Tiimiakatemia on Jyväskylän Ammattikorkeakoulun yrittäjyyden huippuyksikkö

Puhevalta

Kirjoitettu 29.01.20
Esseen kirjoittaja: Jussi Nieminen
Kirjapisteet: 3
Kirja: Puhevalta
Kirjan kirjoittaja: Juhana Torkki
Kategoriat: 1. Oppiminen

VN:F [1.9.22_1171]
Rating: 0.0/5 (0 votes cast)

Puhevalta – Juhana Torkki

Esseetä esseen perään.. Tällä kertaa parrasvaloihin astuu joulunaikoihin lukemani Juhana Torkin Puhevalta. Kirjassa käsitellään puheen pitämisen teoriaa, tunnusmerkkejä ja annetaan esimerkkejä, jolla itse voit pitää vaikuttavan puheen. Omaan käteen kirja osui niin sanotusti sattumalta, sillä lainasin kirjan Tarinan valta, jonka kääntöpuolella olikin tämä teos. Itse en lähtökohtaisesti ole kokenut esiintymistä mitenkään innoittavaksi, mutta ajattelin, että tästä opuksesta voisi olla ihan normaaleihin keskusteluihin apua tai väittelytilanteisiin niin sanottua leveragea. Treeneissä ei ainakaan mahdollisuuksiaan voi huonontaa dialogissa, jos omaa teoriapohjan onnistuneiden puheiden pitämisestä. Sen pidemmittä puheitta, VAMOS!

Yleensä kun puhutaan hyvästä puheesta tai haltuun ottavasta esityksestä, käytetään termiä vaikuttava. Tässä kirjassa vaikuttava puhe on pilkottu 3 osaan, ethos, pathos ja logos. Tämä puheen kolmijako on Antiikin Aristoteleen käsialaa. Ethoksella viitataan puhujaan itseensä, pathos on puheen pihvi ja logos vetoaa kuulijoiden tunteisiin.

Näistä ethos eli itsesi ja asiasi tuominen ihmisten eteen, on tehtävä mielenkiintoa herättävästi. Ei kannata vain kertoa nimeä ja työpaikkaasi, vaan tärkeintä on herättää kuulijoissa aito kiinnostus. Tämän voi Torkin mukaan tehdä mm. pudottamalla itsesi jalustalta, eli kertomalla parilla virkkeellä kuinka olet samassa pisteessä kuin kaikki muutkin. Odotusarvoa on myös syytä luoda. Huumori on myös oiva tapa tuoda itsesi kuulijoiden läheisyyteen.

Suomalaisia kirjassa haukutaan liiallisiksi pathoksen käyttäjiksi, jolloin heidän puheensa rakentuu yksinomaan asiatekstin ympärille. Tämä saa aiheesta kiinnostuneimmatkin kuulijat menettämään kiinnostuksensa hyvin pian. Esimerkiksi useimpien poliitikkojen jorinoista ei vaan pysty kiinnostumaan vaikean kapulakielen ja pelkän asiatekstin vuoksi. Tämän he voivat kyllä tehdä tarkoituksella, jotta todelliset kysymykset voidaan naamioida vaikeiksi hieroglyfeiksi. Tiedä häntä.

Logos, jota parhaimmillaan käytetään hyväksi puheen lopussa jättämällä yleisö tunnekuohun valtaan. Avaimena on siis kiteyttää koko puheen anti muutamaan tunnepitoiseen lauseeseen. Helpommin sanottu kuin tehty. Juhanakin kirjassaan toteaa, että puheen pitämisessä on todella tärkeää valmistelu, jossa käyt läpi millaisia ihmisiä, haluat puheellasi vaikuttaa ja kuinka suuri osa heistä istuu yleisössä.

Uskon kuitenkin, että tärkeintä arkipäivän puheissa on vedota ihmisten tunteisiin. Koen, että sillä jättää aina jalkoihinsa pelkän asiatekstin puhujat, sillä tärkeintä on kuva, jonka maalaat sanoillasi, ei pelkät speksit. Omissa jorinoissa on varmasti ethos aliravittuna, eli puhe todennäköisesti alkaa heti kliimaksista, eikä kuulijat saa tarpeeksi tarttumapintaa. Puheen alku olisi siis syytä miettiä hieman, jotta ensin heräisi kiinnostus ja sitten voisi revitellä logoksella.

Hmmm.. Mikäs sitten olisi tämän kirjan pathos minulle. Pakko myöntää, että kirja meni aika lailla pikakelauksella läpi sen ottamatta otetta missään vaiheessa. Ehkä tieto oli palasteltu liian hajalleen pitämättä mielenkiintoani yllä. Täytyy kuitenkin harjoitella esim. treenitilanteissa uutta projektia esitellessä tiimille tätä puheen kolmijakoa.

Keskustele artikkelista

Kirjoita kommentti

Kirjoita allaoleva koodi viereiseen kenttään roskapostin suodattamiseksi, kiitos!