta tässä ihmistyypissä pahinta on se, että kitisijät eivät useinkaan etsi ratkaisuja eivätkä pyri muuttamaan tilannetta, vaan he vellovat kurjaakin kurjemmassa tilanteessaan. Kitisijät eivät näe sitä, että jokainen on vastuussa omista valinnoistaan, pitkälti itse voi määrätä oman suunnan ja sen, miten elämä sulle näyttäytyy.

”Jos tämä olisi elämäni viimeinen päivä, tuntuisiko oikealta tehdä se mitä olen aikonut tehdä tänään? Mikäli vastaus kysymykseen on ollut monta päivää peräkkäin ”ei”, olen ymmärtänyt että muutos on tarpeen.”

Olen jo nuorena oppinut arvostamaan elämää. Tiedän, että kaikki voi muuttua yhdessä hetkessä. Siksi kai olenkin niin huoleton. En juuri murehdi tulevaa enkä mennyttä. Jos haluan jotain, hankin sen itselleni, elän tunteella, elän hetkessä. Nautin elämän pienistä asioista, auringon pilkahduksesta, ystävän seurasta, kakkupalasta, pörröisestä puserosta, väreistä ja siitä miltä hiukseni näyttää, kun olen ne kihartanut. Perustelen valintojani monesti todeten; kerran täällä vaan eletään tai nyt eletään reunalla. Vuodenajat ovat mulle elämänkevät tai elämänkesä, elämäntalvi ja -syksy. Ymmärsit varmaan pointin? Ystävien kanssa puhutaan elämästä ja kuolemasta ja olenkin joskus todennut lähimmille ystävilleni, että tiedän, että kun täältä joskus lähden, niin mun ystävät tietävät, että mä olen elämäni elänyt täysillä, kuin viimeistä päivää. Silloin ei heidänkään tarvitse surra.

Larssenin mukaan pitkälle pääsee jo sillä, miten itselleen puhuu. Jokaisen tulisi kyetä ohjailemaan omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Larssen antaa yksinkertaisia ohjeita elämään; aamulla herätessäsi ajattele niitä kivoja juttuja, mitä päivä tuo tullessaan. Puhu itsellesi kannustavaan ja rohkaisevaan sävyyn sen sijaan, että tuomitsisit tai soimaisit itseäsi ikävistä tavoistasi tai piirteistäsi. Kun toistat riittävän monta kertaan itsellesi ”OLET PARAS”, alat uskoa siihen itsekin. Näin myös minä uskon.

Tavoitteet

Larssenin kirjat Paras ja Vahva löytyvät johtamisen koulutusohjelman lukulistalta ja varmasti osittain sen vuoksi, että oppisimme määrittelemään yhä paremmin omia tavoitteitamme ja kulkemaan niitä kohti. Sama aihe nimittäin toistuu useammissa itsensäjohtamis ja -valmennus kirjoissa. Tavoitteet antavat elämälle suuntaa, olivatpa ne omiasi tai yrityksen toimintaan liittyvää. Elämä on helpompaa, kun suunta on ainakin jokseenkin selvillä. Tällä hetkellä omat tavoitteeni on valmistua ajoissa ja tehdä oppari määräaikaan mennessä. Vaikka eipä se maailmaa kaataisi vaikken saisikaan sitä valmiiksi… Mutta missä tavoitteeni ovat tulevaisuudessa?

Aikaisemmassa kappaleessa kerroin synnynnäisestä optimistisuudestani. Se saa mut olemaan tyytyväinen suurimpaan osaan tilanteista, joissa olen. Tavoitteiden asettaminen ei ole itselleni siis järin luontaista. Olen kuitenkin huomannut jotain, mikä saa mut väsyneeksi ja optimistisuuden nollaan; elämän tasapaksuus. Jos elämä on tasapaksua, mä lamaannun. Päivät eivät saa olla samanlaisia keskenään, silloin elämä muuttuu liian säännölliseksi, liian ennalta arvattavaksi. Tarvin säpinää, tarvin vaihtuvia projekteja, tarvin muuttuvia maisemia, uusia ihmisiä ja uusia ajatuksia.

Tiimiakatemian aikana mä olen kiihtynyt nollasta sataan lukuisia kertoja. Oon tajunnut, että oon koukussa innostumiseen, joka syntyy projektiluontoisesta tekemisestä ja erilaisista ihmisistä ympärillä. Olkoon tämä siis yhtenä suuntaviivana tavoitteilleni.

Mitä muuta?

Omalla kohdalla helpompi jotenkin ajatella niin päin, että mitä mä en ainakaan halua. Pahinta omalle kohdalle olisi sellainen ”urautuminen”. Se, että menisin naimisiin, ostaisin omakotitalon ja perustaisin perheen ennen, kun täytän 30 -vuotta. Heräisin joka aamu varhain, ajaisin aina samaa reittiä kasiksi töihin, joka sisältäisi päivästä toiseen samoja työtehtäviä, pääsisin neljältä, kävisin kotimatkalla jättikokoisessa Prismassa, vatsa jo kurnisi kun hakisin lapset hoidosta. Tekisin ruokaa ja… siinä se päivä sitten olikin. It’s not my thing.

Tähän verrattuna tavoitteeni ovat aivan jossain muualla. Haluan todellakin tulevaisuudessakin pyörittää omaa yritystoimintaani, sillä se tuo päiviini erilaista tekemistä. Haluan paneutua kannattavuuteen kerrankin, kun siihen on aikaa. Haluan tehdä yritystoiminnastani erilaisilla siirroilla entistäkin kannattavampaa. Sen jälkeen voin ja haluankin soveltaa samoja menetelmiä muihinkin liiketoimintamalleihin. Haluan kehittää ja kokeilla. Haluan olla hyvä, innostava ja kaverillinen johtaja, joka osaa olla tarpeen vaatiessa myös tiukka.

Ja sitten.. Kolmekymppisilläni haluan ehdottomasti seilata vähintään pari viikkoa Kreikan saaristossa, nauttia silloin tällöin lasillisen kylmää valkoviiniä viehättävissä kalastajakylissä ja samalla lähettää upean kuvan auringonlaskusta kavereille, jotka eivät päässeet mukaan, kun ”on nää kolme lasta ja kultainen noutaja”.

Tavoitteesta puhuttaessa haluan, että jatkossakin onnistuisin säilyttämään iloisen (jopa huolettoman) asenteeni elämään. Haluan, että elämäni on yhtä muuttuvaista ja aktiivista, kuin nyt akatemia-aikana on ollut. En halua luopua projektien tuomasta innostuksesta. Enkä koskaan kasvaa tylsäksi aikuiseksi.

Yksi asia, josta olen haaveillut jo kauan on se, että haluaisin asua talvet ulkomailla. En halua siis olla kahta-kolmea kuukautta lomalla vaan haluan työn, jonka voi toteuttaa läppärillä mistä tahansa maailmankolkasta. Tämä haave täyttää Larssenin asettamat vaatimukset tavoitteisiin liittyen ja se yhdistää monta juttua, joista nautin. Tavoite on konkreettinen ja selkeä, se saa mut nousemaan aamulla ylös, se herättää tunteita ja tuntuu jopa mahdottomalta tulla toteutetuksi. Haluan asua talvet etelässä.

Arvot ja tarpeet

Kuka sinä olet? Miten äitisi luonnehtisi sinua? Entä paras ystäväsi? Millainen identiteetti sinulla on? Mikä sinulle on loppujen lopuksi tärkeintä?

Säännöllinen pysähtyminen ja omien arvojen pohtiminen on aika ajoin paikallaan. Arvot antavat suuntaa myös tavoitteille. Arvot muuttuvat vuosien kuluessa ja siksi niiden tarkastelu säännöllisesti on tärkeää.

Arvojen miettiminen sai mut ajattelemaan sitä, mitä haluan tulevaisuudessa tehdä, mihin voisi laajentaa ja käyttää omaa osaamistaan. Aikaisemmassa kappaleessa mainitsin olevani innostuja. Sen lisäksi, että olen innostuja, olen myös mahdottoman kiltti. Haluan aina auttaa ja ein sanominen on työn ja tuskan takana. Siksipä olen kirjan luettuani päättänyt toimia enemmän arvojeni mukaisesti. Luonnollisesti oppari myötä projektityöt jäävät muutenkin vähemmälle, mutta aina silloin tällöin tulee ehdotuksia erilaisiin prokkiksiin liittyen.

Taannoin olin töissä Yritystehtaan pop upilla. Yritystehtaan toiminta käy yksiin omien arvojeni kanssa. Se on tosi jees, jos yksikin aloittava yritys hakee hautomosta apuja ponnistamiseen. Yrittäjyys ja sen edesauttaminen ovat todellakin mun mieleen.

Lisäksi omissa arvoissani tosi korkealla on terveys. Vaikka välillä herkuttelen ja vedän toisinaan jopa kovat kännit, pyrin tekemään arjessani terveellisiä valintoja. Mielen ja kehon hyvinvointi ovat tärkeitä palikoita ja siksipä kaikki hyvinvointiin liittyvät vilpittömät bisnesideat ovat todella tervetulleita. Samaan kategoriaan lisään liikkumisen, ai että miten mä siitä nautin! Se, että pystyn liikkumaan loppuelämäni, vaatii terveyttä ja se, että säilyn terveenä, vaatii liikkumista.

Mun perhe on mulle tosi tärkeä juttu – ystävät ja läheiset. Koska aikaisemmin mainitsin, että olen kitisijöille allerginen, sen sijaan sitten ne hyvät tyypit haluan pitää lähellä. Hyvien tyyppien kanssa on myös mukava työskennellä. Pidän tärkeänä arvona työn tekoa ja nimenomaan sellaista työtä, joka antaa tunteen, että sillä on joku tarkoitus. Hoitolatyö, jota itse teen elantonani, antaa usein asiakkaalle tosi hyvän fiiliksen, niin pinnalliselta kun se kuulostaakin. Olipa kyse kynsistä, ripsistä, kulmista tai ihosta, saan aina kiitoksen ja ihmiset suorastaan odottavat, että pääsevät vastaanotolleni. Kiitos ja hyvän fiiliksen tuottaminen on se juttu, jota janoan.

Lahjakkuus ei ratkaise, vaan harjottelu

Se, että olen hyvä iloitsemaan pienistä asioista, on synnyinlahja, joka tekee musta ylivoimaisen. Sekin taito on kuitenkin jokaisen opeteltavissa. Samanlaisesti itselläni on vaaaltavan pitkä lista asioista, joita on syytä kehittää. Ennen kaikkea mun tulisi opetella huolellisuutta ja treenata keskittymiskykyäni. Ei ole yksi tai kaksi kertaa, kun toimin ilman ajatusta, samalla työstäen montaa asiaa samaan aikaan. Tämän takia teen tyhmiä virheitä. Kielitaitoni on puutteellista. Suomi sentään sujuu, mutta äidinkieltäni puhuttaessa haluaisin olla parempi ja vaikuttavampi esiintyjä. Puhumis- ja esiintymistaidot vaikuttavat esimerkiksi mielikuvaan johtajasta ja ovat suuressa roolissa myyntityössä. Esiintymis- ja puhetaidot vaativat myös keskittymistä. Liian usein ajatus katkeaa ja suustani pääsee ajattelematon ”Mitä olinkaan sanomassa?”. Lisäksi mun pitäisi opetella vähän kovuutta; ikävä kyllä kun kiltit tytöt eivät täällä pärjää.

Itsensä kehittämiseksi Larssenin mukaan riittää, että tekee joka kerta asiat pikkuisen paremmin. Pyrin keskittymään kerralla viisi minuuttia pidempään ja yhteen asiaan kerrallaan. Oikoluen tai tarkistan tekemäni työt vielä yhden kerran. Voisin lukea joka päivä yhden artikkelin tai kääntää päässäni kuuntelemani musiikkikappaleen sanat kielitaidon kohentamiseksi. Tai nyt opparia tehdessä metsästää enemmän enkun kielisiä lähteitä. Voisin miettiä vielä tarkemmin, miten haluan tietyt asiat ilmaista ja miettiä argumentteja valmiiksi, valmistautua paremmin. Voisin myös miettiä sitä, miten muut sanomaani reagoisivat. Käydä päässäni läpi dialogia ja tilannetta ja sitä, miten kaikki eleet ja ilmeet tukisivat sanomaani. Harjoitella. Lahjakkuus ei ratkaise, vaan harjoittelu.

Johtajuus ja yritystoiminta

Koska Larssen valmentaa mm. yritysjohtajia, on kirjassa suoria vinkkejä myös yritysmaailmaan.

Arvot ovat hieno lisä yrityksen nettisivuilla, mutta miten arvomaailma esiintyy yrityksen arjessa? Voiko jokainen yrityksessä työskentelevä sitoutua yrityksen arvoihin? Omien arvojen päivittäminen on tärkeää, mutta vähintään yhtä tärkeää on miettiä yrityksen arvoja. Oikea suunta selkeytyy yrityksen toiminnassa, kun kysyy ydinporukalta muutaman kysymyksen:

  • Mikä me olemme?
  • Mikä haluamme olla?
  • Mitkä ovat arvomme?
  • Millainen on identiteettimme?
  • Mikä on visiomme?

Yksi omista tavoitteistani liittyy johtamiseen. Kuinka sitten kehittyä parempana johtajana? Larssenin mukaan ongelma on usein siinä, ettei johtajuudelle oteta aikaa. Suoritetaan vain operatiivisia töitä ja velvollisuuksia. Johtajuuden ytimessä on arjen aikatauluttaminen. Se, että olet taitava aikatauluttamaan päiväsi, auttaa myös keskittymään 100% sen hetkiseen toimintaan.

Ihmisten johtamisessa on puolestaan kyse siitä, kuinka kuhunkin johdettavaan yksilöön onnistuu vaikuttamaan. Tunteisiin vaikuttaminen on ainoa keino saada asiansa perille, eikä kaikille toimi viesti samanlaisessa muodossa.

Parhaiten menestyvät ne johtajat, jotka osaavat vaihdella tyyliään tilanteen mukaan.”

Kysyn seuraavat kysymykset itseltäni. Sitoudun kysymään samat kysymykset itseltäni uudestaan ja uudestaan kehittyäkseni ihmisten johtajana.

  • Mitä teit viimeksi herättääksesi ihmisten tunteet, kun yritit kannustaa heitä tekemään parhaansa?
  • Miten johdat alaisiasi niin, että he tuntevat entistä varmemmin, minkä vuoksi tekevät työtä ja miksi heidän pitäisi olla valmiina ponnistelemaan?
  • Miten voisit kannustaa alaisiasi tunnista toiseen, päivästä päivään, vähän enemmän kuin nyt?
  • Miten voisit kehonkielelläsi vaikuttaa työntekijöihisi eri tilanteissa?
  • Millainen parhaimmillasi olet eri tilanteissa?
  • Oletko roolimalli, käyttäydytkö itse niin kuin toivot alaistesi käyttäytyvän?

Hyvälle johtajalle sosiaaliset taidot ovat äärimmäisen tärkeitä. Hyvän johtajan täytyy tulla toimeen hyvin erilaisten ihmisten kanssa ja saada heidät tekemään parhaansa.

Johtajan täytyy jatkuvasti miettiä, miten saisi nostetuksi kunkin alaisen motivaation ja työinnon huippuunsa mahdollisimman usein. Ammattitaidoin säilyttäminen, kehittäminen ja tehokas hyödyntäminen erottaa parhaat yritykset muista. Tässä johtajalla on suuri vastuu.”

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!