Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pelon hinta

Kirjoitettu 06.12.19
Esseen kirjoittaja: Jouni Kiiskinen
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pelon hinta
Kirjan kirjoittaja: Henkka Hyppönen
Kategoriat: 1. Oppiminen, 8. Henkinen kasvu

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Löysin Henkka Hyppösen pelon hinnan kesällä sattumalta. Aamuvuoroissa Lidlissä oli kaksi tuntia loistavaa aikaa kuunnella samalla kirjaa muiden töiden lomassa, ennen kaupan avaamista. Bookbeatia selaamalla pelon hinta tuli vastaan. En ollut koskaan kuullutkaan kirjasta, mutta pelkkä aihe sai minut kiinnostumaan kirjasta niin paljon, että päätin antaa sille aikaa, ainakin sen yhden aamuvuoron kaksi tuntia. Olen aiemmissa esseissäni jo tunnistanut omia pelkojani ja ruotinut niitä paljon, erityisesti tunnelukkosi kirjan (kirjasuositus itsetutkiskeluun) pohjalta. Voimakkaimmin omaa käytöstäni ohjaava ja eniten tiimiyrittäjän arkea häiritsevä pelkoni on epäonnistumisen pelko. Juuri siitä syystä pelon hinta kuulosti hyvältä kirjalta, koska tunnen pelkoni hyvin, mutta haluaisin niin kovasti mahtaakin niille enemmän.

 

En varmaan ole ainoa ihminen, joka näkee useimmissa tilanteissa pelon lähinnä ärsyttävänä häiriötekijänä tilanteissa, joissa sitä kaikkein vähiten kaipaa. Tuntuu, kuin se olisi jokin taikavoima, joka ottaa kehon ja mielen hallintaansa, eikä sille mahda mitään. Hyppösen kirja antoi pelolle hieman konkreettisemman muodon ja sai minut tajuamaan, ettei kyseessä ole tosiaankaan mikään taikavoimia ja että pelkkä tällainen ajatus on typerä ja haitallinen. Pelollekin nimittäin voi pistää kampoihin ja jossain tilanteissa sen voi jopa kääntää edukseen.

 

Pelon alkuperäinen tehtävä on ollut suojella meitä vaaroilta ja näin varmistaa henkiinjäämisemme ja suvun jatkaminen. Puhdasta biologiaa siis, ei magiikkaa. Kun vaara havaitaan, sen välttäminen ja siltä pelastautuminen ajavat aivoissamme kaikkien muiden toimintojen edelle. Pelkoreaktion taustalla on siis järjestelmä, jonka tehtävä on varmistaa selviytyminen uhkaavassa tilanteessa. Kaikki sellaiset toiminnot, jotka eivät juuri sillä hetkellä ole ratkaisevia henkiin jäämisen kannalta siirtyvät taka-alalle, tai ohitetaan kokonaan. Ihmislajin onni on sen pitkälle kehittynyt tietoinen ajattelu. Vaikka aivoissamme vuosituhansia vanhoja selviytymiskeinoja jäänteeksi on jäänytkin, emme kuitenkaan ole täysin niiden sätkynukkeja. Minua kiinnosti kirjassa erityisesti juuri se, mitä konkreettisia neuvoja sillä on antaa, ettei syvälle aivoihin kehittynyt pelkojärjestelmä pilaisi modernin ajan tärkeitä toiminnan paikkoja olemassa olollaan. Siksi esseeni fokus on juuri niissä kirjan tarjoamissa selkeissä toimenpiteissä, millä voi ottaa niskalenkkiä omista peloistaan.

 

Ensimmäinen oikea neuvo pelkoreaktion nujertamiseksi on fyysinen, nimittäin hengitys. Hermostolle tilanteita on kolmenlaisia: turvallisia, vaarallisia ja hengenvaarallisia. Vaarallisiin tilanteisiin hermostomme vastaa pakene-tai-taistele reaktiolla. Jos tilanne on hengenvaarallinen ja pakeneminen tai taisteleminen ei auta hermosto voi käyttää myös jähmettymisreaktiota tilanteesta selviämiseen. Esimerkiksi esiintymistilaisuudessa näin pitkälle mennyt pelkoreaktio voi johtaa sosiaaliseen katastrofiin. Hyppönen puhuu aivoissamme sijaitsevasta kiertäjähermosta, jossa on turvallisissa tilanteissa ”jarru päällä”. Kun tilanne muuttuu uhkaavaksi jarru alkaa pettää. Tähän jarruun on myös mahdollista päästä käsiksi. Keino tähän on oikeanlainen hengitys. Kun pelko alkaa ottaa liikaa valtaa, kannattaa kokeilla hidastaa uloshengitystä. Uloshengitystä voi hidastaa lisäämällä sanoja lauseisiin ja hengittämällä sisään vasta lauseiden lopussa. Hengitystä manipuloimalla voi pakottaa hermoston tilaan, jossa on sosiaalisessa uhkaavassa tilanteessa parempi olla. Normaalisti hermosto johtaa uhkaavissa tilanteissa myös hengitystä, mutta kun siihen puuttuu itse tietoisesti, hengitys johtaakin hermostoa.

 

Seuraava konkreettinen vinkki pelkojen voittamiseen on yleisemmin tiedossa oleva asia ja toteuttamisen kannalta huomattavasti epämiellyttävämpää. Se on siedättäminen. Sosiaaliset pelot linkittyvät aivoihin tallentuneiden kivuliaiden sosiaalisten muistojen kanssa. Siedättämällä tätä linkkiä voi heikentää. Tarkoittaa siis sitä, että hakeutumalla tietoisesti pelkäämiinsä tilanteisiin tarpeeksi usein, pelon voimaa on mahdollista heikentää. Näin toimimalla on myös mahdollista, että alkuperäisten muistojen tunnesisältö muuttuu. Muisto on kuin tiedosto, joka aina mieleen palautuksen jälkeen pitää tallentaa uudelleen. Joka kerta, kun muisto palautetaan mieleen, siihen tulee pieniä muutoksia. Tästä syystä negatiivinen muistokin voi muuttua vähemmän negatiiviseksi, jos muistoon liittyvä aktiviteetti muuttuu vähemmän epämiellyttäväksi siedätyksen tuloksena. Siedätyksen onnistumisen kannalta keskeistä kuitenkin on, että harjoitus ei saa keskeytyä ja askeleiden on oltava tarpeeksi pieniä. Samoin kuin ammattiaan ei opi työskentelemällä pari kertaa vuodessa, siedättäminenkään ei tuota tulosta, jos sitä ei jatka johdonmukaisesti ja aktiivisesti tarpeeksi kauan. Onni on, ettei siedättämistä tarvitse tehdä pelkästään ”tositilanteissa”. Jos vaikkapa pelkää julkista puhumista, kannattaa ensin harjoitella puheen pitämistä vaikka parille kaverille, eikä heti sännätä tiimiakatemian keskusstagelle juontamaan vahvaria.

 

Seuraava neuvo on psykologinen. Tutkimukset osoittavat, että ihminen alkaa käyttäytyä rohkeasti, kun hänen elimistönsä vireystila ja ajatuksensa ovat ristiriidassa keskenään. Eli kun ajatukset ja kroppa ovat eri mieltä tilanteen pelottavuudesta, käytös muuttuu vähemmän pelon ohjaamaksi. Vireystilaa voi olla hankala tietoisesti muuttaa pelottavassa tilanteessa, mutta kun keho ja mieli ovat yhtä mieltä tilanteen pelottavuudesta, voi pyrkiä vakuuttamaan vireystilansa johtuvan pelon sijaan innostuksesta. Jos onnistuu uskottelemaan itselleen pelon aiheuttaman kiihtyneen tilan innostukseksi, voi todella vaimentaa pelon lamaannuttavaa voimaa merkittävästi.

 

Ihmiset voidaan jakaa taipuvaisen ajattelutavan mukaa kahteen ryhmään. Toinen on avara ajattelu tapa, eli sisäinen usko siihen, että omia kykyjään voi kehittää työskentelemällä määrätietoisesti. Toinen on vakiintunut ajattelutapa, eli uskomus siitä, että omaa kyvykkyyttä ei voi juuri kehittää. Kuten nimikin kertoo, kyse on ajattelutavasta ja vaikka jokaisella meistä on opittuna taipuvaisuus enemmän jompaankumpaan ajattelutavoista, sitä voi itse tietoisesti muuttaa. Tätä voi ja kannattaa työstää jatkuvasti, varsinkin, jos sattuu kuulumaan jälkimmäiseen ryhmään. Avaran ajattelutavan omaavat ihmiset nimittäin suhtautuvat esimerkiksi epäonnistumisiin pikemminkin oppituntina, kuin itseään määrittävänä tekijänä. Tämä ilmenee parhaiten siinä, mitä tapahtuu epäonnistumisen jälkeen. Vakiintuneen ajattelutavan omaava henkilö luultavimmin alkaa vältellä jatkossa tilanteita, jotka ovat aiemmin johtaneet epäonnistumiseen, tai alisuoriutuu niissä. Avaran ajattelutavan henkilö ei pelkää tarttua tällaiseen tilanteeseen uudelleen, koska se on täydellinen paikka kehittää itseään ja taitojaan.

 

Minulle rationaalisena ja analyyttisenä ihmisenä pelkoreaktion biologinen puoli, kaikki se, mikä (ja miksi) tapahtuu aivoissamme tietoisuutemme tuolla puolen, auttaa hienosti pelon syvällisemmässä ymmärryksessä. Tästä syystä hengityskikka menee ehdottomasti kokeiluun. Tunneleiman muuttaminen hermostuksesta innostukseksi pelottavassa tilanteessa kuulostaa kyllä haastavalta. Tätä olen kuitenkin itseasiassa jo kokeillut, joskin tilanne ei ollut mitenkään erityisen hermostuttava. Kyseisessä tilanteessa konsti ainakin toimi ja sitä aion käyttää jatkossakin. Olen kuvitellut olevani avaran ajattelutavan omaava henkilö, mutta tarkemmin asiaa ajateltuani, tunnistan itseni epäonnistumisenpelkoineni useammin vakiintuneen ajattelutavan ryhmästä. Vielä herää kysymys, kuinka siedätän itseäni epäonnistumisen pelosta? Ensimmäinen askel lienee juuri omien ajattelutapojeni muuttaminen epäonnistumisia kohtaan. Kun osaan suhtautua epäonnistumisiin myönteisemmin, ei ehkä haastaviin tilanteisiin tarttuminenkaan tunnu niin mahdottomalta tehtävältä.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!