Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Paras mahdollinen joukkuepelaaja

Kirjoitettu 02.08.17
Esseen kirjoittaja: Jarna Lehtola
Kirjapisteet: 2
Kirja: Paras mahdollinen joukkuepelaaja
Kirjan kirjoittaja: Patrick Lencioni
Kategoriat: 2.2. Tiimityön taidot ja työkalut, 3.2. Yrittäjän taidot ja työkalut, 8.2. Yrittäjänä kasvun taidot ja työkalut

Paras mahdollinen joukkuepelaaja, 4.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 4.0/5 (1 vote cast)

Tiimityöskentely ja tiimityön taidot ovat aina vaan enemmän esillä työpaikkailmoituksissa, sosiaalisessa mediassa sekä ihan arkipäivän puheissa. Kyky työskennellä ja tulla toimeen tiimissä alkaa olemaan ratkaiseva tekijä myös työnhaussa. Patrick Lencionin kirja Paras mahdollinen joukkuepelaaja pureutuu tiimiläisen kolmeen parhaaseen ominaisuuteen. Nämä kolme ominaisuutta ovat nöyryys, nälkä ja älykkyys.

 

Nöyryys

Lencionin mukaan nöyryys on välttämättömin joukkuepelaajan ominaisuus. Nöyrä ihminen korostaa itsensä sijaan tiimiä. On kuitenkin kaksi perustyyppiä, joilta puuttuu nöyryys. Ensimmäinen on rehentelijä, egon ohjaama huomionhakuinen tyyppi, joka aiheuttaa tiimissä mielipahaa sekä hajaannusta. Toiselle perustyypille on ominaista itseluottamuksen puute. He jättävät huomiotta omat taitonsa ja ovat vaatimattomia, mikä luo muille helposti kuvan nöyryydestä. Vaikka he eivät olekaan ylimielisiä, heidän kyvyttömyytensä ymmärtää omaa arvoaan sotii nöyryyttä vastaan. Kun ihmisellä on heikko omanarvontunto, hän helposti vahingoittaa tiimejä, koska ei osaa puolustaa itseään tai ideoitaan. Vaikkakin tämä tyyppi on vähemmän huomiota herättävä kuin egoilija, verottaa se siltikin tiimin toimintaa.

 

”Nöyryys ei ole sitä, että ajattelee vähemmän itsestään, vaan sitä että ajattelee vähemmän itseään.” –C.S. Lewis

 

Nälkä

Nälkäisillä ihmisillä on taipumus tavoitella aina lisää jotakin. He ovat ahkeria puurtajia, jotka ajattelevat jatkuvasti seuraavaa askelta. Nälänhimoiset kammoksuvat ajatusta, että heidät havaittaisiin laiskureiksi. Tällaiset tyypit ovat eduksi tiimille mutta heissäkin piilee varjopuoli. Jos nälkä ohjautuu itsekkäällä tavalla, se syö tiimiä ja edistää yksilöä. Nälän kasvaessa liian suureksi, ottaa työ elämästä helposti vallan, josta taasen seuraa uupumus ja pahimmillaan burn out. Positiivisessa muodossaan nälkä vie tiimiä eteenpäin. Työt tehdään hyvin ja ollaan sitoutuneita.

 

Älykkyys

Tässä tapauksessa älykkyys ei niinkään tarkoita vaikkapa matemaattista älykkyyttä, vaan henkilön maalaisjärkeä ihmisten suhteen. Se tarkoittaa kykyä olla asiallinen ja valpas ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Älykkäät pelaajat osaavat lukea tilanteita sekä ihmisiä, esittää hyviä kysymyksiä ja kuunnella. Toisin sanoen älykkäillä on arvostelukykyä ja tajua omien sanojen sekä tekojen vaikutuksista. Tästä johtuen he eivät sano eivätkä tee asioita –tai jätä sanomatta tai tekemättä asioita –tietämättä työkaverinsa todennäköistä suhtautumista. Myös älykkyyden suhteen on syytä olla varovainen, sillä älykkäät pystyvät käyttämään lahjojaan myös pahaan, vaikkapa manipulointiin.

 

Kolmen hyveen yhdistelmä

Nöyryys, nälkä ja älykkyys näyttävät aika ilmeisiltä. Yksittäin tarkasteltuna niissä ei sinänsä mitään ihmeellistä olekaan, vaan vaaditaan kaikkien kolmen yhdistelmää. Jos yksi tai useampi puuttuu, tiimityö vaikeutuu huomattavasti ja voi joskus muuttua jopa mahdottomaksi.

Henkilö, joka ei ole nöyrä, ei pysty olemaan haavoittuvainen ja rakentamaan luottamusta. Hän ei siis kykene antautumaan aitoon konfliktiin eikä pitämään toisia tilivelvollisina. Hänen on vaikea sitoutua päätöksiin, jotka eivät palvele hänen omia etujaan. Henkilö, jolta puuttuu nälkä, ei ole valmis antautumaan epämukavaan konfliktiin, vaatimaan toisia tilille käyttäytymisestään eikä tekemään mitä tahansa saavuttaakseen tuloksia. Hän usein valitsee helpoimman tien. Ja henkilö, joka ei ole älykäs ihmisten suhteen, aiheuttaa todennäköisesti tarpeettomia ongelmia koko tiimin rakennusprosessissa.

 

Jokainen meistä varmasti haluaisi olla, tai ainakin oppia parhaaksi mahdolliseksi joukkuepelaajaksi. Harva meistä syntyy kultalusikka suussa omaten kaikki kolme hyvettä täysin. Itse olen sitä mieltä, että näitä kaikkea voi oppia. Joku osa-alue voi olla puutteellisempi kuin muut ja silloin sen oppiminen on luonnollisesti haastavampaa. Kaikki on kuitenkin kiinni asenteesta ja halusta oppia sekä omaksua uusia tapoja. Tiimiakatemialle tullessani en todellakaan ollut se kaikista nöyrin tai älykkäin. Nälkää olen tosin tuntenut aina, olen halunnut mennä eteenpäin ja olla tehokas. Toki tälläkin saralla aina välillä tulee notkahduksia. Väitän kehittyneeni ja oppineeni rutkasti näitä kaikkia osa-alueita. Tiimiakatemia ja oma rakas tiimini on muovannut minua ja jollain tapaa pakottanutkin nöyrtymään, kehittämään tilannetajua sekä kasvattamaan nälän tunnetta. Kun vauhti on kovaa ja ympärillä on kovia tekijöitä, ei toisaalta ole muutakaan mahdollisuutta kuin olla avoin muutokselle. Toinen vaihtoehto on lähteä pois Tiimiakatemialta. Se ei ollut minulle vaihtoehto, vaan halusin kokea ne kasvukivut, kehittyä ja muuttua paremmaksi ihmiseksi ja tiimipelaajaksi kuin mitä olin ennen Tiimiakatemiaa.

En ole vielä paras mahdollinen tiimipelaaja mutta olen siihen matkalla. Tiedän, että tulevaisuudessa tulen hyötymään näistä kolmen ja puolen vuoden kipuiluista. Ja toisaalta en ehkä haluaisi ollakaan 22- vuotiaana paras mahdollinen yhtään missään. Haluan oppia, kasvaa ja kehittyä vielä lisää ja siihen olen saanut hyvät eväät Tiimiakatemialta sekä tiimistäni Aitosta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!