Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Pölli tästä – ohjenuoria yritysmaailmaan

Kirjoitettu 06.03.18
Esseen kirjoittaja: Otso Qvintus
Kirjapisteet: 2
Kirja: Pölli tästä - 101 rusinaa bisnespullasta
Kirjan kirjoittaja: Jari Parantainen
Kategoriat: 1.1. Oppimisen suuntaviivoja, 6.2. Myynnin ja markkinointiviestinnän taidot ja työkalut, 7.4. Tulevaisuuden mahdollisuudet

Pölli tästä - ohjenuoria yritysmaailmaan, 5.0 out of 5 based on 1 rating
VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 5.0/5 (1 vote cast)

Miksi tämä kirja?

Mietin pienen hetken luettuani viimeisimmän kirjani, että mikähän voisi olla seuraavana. Sitten muistelin syksyllä lukemiani kirjoja, ja mitkä niistä kolahtivat parhaiten. Parantainen tuli jotenkin heti mieleeni, joten ajattelin ottaa Pölli tästä -kirjan seuraavana lukuun. Parantaisen tyylissä kirjoittaa on montakin asiaa, jotka kiehtovat minua. Ensinnäkin hän käyttää lähes poikkeuksetta esimerkkeinään jo yrityselämässä kokeiltuja asioita, joka tuo mukavaa kosketuspintaa. Toiseksi, vaikka moni ei tykkää hänen lyhyistä kappaleistaan, niin minusta ne ovat jotenkin kiehtovia. Se osoittaa, että mainitun asian tärkeimmät puolet pystyy tiivistämään pariin sivuun. Kaikki eivät siihen pysty. Tottakai jotkin esimerkit voivat jäädä tällöin hieman vajavaisiksi, mutta kyllä niissä asian tärkein ydin saadaan silti tuotua esille. Sehän se on tärkeintä asiakasprojekteissakin: saadaan tarjottua asiakkaalle se tärkein asia, mitä hän juuri sillä hetkellä tarvitsee.

Keskustele, niin tiedät mitä kannattaa tarjota

Parantainen tarjoaa kirjassaan suuren pläjäyksen erilaisia bisnestarinoita ja -ideoita. Yksi tarina jäi heti mieleeni, joka perustui valinnan mahdollisuuksiin. Kokeilu oli tehty opiskelijoilla, mutta se toimii kyllä yrityselämässäkin: jos myyjä menee asiakkaansa luokse liian laajan valikoiman kanssa, päätös luultavasti vaikeutuu. Tästä syystä onkin ensiarvoisen tärkeää tuntea asiakkaansa. Tarjooman täytyy olla sellainen, että asiakkaalle ei jätetä liikaa vaihtoehtoja, joista valita. Ratkaisun tulee olla siis sellainen, joka sopii asiakkaalle kuin nenä päähän. Hänet täytyy siis tuntea tarpeeksi hyvin, jotta tälle voi tarjota heti oikeaa ratkaisua. Näin saadaan mahdollinen ostopäätös tehtyä huomattavasti helpommin. Jatketaanpa tästä oletuksella, että asiakas päättää tehdä kaupat. Yrityksillähän on usein paljon erilaisia projekteja vireillä. Soitin itse viime viikon perjantaina erääseen yritykseen liittyen Näkee ketkä auttaa -hyväntekeväisyysviikkoomme. Jutusteltiin niitä näitä ja kävi ilmi, että heille tehty 24-h synnytys viime syksynä oli kyllä tuottanut hyvän ratkaisun. Mutta mikä ongelma siis oli? Heillä ei yksinkertaisesti ollut aikaa jalkauttaa kaikkia tämän synnytyksen ideoita. Tämä esimerkki nousi siis esiin sattumalta, mutta Parantainen puhuu aivan samasta ongelmasta. Yrityksillä menee järkyttävästi aikaa erinäisiin projektikuvioihin, mutta heillä ei vain ole millään aikaa toteuttaa näitä kaikkia hienoja ideoita. Toisin sanoen meidänkin kannattaisi yhä enemmän kysyä asiakkailta sitä, onko heillä olemassa jokin valmis projekti-idea, jonka suunnitelmat ovat kyllä selvillä, mutta vain tärkein eli toteutus puuttuu? Voisimmeko auttaa juurikin toteutuksessa emmekä kasvattaa entisestään pursuilevaa ideataivasta?

Hanki suosituksia

’’Voiko verkkosivuille kirjoittaa turhempaa lausetta: yrityksemme on luotettava. Se on höpinää, jonka jankuttaminen ei vakuuta ketään.’’ Mielestäni Parantaisen puheessa on totuuden siemen. Luonnollisesti asiakkaita kiinnostaa tietää, onko yrityksesi luotettava. Mutta se kannattaa esittää eri tavalla. Yleisesti vahvat suositukset jo tehdyistä töistä käyvät tähän muottiin parhaiten. Ja kun suositusten laatiminen ei ole mitenkään älyttömän vaikeaa: tehdyn työn jälkeen sitä kannattaa vain pyytää asiakkaalta. Voisin kuvitella, että usein yritykset vielä suostuvat siihen. Ei siinä kysymällä ainakaan mitään häviä. Varmasti moni on sitä mieltä, että sellainen verkkosivu, joka sisältää pitkän listan yritysreferenssejä, on luotettavampi kuin se jossa niitä ei ole yhtään. Asiakas saattaa soittaa jollekin tutulleen johonkin referenssiyritykseen ja varmistaa, että menikö tuo projekti noin hyvin. Se luo aivan erilaista varmuuden tunnetta valita tarjoajan palvelu. Tämän takia meidänkin pitää ehdottomasti alkaa keräämään suosituksia jo tehdyistä projekteista. Ne kun eivät maksa mitään, ja saattavat olla painonsa arvosta kultaa.

Palvelun laatutaso: toista, toista ja toista

Yhä useammassa liikkeessä tai kaupassa törmää nykyään samaan ongelmaan: tehdessäsi uusintavierailuja saatat huomata, että palvelun taso tai muoto heittelee paljon. Itse olen törmännyt ’’yllättäen’’ samantyyppiseen ongelmaan kuin Parantainen: palauttaessani vaatekauppaan shortseja toissa kesänä myyjä heitti muutaman kiperän kysymyksen siitä, miksi halusin palauttaa ne. Yksinkertaisesti sitten sanoin, että materiaali kutittikin enemmän kuin sovittaessa. Omasta mielestäni normaalia palvelua sain silloin, kun olin palauttamassa ostamiani farkkuja. Sanoin yksinkertaisesti, että en pitänytkään niistä. Myyjä ei sen kummempia kysellyt, vaan palautti rahat. Toivoisinkin aina saavani tämäntapaista palvelua, vaikka en minä erityisemmin vaivaantunut myöskään muutamasta kysymyksestä palautuksen yhteydessä. Useimmille ihmisille siitä kuitenkin on haittaa. Toinen omakohtainen esimerkki nousee esille JYPin kioskiprojektista, jossa kierrätämme tiettyä porukkaa kioskivuorossa peleissä. Aina välillä JYPin puolelta tulee kommenttia, että kaikki ei olekaan mennyt niin hyvin kuin pitäisi. Sama laadun tason ongelma tulee vastaan: kun kioskivuorot ovat kerran sujuneet täydellisesti, ei kukaan halua enää saada huonompitasoista toimintaa. Tämän vuoksi on hyvin tärkeää tehdä kaikessa asiakastoiminnassa asiat aina yhtä hyvin, kuin ne on yleensä tehty. Asiakkaat eivät pidä siitä, että palvelun taso heilahtelee jatkuvasti.

Palvelupuuteen löytäminen

Olen itse alkanut pohtia tulevaisuuttani akatemialla, ja mitä todella haluaisin sitten tehdä. Myynti ja laskentatoimi ovat ehdottomasti olleet päämielenkiintojani tähän mennessä. Olen kuitenkin samalla pohtinut, mikä voisi olla sellainen ’juttu’’, josta olisi mahdollista luoda tulevaisuuteen jokin mielenkiintoinen työ. Luultavasti kyseessä voisi olla jokin palvelu. Parantainen puhuu kirjassaan palveluraon löytämisestä. Ala voisi esimerkiksi olla hyvinkin arkinen, tai sitten sellainen, jota muiden alojen asiantuntijat pitävät sellaisena, ’’josta nyt ei vain voi luoda mitään’’. Esimerkiksi aikoinaan Uudessa-Seelannissa luodut Bodypump-tunnit kuntosaleille olivat sellainen palvelu, jolle ei suoraa kysyntää ollut olemassa. Kuitenkin niistä kasvoi ajan saatossa maailmanlaajuinen ilmiö. Pitäisikö siis yrittää iskeä isolle alalle, ja kehittää sinne jotain sellaista, mitä ei vielä ole ajateltu? Juttelin vähän aikaa sitten erään entisen työkaverini kanssa, ja puhuimme avoimesti siitä, mitä haluaisimme tulevaisuudessa tehdä. Olimme yhtä mieltä siitä, että kansainvälistyminen on hyvin tärkeää. Tästä sitten jatkoimme, että palvelua luotaessa siitä pitäisi muokata helposti monistettava kokonaisuus. Yrityksen tai palvelun ei pitäisi koskaan olla pelkästään kehittäjänsä varassa. Sen tulee olla sellainen, jota kuka tahansa pystyy ohjeistuksen avulla tuottamaan. Toivon todella, että pystyisin luomaan akatemian aikana sellaisen palvelun, jota olisi mukava myydä, siitä saisi joka päivä tyydytystä ja siitä saisi vielä elannon. Tärkeintä olisi siis tiivistettynä se, että saa tehdä sitä, mikä on oikeasti merkittävää ja hyödyllistä itselle ja koko yhteiskunnalle.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!