Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Paras mahdollinen joukkuepelaaja

Kirjoitettu 17.02.19
Esseen kirjoittaja: Elina Tolppi
Kirjapisteet: 2
Kirja: Paras mahdollinen joukkuepelaaja
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Patrick Lencionin Paras mahdollinen joukkuepelaaja keskittyy tiimiläisen kolmeen parhaaseen ominaisuuteen. Nämä ominaisuudet ovat nöyrä, nälkäinen ja älykäs.

Nöyryys on kaikkein hienoin ja välttämättömin joukkuepelaajan ominaisuus.

Nöyrä joukkuepelaaja ei tavoittele huomiota itselleen vaan korostaa tiimiä. Tällainen joukkuepelaaja osaa jakaa kiitoksen. Nöyrä joukkuepelaaja omaa vahvan ”me-asenteen” ”minä-asenteen” sijasta. Ihmisiä, joilta puuttuu nöyryys on kahta perustyyppiä. Toinen on avoimen ylimielinen ihminen, joka keskittyy kaikessa itseensä. Toinen perustyyppi on huonon itseluottamuksen omaava ihminen. Tällainen ihminen ei puolusta omia ideoitaan eikä saa kiinnitettyä toisten huomiota näkemiinsä ongelmiin. Nämä molemmat perustyypit heikentävät tiimin suoritusta.

Aloittaessani Tiimiakatemialla en osannut tarpeeksi puolustaa omia ideoitani ja yhdyin helposti vahvempien mielipiteisiin. Ajan myötä olen päässyt huonosta itseluottamuksesta eroon ja koen nykyään olevani oikealla tavalla nöyrä. En tavoittele huomiota itselleni, mutta uskallan kertoa omat mielipiteeni. Tähän on vaikuttanut ehdottomasti tietynlainen turvallisuuden tunne Waistossa. Ajan myötä luottamus on kasvanut tiimissä niin, että omia mielipiteitään ei tarvitse piilotella. Myös Tiimiliiderin rooli opetti nöyryyttä ja kasvatti omaa me-asennettani. Johtajan kun on erityisen tärkeää jakaa kiitos ja toisaalta ottaa vastuu epäonnistumisista.

Johtajan täytyy tuskin koskaan patistaa nälkäisiä tekemään ahkerammin töitä, koska he ovat jo valmiiksi motivoituneita ja ahkeria.

Nälkäiset ihmiset tavoittelevat jatkuvasti lisää jotain: tekemistä, opittavaa, vastuuta. Nälkäiset joukkuepelaajat ajattelevat jatkuvasti seuraavaa askelta ja seuraavaa mahdollisuutta. Jos nälkä kasvaa liian suureksi, työstä tulee liian tärkeää ja se alkaa hallita elämää. Itsekkäällä tavalla ohjautunut nälkä on vaaraksi tiimille.

Omalla kohdallani myös nälkä on kasvanut Tiimiakatemian aikana. Olen aina ollut ahkera ja kova tekemään töitä, mutta Tiimiakatemialla olen oppinut ottamaan enemmän vastuuta ja ajattelen tekemistäni kauaskantoisemmin. Välillä nälkä meinaa kasvaa liian suureksi, mutta olen oppinut huomaamaan sen ajoissa, jolloin pystyn myös reagoimaan ajoissa. Työ ei pääse hallitsemaan elämää, kun sen pitää tasapainossa muun elämän kanssa. Haluan tosin oppia kohdistamaan nälkääni entistä paremmin. Teen välillä vieläkin asioita, jotka eivät vie minua tai tiimiä juurikaan eteenpäin.

Älykkyys tarkoittaa yksinkertaisesti henkilön maalaisjärkeä ihmisten suhteen.

Älykkyys tarkoittaa tässä tapauksessa kykyä olla asiallinen ja valpas ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Älykkäät joukkuepelaajat esittävät hyviä kysymyksiä, kuuntelevat muita aktiivisesti ja pysyvät tiiviisti mukana keskusteluissa. Älykäs joukkuepelaaja ymmärtää, miten omat sanat ja teot vaikuttavat muihin. Älykkyyttä voi käyttää myös väärin, mikä on vaaraksi tiimille.

Pidän itseäni älykkäänä joukkuepelaajana. Olen todella empaattinen ja koen, että minun on suhteellisen helppoa asettua toisen ihmisen asemaan, mikä puolestaan auttaa toimimaan tiimissä. Tiimiliiderin roolissa opin ymmärtämään muita paremmin ja kirjojen kautta olen saanut paljon oppia siitä, miksi ihmiset toimivat niin kuin toimivat.

Parhaalta joukkuepelaajalta löytyy nimenomaan kaikki nämä kolme hyvettä. Jos yksikin puuttuu, tiimityö vaikeutuu merkittävästi. On tärkeää muistaa, että kukaan meistä ei suinkaan ole täydellinen. Joukkuepelaaja, jolta löytyy kaikki nämä kolme hyvettä, voi huonona päivänä toimia täysin hyveiden vastaisesti. Elämänkokemus puolestaan kehittää näitä hyveitä ja varsinkin Tiimiakatemialla nämä hyveet  kehittyvät hurjaa vauhtia.

Kun tiimin jäsenet ovat yhtä vahvoja kaikilla näillä alueilla, he mahdollistavat tiimityön, koska heidän ansiostaan tiimiläisten on suhteellisen helppo selvitä tiimin viidestä toimintahäiriöstä.  Tämä merkitsee, että he tavallista todennäköisemmin ovat haavoittuvaisia ja rakentavat luottamusta, antautuvat hedelmälliseen mutta epämukavaan konfliktiin tiimiläisten kanssa, sitoutuvat ryhmäpäätöksiin, vaikka olisivatkin alun perin olleet eri mieltä, vaativat toisia tiimiläisiä tilille nähdessään suorituksessa aukkoja, joihin voi puuttua, ja panevat tiimin tulokset omien tarpeidensa edelle.

Hyveitä voi onneksi kehittää myös oma-aloitteisesti.

Nöyryyden kehittäminen. On tärkeää tunnistaa perimmäiset syyt nöyryyden puutteelle, jotta sitä voi tosissaan kehittää. Nöyryyden puutteeseen liittyy aina jollakin tavalla epävarmuus, joka useimmiten juontaa juurensa lapsuudesta. Kun henkilö tunnistaa ja myöntää perimmäiset syynsä nöyryyden puutteelle, on tämän helpompaa lähteä kehittämään nöyryyttä. Nöyryyttä voi kehittää niin sanotun altistusterapian avulla. Henkilö voi kehittyä yksinkertaisesti käyttäytymällä kuin hän olisi nöyrä. Kun henkilö laitetaan käyttäytymään tavalla, joka hänelle on vaikeaa, hän ymmärtää sen hyödyt itselle ja toisille. Henkilö ymmärtää, että keskittyminen toisiin ei vähennä omaa onnellisuutta, vaan pikemminkin lisää sitä.

Nälän kehittäminen. Nälän kehittäminen on kaikista vaikeinta. Henkilön on vaikea tulla nälkäiseksi, jos hän ei ymmärrä oman osuutensa yhteyttä siihen, miten työ vaikuttaa toisiin. Tehokkain keino kehittää nälkää on toimia tiiminä. Kun nälkäiset henkilöt kuvailevat motivaatiotaan ja yhteyttään missioon, voi ei-nälkäinen henkilö ”saada tartunnan” toisten tiimiläisten intohimosta. Ei-nälkäiselle henkilölle tulee asettaa käytöstä koskevia odotuksia ja häntä on pidettävä tilivelvollisena niiden suhteen.

Älykkyyden kehittäminen. Lencionin mukaan henkilöä, jolla on vaikeuksia ihmissuhdetaidoissa, voidaan verrata lemmikkiin. Kuten koulutettava oleva koiranpentu, tämäkin tarvitsee nopean ja rakkaudellisen näpäytyksen nenälle sanomalehdellä aina kun hän tekee jotakin ei-älykästä. Ei-älykkäälle ihmiselle tulee siis sanoa, kun hän tekee tai sanoo jotain ”väärin”.

Oli kyseessä sitten nöyryyden, nälän tai älykkyyden kehittäminen, johtajan tehtävänä on näyttää esimerkkiä ja rohkaista alaisiaan kehittymään näillä osa-alueilla. Kun henkilössä tapahtuu kehitystä, on johtajan kehuttava häntä.

Koen, että Waisto on tiiminä nöyrä ja älykäs, muttei tarpeeksi nälkäinen. Tämä näkyy siinä, että emme tarpeeksi keskity asiakkaisiin, vaikka asiakkaan tulisi olla keskiössä. Parannusta viime vuodesta on onneksi tapahtunut, mutta koska meillä on enää alle vuosi aikaa, tulisi muutoksen tapahtua nopeammin ja isommin. Olemme puhuneet asiasta paljon ja tehneet erilaisia kokeiluja asiakasviikkojen ja kampanjan muodossa. Uskon, että esimerkin näyttäminen toimii tässä tapauksessa  parhaiten. Kun muutamat tiimiläiset käyvät paljon asiakkaissa ja tekevät kauppaa, tulee muille tunne, että itsekin pitäisi jotain tehdä. Waistossa tuntuu kaikki muu olevan kohdallaan, mutta asiakkaisiin ei yksinkertaisesti panosteta tarpeeksi. Kuten Lencioni sanoi, nälän kehittäminen on vaikeinta ja se on kyllä huomattu. Yrittänyttä ei kuitenkaan laiteta!

Kirjassa on mukana työkalu, joka auttaa tutkimaan ja arvioimaan, kuinka hyvin parhaan mahdollisen joukkuepelaajan kolme hyvettä yhdistyvät itsessä. Olisi mielenkiintoista tehdä testi yhdessä koko tiimin kanssa, jolloin nähtäisiin, mitä kehitettävää meillä todellisuudessa on. Yksin on vaikea lähteä kehittämään nöyryyttä, nälkää tai älykkyyttä. Kun muut tiimiläiset tietävät kehityskohteesi ja myönnät itse ne, kehittymistä voi oikeasti tapahtua.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!