Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pelon hinta

Kirjoitettu 07.02.16
Esseen kirjoittaja: Heidi Aittanen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pelon Hinta
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Pelon hinta

 

Henkka Hyppösen pelon hinta oli suorastaan mainio teos. Olen pienestä asti lukenut Tieteen kuvalehtiä niin kuin muut lukivat uusinta Aku Ankkaa ja olen ollut kiinnostunut siitä, kuinka tietyt reaktiot syntyvät aivoissamme. En ole aikaisemmin tutustunut pelkojen syntymiseen, mutta tämän kirjan luettuani ymmärrän siitäkin enemmän. Lähdin lukemaan kirjaa kysymys mielessäni: ”Kuinka voitan esiintymisen pelkoni tai kuinka voisin hallita sitä?”. On nimittäin noloa seistä lavalla ja huomata, että normaalistikkin tärisevät kädet ovat ottaneet turbovaiheen päälle ja tärinä siirtyy pikkuhiljaa laajemmalle ja laajemmalle ja lopulta se onkin sitten polvissa asti. Tähän omaan kysymykseeni löysin vastauksen hyvinkin nopeasti; siedättämisen ja hengityksen tasaamisen avulla. Pitäisi oppia kääntämään refleksinomainen pelkoreaktio vaikkapa innostukseksi, jolloin adrenaliinista olisi vain hyötyä. Opin kirjasta paljon pelosta, sen synnystä, toiminnasta ja automaatio-ohjautuvuudesta. Kuten sanoin, löysin nopeasti neuvoja ja harjoituksia oman pelkoni voittamista varten, mutta rupesin sen jälkeen keskittyä Ideaosuuskunta Aiton pelkoihin. Miksi pelkäämme ja mitä me pelkäämme?
 

”Rohkeiden kokeiluiden ja verkostojen kautta oman jutun löytäminen”

Teimme pinkkuvuoden keväällä Aito 2.0 synnytyksen, jossa muodostimme itsellemme tämän vision. Haluamme tehdä rohkeita kokeiluja ja haluamme kannustaa toisiamme niihin. Vai haluammeko? Minusta tuntuu, että tiimissämme on joku näkymätön voima joka estää toisien kannustamisen. Palasin kokonaan taaksepäin pinkkukevääseen ja tutkailin koko 2.0 synnytyksen läpi. Sama Aiton kaava toteutui, hyviä juttuja mutta juuri mitään ei mennyt käytäntöön. Olimme käyttäneet Sinisen meren strategiasta poimittua salmiakkimallia, missä vastattiin neljään kysymykseen. Mitä meidän tulisi toiminnassamme korostaa, mitä tulisi poistaa, mitä uutta pitäisi luoda ja mitä meidän pitäisi karsia.

 

”Aito 2.0 Tiimisynnytys, salmiakkimalli

Korostaa: Viestintä, positiivisuus, asiakaslähtöisyys, rehellisyys, verkostoituminen ja kannustaminen.

Luoda uutta: Käytäntöönvieminen, uudet asiakassuhteet, tarkempi seuranta, virkistäytymiskäytäntö ja konkreettisten tavoitteiden luonti.

Karsia: Kokeilunhaluttomuus, välinpitämättömyys, varovaisuus ja talon sisäiset suorittavat työt.

Poistaa: Negatiivisuus, minä-asenne, kaksinaamaisuus, selittely, hiekotus, sääntörikkomukset.”

 

Näitä tuloksia tutkaillessa voidaan todeta, että tarkempi seuranta ja konkreettiset tavoitteet ovat saaneet hiukan jalansijaa toiminnassamme. Se mitä pitäisi poistaa ja karsia onkin asia aivan erikseen. Käytännössä mitään ei ole tapahtunut. Jotkut meistä ovat ottaneet askeleen eteenpäin ja lopettaneet hiekottamisen, toisaalta on niitä ketkä turvautuvat oman asemansa nostoon hiekottamisen avulla. Edelleen ollaan välinpitämättömiä, edelleen se oma napa kulkee edellä, negatiivisuutta lietsotaan sillä, että keskitytään muiden rikkomuksiin ja ongelmiin ja sitten kun omalla kohdalla on petrattavaa niin se jätetään kyllä huomiotta. Selityksen ja värikynän jälkeä löytyy asiassa kun asiassa ja luottamusta ei olla saatu kohdilleen koko tiimin välillä. Onhan meillä hyviäkin juttuja ja suunta on ylöspäin, mutta tälläisessa porukassa Joryn täytyy vähän miettiä mikä olisi se oikeanlainen johtamistyyli ja mitä kaiken takana on? Kaiken takana on pelko.

 

Mitä me pelkäämme?

Tunnistin Aitosta heti kolme suurinta pelkoa, sekä yksilö-, että tiimitasolla.

  1. Epävarmuus ja ennustettavuus
  2. Epäonnistumisen pelko
  3. Aiemmin kohdatut pelot tai niiden elävät kuvat

 

Epävarmuus

Lähes kaikki meistä on epävarmoja jossain määrin. Olemme epävarmoja itsestämme, toisistamme sekä tulevasta. Epävarmuushan johtuu tiedottomuudesta. Pelkäämme sitä, mistä emme tiedä ja mistä emme voi olla varmoja. Epävarmuus on iskostettu meihin syvälle sisälle. Liiketoiminnassa epävarmuus johtuu usein luottamuksen pulasta. Tulemme myös epävarmoiksi verratessamme itseämme toisiin, tai omaa tiimiä toisiin tiimeihin. Epävarmuus syö meiltä rohkeutta lähteä kokeilemaan jotakin uutta.

Pelon Hinnassa kerrottiin Freddie Mercurystä, kuinka alunperin Bohemian Rhapsody –kappaletta kritisoitiin paljon. Radiosoittoon päätyviin kappaleihin oli tietyt normit olemassa ja Bohemian rhapsody rikkoi lähes kaikkia niitä. Mercury ei kuitenkaan luovuttanut kappaleen suhteen, hän oli itse varma siitä, että se menestyy. Ja kappas, kuinka lopulta kävikään. Aiton pitäisi saada iskostettua päähän se, että teemme akatemialla omaa juttuamme, eikä meitä pidä verrata muihin. Muut saattavat kritisoida meitä, mutta mitä jos kaiken kritiikin ja epäluulon jälkeen saavuttaisimme jotain aivan uutta ja erilaista? Sen pelon, että muut eivät usko tekemisiimme, pitäisi olla meille yhtä tyhjän kanssa. Silloin kun uskomme itseemme välittämättä muista, voimme menestyä yksilöinä ja tiiminä. Meidän pitäisi keskittyä niihin asioihin mihin voimme itse vaikuttaa ja unohtaa ne seikat jotka sijoittuvat vaikuttamisen kehän ulkopuolelle.

 

Epäonnistumisen pelko

Akatemiallakin paljon kuultu kysymys ”Mitä tekisit, jos et pelkäisi?” saa kenet tahansa pohtimaan omaa elämäänsä. Epäonnistumisen pelko voi vaikuttaa suurestikkin yksilön elämään. Se saattaa verottaa tietoisen riskin ottamista, se saattaa ajaa meidät missaamaan suuretkin seikkailut ja kokeilut. Epäonnistuminen voi olla noloa ja nöyryyttävää, mutta ennen kaikkea opettavaista. Pelkään itsekin epäonnistua. Akatemialla rohkaistaan epäonnistumiseen juuri sen oppimisen takia, mutta joillekkin ihmisille on luontaisempaa jättää riskit ottamatta, ettei vain tapahtuisi mitään ja ettei epäonnistuisi. Kirjassa kerrottiin tutkimuksesta jossa testattiin epäonnistumisen vaikutusta toimintaan. Tutkimus tehtiin lapsilla ja kiteytettynä ne lapset, ketkä epäonnistuivat tehtävässä, uskalsivat ottaa suuremman haasteen vastaan. Ne lapset, ketkä onnistuivat ottivat ”helpon” haasteen vastaan, jonka varmasti selättäisivät. Näille lapsille syntyi mielikuva siitä, että miksi pitäisi riskeetata jos on jo täydellinen.

Toiset Aitolaiset voivat kohdata epäonnistumisen olankohautuksella ja ”hups” lausahduksella, ja toisille se on paljon kovempi paikka ja siitä palautuminen kestää kauemmin. Ihmisillä on luontainen suhtautuminen epäonnistumiseen, se joko menee tunteisiin, tai sitten ei. Tätäkin taitoa voi harjoitella, milläs muullakaan kuin siedätyshoidolla eli epäonnistumalla. Epäonnistumisen pelko ei koske vain omaa toimintaa, vaan Aitossa ainakin voi huomata että jotkut pelkäävät myös muiden takia. Joillakin on tapana haluta tietää kaikesta kaikki ja jotenkin hallita tilannetta, vaikka se ei olisi omassa toiminnassa millään lailla relevanttia. Se että joku muu pelkää sinun puolesta vaikuttaa psykologisesti myös sinuun itseesi. Rupeat itsekin pelkäämään koska aistit muiden pelon. Ihminen on kuitenkin laumaeläin.

 

Aiemmin kohdatut pelot

Aivot oppivat jatkuvasti kaikesta. Jos laitat käden kuumalle liedelle, aivosi oppivat sen, että toista kertaa sitä ei kannata tehdä. On hyvin todennäköistä, että se minkä olet joskus kokenut pelkona on sinulle pelottava kokemus myös vastaisuudessa. Tässä kastissa Aitoa painaa luottamuspula. Pelko siitä, että emme voi luottaa toisiimme. Luottamus rakentuu pienistä palasista. Huojuva torni –peli käy hyvänä esimerkkinä. Tornista poistetaan palikoita ja torni alkaa huojua. Jos toimit epäluottamuksellisesti, koko sinuun kohdistuva luottamus horjuu. Kun tarpeeksi näitä tekoja syntyy, eli palikoita lähtee, luottamuksen torni kaatuu. Tornin voi korjata, mutta siihen kuluu aikaa, että se voidaan rakentaa samanlaiseksi kuin se oli ennen palasten poisottoa. Kun rakennusurakan aikana katoaa palasia, tarkoittaa se sitä, että tornin rakentaminen täyteen kuntoon vain siirtyy ja siirtyy.

 

Nyt ehkä tiedän, mitä me Aitossa pelkäämme. Mutta mitä näille peloille voisimme tehdä? Hyppösen Pelon hinta tarjosi suoria keinoja pelkojen hallitsemiseen ja voittamiseen yhteisössä.

  1. Täydellinen avoimuus ja läpinäkyvyys
  2. Turvallisen tilan luominen
  3. Luottamuksen kasvattaminen
  4. Panokset pois pöydältä –ajattelu
  5. Huomio vain siihen, mikä voi vaikuttaa
  6. Enemmän dialogia, vähemmän debattia

 

Uusi jorymme kohtaa kovia johtamisen haasteita heti alkuun. Meillä ei ole ollut asiakkaita tarpeeksi, joten asiakaspäällikkömme Roosan täytyy buustata meitä uuteen nousuun. Tiimissä on läpinäkymättömyyttä ja luottamuspulaa ja muiden huonoihin puoliin sekaantumista, joten tiimiliiderimme Harrin täytyy viedä meitä yhdessä muiden kanssa suutaan, jossa keskitytään vain olennaiseen ja voidaan olla rehellisiä toisillemme. Tiimin rahatilanne on kriittisillä vesillä, 3/8 on gäpissä plussalla ja toisen puolen miinukset eivät ole pieniä, eli minun, uutena talouspäällikkönä pitää löytää keino rahatilanteen korjaamiseen, kuitenkin siten, että suuret miinukset eivät lamaannuta tekemistä. Tilanne on se, että tuloksia ja tekemistä pitäisi saada, mutta suuri paine saattaa lamauttaa totaalisesti tiimiläiset. Olisiko tässä tilanteessa apuun paineen poisto, eli panokset pois pöydältä –ajattelu, vai käytetäänkö pelkoa motivaattorina? Toiset sanovat, että paine motivoi. Toiset, kuten esimerkiksi minä, ahdistuvat paineesta ja pelko muuttuu lamaantumiseksi. Meidän täytyy sitoa jotenkin tiimimme yhdeksi, jossa kaikki kokevat olevansa sosisaalisesti samalla tasolla. Silloin emme pelkäisi epäonnistua, emmekä olisi epävarmoja ja uskaltaisimme ehkä elää visiomme mukaisesti.

 

Hyppösen pelon kirja herätti minussa suunnattoman paljon ajatuksia. Se auttoi ymmärtämään pelkoa, ja ymmärtämään mitä tapahtuu verhojen toisella puolella. Ihmiset toimivat luonnostaan eri tavalla, joka voi vaikuttaa suuresti tiimityöskentelyyn. En ole ihan varma, kuinka hyödyntäisin käytännössä kirjan oppeja. Pelkokäyttäytyminen on yksilöiden välillä erilaista ja se mikä toimii toisille, ei välttämättä toimi toisille. Pelolla on suuri hinta, avoimeksi kysymykseksi jää se, kenen vastuulle sen maksaminen jää?

 

 

 

 

 

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!