Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pelko motivaattorina

Kirjoitettu 31.03.21
Esseen kirjoittaja: Pekka Martinmäki
Kirjapisteet: 3
Kirja: Pelon hinta
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pelkään epäonnistumista ja aloitin kirjan ajatuksella, että haluan voittaa pelkoni. Etsin kirjasta keinoja voittaa pelkoni ja lopulta luinkin vain siitä, miten se toimii johtamisessa. Halusin lukea erityisesti siitä, koska Onixiassa kokeilimme sitä. Päädyinkin ajatukseen siitä, että ehkä pelko ei olekaan aina huono asia.

 

Toimintaani usein ohjaavat asiat, jotka koen turvalliseksi ja tutuksi. Yleensä uusiin projekteihin ja epämukavuusalueelle päädyn hetken mielijohteesta ja vasta jälkeenpäin mietin, olikohan tämä fiksua. Käytän tähän esimerkkinä nettisivuprojektia, joka alkaa olla pikkuhiljaa jo loppusuoralla. Aluksi lähdin projektiin mukaan, koska ajattelin että kyllähän minä osaan jonkinlaiset nettisivut tehdä ja onhan siinä mukana myös minua pätevämpi tekijä. Kuitenkin projektin edetessä päädyin projektipäälliköksi ja vielä silloin olin varma itsestäni. Sivujen luominen aluksi toimi, mutta heti kun olin sivuille tehnyt ne asiat, jotka koin hallitsevani täysin, huomasin alkavani pelkäämään epäonnistumista.

 

Kirjan mukaan pelko saa usein ihmiset liikkeelle, mutta pelon alla toimivan ihmisen on hankalaa olla luova. Eli pelko saa kaikki keskittymään ongelmaan, mutta onko ongelmanratkaisu yhtä luovaa? Minulta ainakin katoaa se pienikin luovuus, jonka omaan heti, jos minulla on kiire. Kirjassa mainitaan termi ”Palava alusta”. Sitä on usein tulkittu väärin, mutta se tarkoittaa sitä, että johtajan on itse otettava vastuu muutoksesta. Kirja käyttää esimerkkinä Nokian entistä puheenjohtajaa Stephen Elopia, joka ajoi tällä metodilla muutoksen Nokialle. Se toimii esimerkkinä kerrasta, jolloin pelon käyttö toimi, kun työntekijöiltä ei vaadittu luovuutta vaan tarkoitus oli saada asiat liikkeelle. Se toimii tilanteissa, joissa päämäärä on tiedossa, mutta työntekijöitä ei vielä ole saatu liikkeelle.

 

Siihen kuitenkin liittyy paljon haittavaikutuksia ja riskejä. Pelkoa käytettäessä on myös mahdollista, että stressiä lisätessä ihminen jähmettyy ja ongelmat kasvavat. Työntekijöiden jähmettyminen saattaa siis toimia vastoin toivottua liikkeelle panoa ja turhauttaa johtoporrasta entisestään. Myös työntekijöiden motivaatio saattaa laskea. Työympäristö voi muuttua ahdistavaksi ja silloin työssä ei pääse niin sanottuun flow-tilaan.

 

Kokeilimme tätä myös Onixiassa kirjapisteiden suhteen, mutta se ei toiminut kaikille. Osittain uskon syynä olleen sen, että vaikka peloteltiin paljon seurauksilla, mitään ei oikeasti tapahtunut, vaikka pisteet jäivät osalla vajaaksi.

 

Nettisivuprojektissa epäonnistumista pelätessä, pelko sai minut opiskelemaan enemmän niiden tekoa ja pakotti minut liikkeelle, sen sijaan että olisin vain ahdistunut työmäärästä. Heti kun sain uudelleen luottamusta teoriasta, pelkoni poistui ja aloin suunnitella nettisivujen rakennetta laajemmaksi. Pelon vuoksi opin paljon uutta ja kun se meni ohi, huomasin osaavani enemmän ja olevani entistä varmempi itsestäni. Koen että pelkoni epäonnistumisesta saa minut toimimaan tehokkaammin, mutta ei niin luovasti. Se siis toimii minulle tehtävissä, joissa tavoite on selvä ja ei vaadi luovuutta.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!